Siirrät ilmaston tuhoavan elämäntavan lapsillesi, etkä edes tajua tekeväsi niin – Asiantuntijoiden mukaan toivoa ei ole menetetty

Yksi lääke ilmastokatastrofin hoitoon on lasten luontosuhteen elvyttäminen.

ilmastonmuutos
Mustikka lapsen sormissa.
Uutiset ilmastonmuutoksesta ovat lohduttomia, mutta professori Veli-Matti Värri sanoo lasten kiinteän luontosuhteen pitävän toivoa yllä.Ismo Pekkarinen / AOP

Ilmastokatastrofin etenemisestä saatiin uutta tietoa tänään maanantaina, kun kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi raporttinsa.

Jos päästöt ilmakehään saadaan taitettua rajuun laskuun lähivuosina, ilmaston lämpeneminen on yhä mahdollista rajata 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta. Pelkästään puoli astetta enemmän tarkoittaisi, että maailma olisi dramaattisesti huonommassa jamassa: merenpinta nousisi enemmän ja herkät ekosysteemit olisivat vaarassa. Esimerkiksi kaikki korallit kuolisivat.

Tutkijoiden synkät varoitukset seuraavat toistaan. Miksi emme muuta käyttäytymistämme, vaikka tiedämme että ympäristö kärsii ja voisimme teoillamme helpottaa sen tuskaa?

Tampereen yliopiston kasvatustieteen professori, filosofi Veli-Matti Värri uskoo tietävänsä, mistä on kyse. Värrin mukaan siirrämme ympäristöä kuormittavaa elämäntapaamme, usein tiedostamattamme, sukupolvelta toiselle.

Tässä kuussa julkaistavassa kirjassaan Värri selvittää, miten ilmastolle haitalliset tavat siirtyvät vanhempien ja myös koulujen kautta lapsillemme.

– On ymmärrettävää, että niin käy. Koulut kasvattavat lapsia ja nuoria työelämään, jossa on omat välttämättömyytensä ja pakkonsa, joita ei yleensä kyseenalaisteta kilpailutaloudessa.

Värrin mielestä suomalaista koulujärjestelmää pitäisi muuttaa radikaalisti. Mahdollisimman pian.

– Jos emme lähde päiväkodista alkaen luomaan uudenlaista suhdetta kulutukseen, kasveihin, eläimiin ja toisiimme, niin meillä ei ole toivoa.

Terveen luontosuhteen metsästäjät

On syytä palata ajassa vajaat 30 vuotta taaksepäin.

Anorakkitakkinen mies kohentaa nuotiota metsäisen suon laidalla Oulun Huutilammen rannalla. On vuosi 1991 ja syyslukukausi on alkanut vastikään. Käynnissä on biologian tunti kaukana luokkahuoneen halogeenivalon loisteesta.

Olin yksi tuolla retkellä olleista oppilaista.

Nyt, lähes päivälleen 27 vuotta myöhemmin, sama mies vastaa puhelimeen. Ääni on tuttu, mutta asteen patinoituneempi. Seppo Saloranta on jäänyt hiljattain eläkkeelle piskuisen oululaisen Hönttämäen ala-asteen rehtorin toimesta.

Nykyään hän toimii Sirene-tutkijaverkoston (siirryt toiseen palveluun) jäsenenä ja on erityisen kiinnostunut, miten esimerkiksi luonnossa pidettävät oppitunnit vaikuttavat lasten oppimiseen.

Lapsia luontoretkellä
Luonnossa tapahtuva opettaminen oli Seppo Salorannalle luonteva valinta, sillä hän oli jo ennen opettajaksi ryhtymistään innokas suunnistaja ja partiolainen.Seppo Saloranta

Saloranta loi Hönttämäen ala-asteelle luonnossa seikkailemiseen perustuvan opetustyylin aikana, jolloin Suomen kouluissa oltiin vasta siirtymässä luonnonsuojeluopetuksesta kohti ympäristökasvatusta.

90-luvun alussa opetus tapahtui hyvin paljon luokkahuoneissa. Saloranta oivalsi, että lapset on vietävä luontoon oppimaan.

– Käsittelimme vähemmän, mutta tärkeämpiä asioita. Ne koettiin itse.

Saloranta toimi aluksi oman luonto- ja ekoinnostuksensa ohjaamana, intuitiolla. Myöhemmin hän tutustui aiheeseen liittyviin tutkimuksiin.

– Ympäristöstä välittävien aikuisten taustalta löytyy tutkimusten mukaan hyvin nuorena syntynyt luontosuhde.

Aina on uskottava parempaan, vaikka se olisi vaikeaa.

Veli-Matti Värri

Seppo Saloranta uskoo, että kestävään elämäntapaan kasvattamisella on merkitystä, vaikka sen tulokset näkyvät hitaasti, vuosikymmenten päästä. Ilmastonmuutoksesta puhuminen ei ole erityisen trendikästä koulumaailmassa.

– Paljon puhutaan tiloista ja digitaalisuudesta, mutta kestävän kehityksen kasvatuksesta puhutaan tosi vähän.

Koulu voi Salorannan mielestä toimia lapselle luontosuhteen rakentajana, mikäli lapsi ei saa luontokokemuksia kotoa.

– Jos esimerkiksi mökki- ja kalareissuihin ei ole mahdollisuutta, niin koulun rooli korostuu.

