Eikö lapsi halua kasviksia? Nirsoilun taustalla voi olla yllättävä syy: uusien ruokien pelko eli ruokaneofobia

Uusien ruokien pelko saattaa rapistuttaa lapsen ravinnonsaannin ja aiheuttaa ahdistusta.

Ruoka ja juoma
Lapsi syö leipää.
Toisinaan lapsen tutustuttaminen uusiin makuihin on suuren kamppailun takana, mutta asiantuntijoiden mielestä se taisto kannattaa käydä.Arja Lento / Yle

Vitamiinipommit lentävät pitkin seiniä, kun 3-vuotias ilmaisee mielipiteensä terveellisestä herkusta. Iltapalapöydässä on käynnissä sota – tai ainakin tahtojen taisto.

Puolukoita on tarjolla ensimmäistä kertaa ja vastaanotto on jääkylmä. Toinen perheen lapsista sen sijaan vetäisee kulhon kirpeää herkkua yhdeltä istumalta.

Mistä on kyse?

3-vuotiaan käytöstä voi selittää ruokaneofobia, uusien ruokien pelko.

Ruokaneofobiaa ei pidä sekoittaa tavalliseen nirsoiluun, jossa lapsi kieltäytyy syömästä ennalta tuttuja ruokia, koska ei pidä niiden mausta.

Uutuudenpelkoinen lapsi ei anna uudelle makuelämykselle edes mahdollisuutta.

Kun uusi pelottaa

Uutuudenpelon syystä ei ole varmuutta. Se tiedetään, että ruokaneofobia on huipussaan leikki-iässä ja ensimmäiset viitteet ilmenevät, kun lapsi alkaa syödä samaa ruokaa kuin muu perhe.

Turun yliopiston aistinvaraisen havaitsemisen apulaisprofessori Mari Sandell muistuttaa, että uutuudenpelosta kärsivät myös aikuiset.

– Meillä on lupaavia tutkimustuloksia siitä, että myös aikuisissa on ruokaneofobisia ihmisiä.

Fobian voimakkuus vaihtelee eri ihmisillä. Uutuudenpelkoon vaikuttavat muun muassa kulttuuri, ikä, sukupuoli ja sosioekonominen asema.

Etana kädellä
Neofobiasta kärsivälle ajatus esimerkiksi etanan tai sammakon syömisestä voi olla niin vastenmielinen, että käsitystä ei voi muuttaa makua kehumalla.Seppo Sarkkinen / Yle

Tutkimukset ovat osoittaneet, että taipumus vältellä uusia ruokia kulkee usein suvussa. Rajoittuneet ruokatottumukset siirtyvät siis perheessä helposti sukupolvelta toiselle.

Oli syy mikä tahansa, yksipuolinen ruokavalio voi aiheuttaa puutteita lapsen ravitsemuksessa. Sen taas tiedetään muun muassa hidastavan kasvua ja kehitystä sekä lisäävän masennuksen sekä käytös- ja syömishäiriöiden syntyä myöhemmin elämässä.

Neofobiset ihmiset, etenkin lapset, syövät vähemmän kasviksia kuin muu väestö. Uusien ruokien pelon ja ylipainon yhteyttä selvittäneessä suomalaistutkimuksessa havaittiin, että ruokaneofoobikon on vaikeaa noudattaa terveellistä ruokavaliota, mikä altistaa ylipainolle.

Ihminen voi olla 90-vuotiaana hyvä maistamaan ja haistamaan.

Mari Sandell

Kuten useimmat fobiat, myös neofobia kumpuaa luonnollisesta pelosta. Esihistoriassa ihmiselle on ollut hyödyllistä olla epäluuloinen uusia ruokia kohtaan.

Fobiasta kärsivällä ihmisellä luonnollisen pelon oireet vain ylimitoittuvat ja muuttuvat ahdistukseksi, kertoo psykiatrian professori Jyrki Korkeila Turun yliopistosta.

