Laaja korkeakouluverkosto vai muutama huippuyliopisto? Helsingin yliopiston rehtori haluaa valtiolta päätöksiä

Yliopistoille asetetut toiveet ja odotukset eivät ole tasapainossa resurssien kanssa, sanoo Helsingin yliopiston uusi rehtori Jari Niemelä.

korkeakoulut
rehtori Jari Niemelä, Helsingin yliopisto
Jotta yliopistot pystyvät tuottamaan hyvinvointia ja osaamista, mitä toivotaan ja edellytetään, niin tarvitsemme asianmukaiset resurssit, sanoo Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä.Harri Fagerholm / Yle

Helsingin yliopiston uusi rehtori, kaupunkiekologian professori Jari Niemelä aloitti elokuun alussa. Hän sai johtaakseen 40 000 ihmisen yhteisön, jossa on 32 000 opiskelijaa ja henkilökuntaa 8 000.

Niemelä on kokenut hallintomies, sillä hän on toiminut jo ennen rehtoriutta bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaanina. Rennonoloinen mies vastaa tottuneesti yliopistoja ja korkeakouluja koskeviin kysymyksiin.

Niemelä haluaa luoda yhteisöllisyyttä Helsingin yliopistoon. Pari vuotta sitten irtisanottiin määrärahaleikkausten takia satoja ihmisiä. Niemelä haluaa hälventää huolestunutta ja pelon ilmapiiriä. Hän sanoo, että yliopiston talous on tasapainossa eikä uusia yt-neuvotteluja ole näköpiirissä.

– Tehtäväni on luoda organisaatiolle edellytykset menestyä. Pyrin rohkaisemaan, kannustamaan ja hankkimaan esimerkiksi resursseja tähän toimintaan, Jari Niemelä luotaa näkemyksiään.

Helsingin yliopisto on maan suurin. Uusi rehtori katsoo sen mahdollistavan vuorovaikutuksen eri tieteenalojen ja yhteiskunnan välillä. Osaamisen vieminen yliopistoista yhteiskuntaan on korostunut entisestään.

Isommaksi Helsingin yliopisto ei silti halua tulla. Pääkaupunkiseudun suurien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistyminen mammuttimaiseksi suuryksiköksi ei toisi Niemelän mukaan tällä hetkellä mitään etua.

Infografiikka
Mikko Airikka | Yle Uutisgrafiikka

Talous on tasapainossa mutta ruusuilla ei tanssita

Helsingin yliopisto kattaa tieteen alalta miltei kaiken maan ja taivaan välillä, maa- ja metsätieteellisestä teologiseen.

Yliopisto sai viime vuonna rahaa toimintaansa yli 700 miljoona euroa ja valtaosa siitä tuli valtiolta.

Kun yliopistojen perusrahoitusta leikattiin kymmenillä miljoonilla, niin samaan aikaan maan hallitus esitti huimia toiveita uusista tutkimusinnovaatioista. Niiden piti nostaa Suomen talous. Niemelän mukaan toiveet ja resurssit eivät kohtaa.

– Tällä hetkellä yliopistoilta odotetaan paljon. Suhteessa niihin odotuksiin ja toiveisiin meidän rahoituksemme ei ole oikealla tasolla. Tällä rahoituksella toiveita ei täytetä, Jari Niemelä sanoo.

Opetusministeriöltä tuleva yliopistojen perusrahoitus kuluu opetuksen järjestämiseen ja pieni osa tutkimukseen. Tutkimus tehdään pääasiassa ulkopuolisten rahoilla, josta suurin osa tulee Suomen Akatemialta.

Viime vuosina Suomen Akatemian rahoituksen osalta kuitenkin taso on ollut nouseva tämän hallituksen aikana.

Valtio voisi päättää, mitä se haluaa

Keskustelu yliopistojen rahoista on Niemelän mukaan ikuista. Rahoitusta on rukattu vuosien varrella suuntaan ja toiseen.

Sen sijaan pitäisi käydä keskustelua nykyresurssien kohdentamisesta. Kaikki riippuu siitä, millaisen korkeakouluverkoston Suomi haluaa.

rehtori Jari Niemelä, Helsingin yliopisto
Kattava yliopistoverkosto vai muutama huippuyksikkö? Jari Niemelän mukaan Suomessa pitäisi tehdä valintoja.Harri Fagerholm / Yle

– Tärkeintä olisi sopia korkeakoulutuksen tavoitteista ja katsoa sen jälkeen, kuinka monta oppilaitosta sen toteuttamiseksi tarvitaan, Niemelä pohtii.

