Mieli rauhoittuu, liikunta lisääntyy ja kännykät unohtuvat – 5 syytä, miksi metsä saattaa olla suomalaisen koulun pelastaja

Metsä rauhoittaa aivoja ja parantaa oppimiskykyä. Luonnossa opetukseen voi kytkeä toiminnallisuutta, joka lisää lasten liikuntaa. Mahnalan koulu Hämeenkyrössä on hyödyntänyt metsää opetuksessa jo yli 20 vuotta.

metsät
Katso miten Mahnalan koulussa lähimetsä muuttuu luokkahuoneeksi
Katso miten Mahnalan koulussa lähimetsä muuttuu luokkahuoneeksi

Jo viidentoista minuutin metsässä oleminen laskee verenpainetta ja rauhoittaa hermostoa, kertovat useat tutkimukset. Oppimisen kannalta tämä on huomattava etu. Kerromme viisi syytä, miksi opiskelu metsässä kannattaa.

1. Metsä rauhoittaa aivot oppimaan

– Jos olet taistele tai pakene -tilassa, tai on stressiä ja murhetta mielen päällä, aivot eivät pysty ottamaan tietoa vastaan. Pitää rentoutua, jotta voi oppia, sanoo erityisopettaja Pauliina Hakonen Mahnalan koulusta.

Tutkimusten mukaan luontoympäristö parantaa keskittymiskykyä ja ongelmanratkaisua (siirryt toiseen palveluun).

– Äidinkielen tunnilla luokassa yleisnimet ja erisnimet eivät jää päähän. Mutta kun samaa asiaa opiskellaan metsässä pelien ja leikkien kautta, oppilas yhtäkkiä hallitseekin homman, kertoo Mahnalan koulun luokanopettaja Taimi Kuuluvainen.

Metsässä on tilaa kaikenlaisille oppilaille. Siellä saa liikkua ja pitää ääntä, tai etsiä itselleen rauhallisen paikan ilman häiriötekijöitä.

– Täällä on rauha. Asiat jäävät paremmin mieleen ja ne muistaa helpommin kun ne on tehty täällä metsässä, sanoo viidesluokkalainen Milla Hakala.

– Metsässä olo on vapaata. Saa puhua ilman puheenvuoroa ja vaikka huutaa, mitä ei voi luokassa tehdä, kuudesluokkalainen Auku Mäkipää sanoo.

2. Havainnoimalla asiat jäävät mieleen

Kuudesluokkalaiset Auku, Ella, Maija ja Siiri etsivät metsästä kuvauksellista mäntyä. Opettaja on kirjannut puhelimella pelattavaan oppimispeliin tehtäväksi tutkia männyn ja kuusen eroja.

– Kuusella on isompi käpy. Kuusella oksat kasvavat alhaalla, ja männyllä ne kasvavat vasta ihan ylhäällä, Auku kertoo ryhmän havainnoista.

Oppilaat kuvaavat puita puhelimillaan ja lähettävät vastaukset opettajalle.

– Tämä on kivaa, kun pääsee ottamaan puista kuvia. Siinä saa käyttää mielikuvitusta, Maija Alfreds.

– Kyllä nämä asiat jäävät paremmin mieleen näin, kuin että lukisi kirjasta. On kivempaa, kun pääsee itse tekemään, Auku Mäkipää pohtii.

Tämä on niin sanottua tutkivaa oppimista, johon koulujen uusi opetussuunnitelma kannustaa. Perusajatus on, että tieto ei tule suoraan opettajalta, vaan lapsi oppii havainnoimalla itse ympäristöään.

– On palkitsevaa nähdä oppilaan innostuvan ja keskittyvän tehtävään. Paras hetki opettajan työssä on, kun näkee, että oppilas haluaa omaksua uusia asioita ja kokee oppimisen iloa, erityisopettaja Pauliina Hakonen summaa.

3. Päivän liikuntakiintiö täyttyy parissa tunnissa

Lasten liikkuminen on vähentynyt hälyttävästi viime vuosina. Tutkimuksissa on huomattu, että motorisilla taidoilla on yhteys esimerkiksi luku- ja laskutaitoon. Eli kun kiipeät puuhun, luet paremmin.

Mahnalan koulun oppilaita ei tarvitse patistaa liikkumaan. Suurin osa taittaa metsään johtavan pitkän ylämäen juosten. Opiskelun lomassa metsässä samoillaan ja pompitaan yli kivien ja kantojen.

– Ulkona on aina kivempaa kuin sisällä, kun saa liikuntaa. Jos istuu sisällä kaksi tuntia putkeen pulpetissa, siinä vaan tulee jalat kipeäksi, toteaa viidesluokkalainen Iisak Ojala.