– Foobikko tietää, että pelko on järjetöntä, mutta ei voi sille mitään.

Korkeilan mukaan uutuuden pelko voi vaikeuttaa ihmisen arkea monin tavoin.

– Neofoobikko saattaa joutua esimerkiksi kantamaan aina omia eväitä mukanaan, jotta tietää tarkalleen, mitä syö.

lapsi syö vihanneksia
Neofobista käytöstä voidaan vähentää kehumalla ja korostamalla ruuan hyvää makua. Terveellisyysvalistus sen sijaan ei toimi.AOP

Uutuudenpelosta kärsivää ihmistä, etenkin lasta, voidaan auttaa lähinnä altistamalla häntä uusille mauille, Mari Sandell sanoo.

– Lapsi kyllä oppii maistamaan uusia ruokia, mutta se voi olla suuren kamppailun takana. Moni antaa periksi.

Taistelu kannattaa silti käydä. Sandell muistuttaa, että jos neofobista lasta ei auteta, kertaantuu uuden pelko iän myötä.

– Jos sen yli ei pääse, se on aikuisena entistä vaikeampaa.

Jyrki Korkeila muistuttaa, että ruokaneofobia, kuten mikä tahansa muukin ahdistusta aiheuttava pelko kannattaa ottaa vakavasti, sillä se johtaa usein muihin ongelmiin.

– Fobia voi aiheuttaa häpeän tunnetta, joka lisää ahdistuneisuutta entisestään. Ihminen häpeää kokemaansa pelkoa, vaikka ei voi sille mitään.

Mystinen makuaisti

Ihminen maistaa tunnetusti makeaa, hapanta, suolaista, karvasta ja umaamia.

– Luultavasti myös rasvaista, Mari Sandell lisää.

Perimä määrittelee sen, millaisiin ravintomolekyyleihin makunystyrämme reagoivat herkimmin. Toiset ovat esimerkiksi herkempiä karvaille mauille, minkä vuoksi monet hedelmät, kasvikset ja marjat voivat maistua epämiellyttävältä.

Makukokemukseen ja mieltymyksiin vaikuttavat lukuisat eri tekijät.

– Se on mystistä, mikä ruoka aktivoi mitäkin reseptoreja.

Ruokaneofobisen ihmisen yksipuolinen ruokavalio saattaa passivoida makureseptoreiden toimintaa.

– Kannattaa yrittää syödä monipuolisesti muitakin vihanneksia kuin vain tomaattia ja kurkkua.

Pho från Saigon
Neofoobikon vastakohta on neofiili. Ruokaneofiilinen ihminen kaipaa ruokavalioonsa vaihtelua ja on rohkea kokeilemaan uusia makuelämyksiä. Neofiili saattaa hakea uusista ruokaelämyksistä myös jännitystä esimerkiksi tulisten ruokien kautta.Yle

Makuaistin ajatellaan yleisesti kehittyvän ja kultivoituvan iän myötä. Maistuuhan monelle aikuiselle esimerkiksi viini tai homejuustot, joita ei lapsena olisi tullut mieleenkään maistaa.

Varsinaista perustetta moiselle muutokselle ei kuitenkaan ole ainakaan fysiologisessa mielessä, sanoo Mari Sandell.

– Ihminen voi olla 90-vuotiaana hyvä maistamaan ja haistamaan.

Monet ikääntymisen mukanaan tuomat asiat kuitenkin vaikuttavat maistamiseen. Makuaistia voivat heikentää muun muassa lääkkeet, syöpähoidot ja heikentynyt syljeneritys. Myös hammaskalusto vaikuttaa.

Jauhaminen vapauttaa enemmän molekyyleja ruuasta. Jos ei ole hampaita ja joutuu syömään liemiruokaa, niin ruuan kokemus on tosi tylsä.

Lue lisää:

Pelottavatko uudet maut? Ammattilaisten käyttämä testi kertoo, millainen syöjä olet