Jos tavoitteena on alueellisesti kattava yliopistoverkosto, silloin tarvitsemme Niemelän mukaan nykyisenkaltaisen systeemin. Kaikilla opiskelijoilla ympäri Suomea olisi lyhyt matka lähimpään yliopistoon.

– Toisena tavoitteena voi kuitenkin olla, että meillä onkin muutama huippuyliopisto Suomessa, jotka sitten kamppailevat maailman kärjessä, Jari Niemelä sanoo.

Kumpikin tavoite vaatii erilaisia panostuksia. Kattava verkosto on nykyinen järjestelmä, mutta ministereiden kaipaamalle huipputasolle ei tällä tavalla päästä.

– On tehtävä valintoja, jos me haluamme päästä huipulle. Jos halutaan tällainen alueellisesti kattava malli, niin sellainen meillä jo on, Niemelä sanoo.

Huippuyliopistojen luominen vaatisi joidenkin nykyisten yliopistojen ja korkeakoulujen sulkemista. Niemelä ei silti halua keskittää kaikkea osaamista Helsinkiin. Hän sanoo, että muutokset vaativat aina tuekseen laajan keskustelun poliitikkojen ja kansalaisten kanssa.

Raha ratkaisee yliopistojen toiminnan

Yliopistot ovat autonomisia eli ne voivat päättää itse omista tekemisistään. Itsehallinto on kuitenkin näennäistä.

Opetusministeriön myöntämä perusrahoitus määrittää yliopistojen tekemistä enemmän kuin niiden johto. Tämän myöntää Helsingin yliopiston rehtorikin.

– Autonomia on tietysti hieman suhteellinen kysymys. Ministeriön ohjausvaikutus on erittäin suuri. Se on lähes puhdasta taloudellista ohjausta. Kyllähän raha ratkaisee, Jari Niemelä toteaa.

Tutkijoiden vapaus tutkia on myös rajallista. Apurahojen haku on jatkuvaa ja jos rahaa ei saa, ei tutkitakaan. Apurahahakemuksista vain pieni osa hyväksytään ja rahoituskaudet ovat lyhyitä.

Kansainvälisen rahoituksen hankkiminen on oikeastaan ainoa keino, millä pystytään enää suuremmassa määrin tutkimusrahoitustamme kasvattamaan.

Jari Niemelä, Helsingin yliopiston rehtori

Rehtori Jari Niemelä korottaisi apurahojen kokoa ja pidentäisi rahoituksen kestoa. Hän ei kuitenkaan pidä nykyistä hakemusruljanssia pelkästään negatiivisena.

Itsekin paljon tutkimusrahaa hakeneena Niemelä sanoo, että hakemukseen tutkija joutuu selkeyttämään omaa tutkimushankettaan ja kirkastamaan sen ytimen.

Tutkija joutuu verkostoitumaan ja parhaimmillaan pelkkä tutkimussuunnitelma voi johtaa julkaisuun.

Niemelä näkee hyvänä sen, että Suomen Akatemian rahoitusvaltuutta ollaan korottamassa.

Katse kohti kansainvälistä rahoitusta

Jotta tutkimukseen saataisiin lisää tehoa, niin Jari Niemelä kehottaa tutkijoita etsimään enemmän ulkomaisia rahoituslähteitä. Euroopan unionista tulee tukea tutkimukselle, mutta ulkomaisia säätiöitä hyödynnetään huonosti.

– Tutkijoiden pitäisi rohkeammin hakea ulkomailta kansainvälistä rahoitusta EU:n puolelta ja isoista kansainvälisistä säätiöistä. Kansainvälisen rahoituksen hankkiminen on oikeastaan ainoa keino, millä pystytään enää suuremmassa määrin tutkimusrahoitustamme kasvattamaan.

Yliopiston mielenosoitus.
Yliopistojen henkilökuntaa ovat ärsyttäneet nykyhallituksen määrärahojen leikkaukset ja palkkakiistat.Ronnie Holmberg / Yle

Työrauha takaisin yliopistolle

Helsingin yliopistossa tehtiin leikkausten kanssa samaan aikaan palvelukeskusuudistus. Kaikki tutkijat eivät ole siihen kovin tyytyväisiä. Irtisanomiset vuonna 2016 leikkasivat juuri sitä henkilökuntaa, joka toimi tukipalveluissa.

Jari Niemelä myöntää, että väkeä on nyt yli 300 vähemmän ja palveluita tarjolla niukemmin hallinto- ja tukitoiminnoissa.

Uusi rehtori aikoo jalkautua kampuksille keskustelemaan yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä ja palauttaa työrauha, joka irtisanomisten jälkeen on ollut hakusessa.