Tunnin päätteeksi opettaja vilauttaa ranteessaan olevaa aktiivisuusmittaria.

– Nyt on jo 75 prosenttia päivän liikuntatavoitteesta täynnä, ja päivä on vasta puolessa välissä. Ja minähän olen lähinnä seisoskellut tuolla. Oppilaat ovat liikkuneet paljon enemmän, luokanopettaja Taimi Kuuluvainen sanoo.

Lisää tietoa luonnon terveysvaikutuksista löydät täältä. (siirryt toiseen palveluun)

4. Yhteinen toiminta ehkäisee kiusaamista

Luontoympäristö ei muokkaa aivojamme vain oppimaan paremmin. Se myös lisää empatiakykyä.

Voisiko metsä jopa auttaa ehkäisemään koulukiusaamista?

– Kiusaamisen taustalla on oppilaiden keskinäinen nokkimisjärjestys tai heikot sosiaaliset taidot. Kaikki yhteinen ja ryhmäyttävä toiminta kehittää sosiaalisia ja tunne-elämän taitoja. Mitä paremmin lapset oppivat tuntemaan ja arvostamaan toisiaan, sitä vähemmän meillä on kiusaamista, toteaa erityisopettaja Pauliina Hakonen.

Luonnon rauhoittava vaikutus voi olla myös ratkaiseva erityisoppilaan oppimiselle. Opettaja kertoo esimerkin.

– Oppilas tulee maanantaiaamuna levottomana ja keskittymiskyvyttömänä kouluun. Parin ensimmäisen tunnin aikana huomaa, ettei hän pysty keskittymään koulunkäyntiin. Silloin ei ehkä kannata edes yrittää laittaa sitä vihkoa ja kirjaa eteen vaan sanoa ohjaajalle, että käyttekö vähän kahden kesken tuolla metsässä rauhoittumassa ja hakemassa opiskeluintoa. Kun oppilas saa hetken siellä ulkona puhallella ja koota viikonlopun myllerrykset pois mielestä, niin sitten onnistuu se työskentelykin paremmin, Pauliina Hakonen kertoo.

Sosiaalisten taitojen rooli korostuu, kun lähdetään luokan ulkopuolelle kokemaan ja tekemään.

– Vaikka oppiminen olisi hankalaa, metsässä moni oppilas loistaa kaveritaidoissa. Kirjan lukeminen voi olla vaikeaa, mutta toiminnallisissa tehtävissä lapsi voi olla avuksi koko ryhmälle, sanoo luokanopettaja Taimi Kuuluvainen.

Tunnetaitoja voi harjoitella metsässä myös esimerkiksi puuta halaamalla. Tämän on todettu alentavan verenpainetta ja nostavan immuniteettitasoa.

5. Kännykkä unohtuu luonnossa

Säännöllinen metsässä opiskelu kehittää paitsi oppimista ja terveyttä, myös lapsen suhdetta ympäröivään luontoon. Jokamiehen oikeudet tulevat tutuiksi ja metsää voi hyöntää ruokaopetuksessa etsimällä sieltä marjoja ja sieniä.

Samalla tarjoutuu tilaisuus käsitellä vaikeasti hahmotettavia ilmiöitä, kuten kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta.

– Etenkin omien valintojen seurauksia yritämme opettaa siellä metsäreissuilla. Se on hyvin konkreettista, kun oppilas pääsee kokemaan mitä iloa ja hyötyä ympäristöstä on, ja että siitäkin kannattaisi lasten pitää huolta, luokanopettaja Taimi Kuuluvainen kertoo.

Älylaitteiden ja pelaamisen väitetään usein vieraannuttavan meitä luonnosta. Kännykät koetaan usein riesaksi myös kouluissa. Puhutaan jo siitä, pitäisikö ne kieltää kouluissa kokonaan, kuten Ranskassa hiljattain tehtiin.

Oppimistehtäviä lukuunottamatta Mahnalan koulun lapset eivät näytä ruutua tuijottavan. Tuleeko heillä luonnossa ikävä puhelinta?

Ei tule, vastaa ytimekkäästi neljä viidestä haastatellusta oppilaasta.

Yksi kuitenkin myöntää vähän ikävöivänsä.

– Ehkä vähän, kun kuitenkin vietän aika paljon aikaa puhelimella, mutta on tällainen kavereiden kanssa tekeminen kuitenkin kivaa, pohtii viidesluokkalainen Salla Laakkonen.

Yle kerää suomalaisten metsäkäyntejä 24.9. - 7.10.2018 osana Mennään metsään -kampanjaa. Hankkeen tavoitteena on saada jokamiehenoikeudet osaksi Unescon maailmanperintöluetteloa.