Hönttämäessä kolmisenkymmentä vuotta sitten esitellyt opit ovat saaneet sittemmin vastakaikua: oppiaineita yhdistelevä ja kokemukseen perustava oppiminen otettiin mukaan pari vuotta sitten voimaan tulleeseen opetussuunnitelmaan. Lisäksi ekomyönteisille kouluille myönnetään Suomessa Vihreä Lippu -sertifikaatteja (siirryt toiseen palveluun).

Se ei kuitenkaan tarkoita, että asiat olisivat nyt kunnossa. Salorannan vuosi sitten tekemästä väitöstutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun)käy ilmi, että monen alakoulun kestävän kehityksen opetus on satunnaista ja päälle liimattua.

– Puhutaan kuitenkin koko maapallon kohtalon kysymyksistä.

Seppo Saloranta
Seppo Saloranta ei väitä metsäretkien tai keräysastioiden pelastaneen maailmaa. Hän tietää, että ilmastokriisin helpottamiseksi vaadittaisiin isoja tekoja, joihin emme ole vielä valmiita.Marko Väänänen / Yle

Myös Veli-Matti Värri tunnistaa viime vuosien hyvän kehityksen koulumaailmassa. Opetukseen on muun muassa tullut mukaan lasten ekososiaalinen sivistäminen

– Se ei vaan taida riittää, hän huokaisee.

– Ei riitä, että opetamme lapsia ja nuoria kierrättämään ja tekemään pieniä tekoja, vaan tarvitaan suuria muutoksia koko kasvatus- ja koulutusjärjestelmissä.

Värrin mielestä koulun pitää kasvattaa valistuneita kuluttajia, mutta lapsia ei pidä musertaa sukupolvemme tekemillä virheillä.

– Lapsi suhtautuu maailmaan ennakkoluulottomasti ja hänellä on synnynnäinen myötätunto kaikki kasveja, eläimä ja toisia ihmisiä kohtaan. Sitä pitää tukea.

Teot ja toivo

Veli-Matti Värrin mielestä taloudessa ja politiikassa tarvitaan täyskäännös. Hän muistuttaa, että hyvinvointiyhteiskunnan luominen toi paljon hyvää, mutta sen nimissä tuhottiin vesistöjä ja hakattiin metsiä yli tarpeen.

– Sen seurauksena meille on jäänyt päälle pyrkimys parempaan ja parempaan.

Värri ymmärtää, että ison muutoksen tekeminen on vaikeaa, koska globaali talousjärjestelmä on tietynlainen rautahäkki, jossa vallitsevat suuryhtiöiden ja sijoittajien omistusvalta.

Hän ennustaa, että puhtaan ilman ja veden loppumisen myötä jokainen joutuu väistämättä tinkimään saavuttamastaan elämänlaadusta. Mutta olemmeko valmiita isoihin muutoksiin elintavoissamme ennen sitä?

Värri näkee siitä paljon toivon merkkejä: ihmiset puhuvat arjessaan ekologisista asioista ja tutkijamaailmassa on kiinnostavia hankkeita. Hän uskoo, että suurimmalla osalla on aito halu parantaa maailmaa.

Ongelma on se, että ihmiset tuntevat voimattomuutta. Konkreettiset keinot puuttuvat.

– Ihmiset eivät ymmärrä olevansa kiinni haitallisissa rakenteissa. Ne pitäisi purkaa.

Veli-Matti Värri
Veli-Matti Värri toivoo ihmisten ymmärtävän ylikulutuksen väistämättömät seuraukset. Markkinataloutta hän pitää toimivana ja kannatettavana, jos ymmärretään ekologisuuden rajat.Antti Eintola / Yle

Myös Seppo Salorannan mielestä ilmassa on hyviä merkkejä, kuten kasvisruuan suosion kasvu ja pyrkimys hiilineutraliuteen.

– Nyt puhutaan asioista, joista ei 90-luvun alussa oltu kuultukaan.

Saloranta uskoo, että pienillä teoilla luodaan uskoa tulevaan. Opettajan on tärkeää luoda lapsille toivoa, vaikka uhkia paljon.

Hänen mukaansa on pääasia, että lapsille tulee voimaantumisen tunne, tunne että voi tehdä asialle jotain.

– Tehdään vaikka linnunpönttöjä tai järjestetään mielenosoituksia.

Myös professori Veli-Matti Värrin puheessa toistuu sana toivo.

Kaikista synkimpien ilmastonäkymien keskelläkään kolmen nuoren naisen isä ei halua vaipua kasvattajana liialliseen synkkyyteen.

– Aina on uskottava parempaan, vaikka se olisi vaikeaa.

– Kun lapsi syntyy maailmaan, meidän on luotava hänelle toivoa. Se on meidän velvollisuutemme kasvattajina.

Lue lisää:

Ilmastoasiantuntija: Ilmaston lämpeneminen uhkaa suomalaisten tärkeitä eläinlajeja

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

Ilmastopolitiikkaa häiritsee suuri konna – Asiantuntijat löytävät sankareita Aasiasta ja Afrikasta

Maailman ilmatieteen järjestön johtaja: "Suomi ei ole ilmastonmuutoksen voittaja" – kasvukausi voi pidentyä, mutta haitat ylittävät hyödyt

Tiesitkö, että Suomen suot voisivat torjua ilmastonmuutosta? Nyt aloitetaan työ, jolla ojitettuja soita ja metsiä palautetaan hiilinieluiksi