– Meillä on valtavan suuria tiedekuntia. Siellä täytyy varmistaa, että henkilökunnan ja opiskelijoiden ääni tulee kuuluviin päätöksenteossa. Tässä hyvin merkittävässä roolissa ovat tiedekuntia johtavat dekaanit, rehtori sanoo.

Koulutusvientiä vai tuontia?

EU:n tai Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille määrättiin lukukausimaksut viime vuonna. Tämän pelättiin vähentävän kansainvälisten maisteriohjelmien suosiota, mutta hakijoita on riittänyt.

Nyt näyttää siltä, että yliopistojen oma koulutusvienti tapahtuu opiskelijoiden tuontina.

Jari Niemelä, Helsingin yliopiston rehtori

Helsingin yliopistossa on stipendijärjestelmä, joka kattaa vähävaraisten ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksut. Jari Niemelän mukaan lukukausimaksujen tuotto onkin plusmiinusnolla. Ulkomaalaisten koulutus ei siis ole mikään kultakaivos.

Ulkomaisten opiskelijoiden tulo yliopistoon on tietysti eräänlaista opetusvientiä, kun heille tarjotaan suomalaista koulutusta.

Kuitenkaan opetusviennin laajentaminen ulkomaille ei ole helppoa. Se ei onnistu ilman mittavia investointeja. Rehtorin mukaan tällöin pitää olla tarkat suunnitelmat ansaintalogiikasta ja mietittävä tavoitteet kunnolla.

Tämä ei Niemelän mukaan ole aivan yksinkertaista ja opetusvienti tapahtuu helpoiten ehkä yliopistojen perustamien tytäryhtiöiden kautta. Opetusvienti olisi silloin yksityistä bisnestä.

– Nyt näyttää siltä, että yliopistojen oma koulutusvienti tapahtuu opiskelijoiden tuontina.

rehtori Jari Niemelä, Helsingin yliopisto
Suomi ja ruotsi on säilytettävä tieteen kielenä Jari Niemelän mukaan, jotta tieteen yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu.Harri Fagerholm / Yle

Suomi ja ruotsi eivät saa kadota tieteen kielenä

Luonnontieteissä on jo pitkään vallinnut englannin ylivalta tieteen kielenä. Tilanne vaihtelee tieteenaloittain, mutta jo pitkään on tunnettu huolta siitä, että suomi ja ruotsi jäävät paitsioon julkaisujen kielenä.

Helsingin yliopisto on kaksikielinen ja rehtori Jari Niemelä sanoo, ettei suomen kieli ole kielletty väitöskirjojen kielenä. Kuitenkin jos tutkija tähtää kansainväliseen uraan, kielivalinnaksi ohjautuu helposti englanti.

– Suomen ja ruotsin pitää säilyä tieteen kielenä. Meidän pitää varmistua, että opetusta on suomeksi, että terminologia ja käsitteistö tulee selväksi opiskelijoille.

Tutkijoiden on hänen mukaansa erittäin tärkeää kirjoittaa ja kommunikoida tutkimuksistaan suomeksi ja ruotsiksi. Tämä on edellytys sille, että tutkimusta pystytään soveltamaan ja vaikuttamaan sillä yhteiskunnassa. Siinä tarvitaan kotimaisia kieliä.

Korjaus 1.10. klo 12.05: Täsmennetty yliopistojen rahoitusta ja Suomen Akatemian rahoitusta koskevaa kohtaa toisessa kappaleessa:

Opetusministeriöltä tuleva yliopistojen perusrahoitus kuluu opetuksen järjestämiseen ja pieni osa tutkimukseen. Tutkimus tehdään pääasiassa ulkopuolisten rahoilla, josta suurin osa tulee Suomen Akatemialta.

Viime vuosina Suomen Akatemian rahoituksen osalta kuitenkin taso on ollut nouseva tämän hallituksen aikana.

Sekä poistettu neljännen kappaleen viimeinen lause lause:

Se ei kuitenkaan ole nousemassa leikkauksia edeltäneelle tasolle.

Juttu on osa "10 kertaa tieteestä" -sarjaa, jossa esitellään suomalaista tutkimusta. Aiemmin sarjassa on julkaistu alla olevat jutut:

Lähiluonnossamme voi elää valtava tuntematon eliömaailma – suomalaistutkimus tuo uutta tietoa kasvien tuntemattomista viruksista

Kun matematiikan perustutkimukselle yllättäen lahjoitetaan kolme miljoonaa euroa, on syytä kysyä miksi – mutta kaikkea ei voi laskemalla ennakoida

Kantasoluista syntyy eläviä kudoksia – suomalainen huippututkimus yhdistää biologiaa, teknologiaa ja lääketiedettä, jotta löydettäisiin uusia keinoja sairauksien hoitoon