Analyysi: Turkki ja Saksa yrittävät parantaa välejään Erdoğanin valtiovierailulla Berliiniin – Saksa ei kuitenkaan unohda Turkin presidentin natsisyytöksiä

Erdoğanin valtiovierailussa on kyse huomattavasti enemmästä kuin protokollasta ja kunnianosoituksista, kirjoittaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Dan Ekholm.

Saksa
Recep Tayyip Erdogan.
Clemens Bilan / AOP

BERLIINI Saksaan kolmipäiväiselle valtiovierailulle torstaina saapuneella Turkin presidentillä Recep Tayyip Erdoğanilla on paljon paikattavaa.

Saksan ja Turkin välit ovat olleet huonot viimeiset kaksi vuotta. Toisin sanoen siitä lähtien, kun Turkki alkoi vainota toisinajattelijoita vallankaappausyrityksen jälkeen vuonna 2016.

Turkkilaisissa vankiloissa istuu poliittisista syistä viisi Saksan kansalaista. Tätä Saksa ei voi tietenkään hyväksyä.

Saksassa asuu noin kolme miljoona ihmistä, joilla on turkkilaiset sukujuuret. Heistä puolet on Turkin kansalaisia.

Moni heistä tuli Saksaan 1960- ja 70-luvuilla työn perässä helpottamaan maan työvoimapulaa. Esimerkiksi Berliinissä turkkilaiset ovat suurin ei-saksalainen väestöryhmä.

Viime vuonna Turkin kansanäänestyksen alla Erdoğan veti taskustaan natsikortin. Erdoğan halusi vahvistaa valta-asemaansa, joten hän syytti saksalaisten olevan natseja entiseen tapaan.

Syynä tähän oli, ettei Erdoğan saanut pitää vaalikokouksia saksanturkkilaisille kaikissa haluamissaan Saksan kaupungeissa.

– Saksa ei unohda mitä on tapahtunut. Me olemme kuitenkin valmiita yhteistyöhön, Saksan ulkoministeriön valtiosihteeri (siirryt toiseen palveluun)Michael Roth sanoi radiohaastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Turkin ja Saksan suhde oli alkanut huonontua jo hieman aiemmin.

Saksan liittopäivät totesi vuonna 2016, että Turkki syyllistyi vuonna 1915 kansanmurhaan.

Osmanien valtakunta eli nykyinen Turkki karkotti ja murhasi vähintään 800 000 kristittyä armenialaista. Armenialaisten omien arvioiden mukaan uhrien määrä oli jopa 1,5 miljoonaa ihmistä.

Saksa ei näyttänyt syyttävää sormea vain Turkkia kohtaan. Parlamentti myös totesi Saksan auttaneen Turkkia kansanmurhan toteutuksessa.

Turkin mielestä kyse ei kuitenkaan ollut kansanmurhasta. Maa protestoi Saksaa vastaan ja kutsui suurlähettiläänsä kotiin neuvotteluja varten. Se on vahva diplomaattinen protesti.

Erdoğan joutuu nyt ottamaan lusikan kauniiseen käteen. Turkin viimeaikaisten talousongelmien takia, hänen ei enää kannata ärsyttää saksalaisia.

Monet saksalaisfirmat pitävät investointeja Turkkiin liian vaarallisina, koska ne eivät luota Turkin hallitukseen.

– Turkin presidentillä on suuri intressi parantaa suhdettaan Saksaan, ja saada välit järkeville raiteille, Saksan ulkoministeri Heiko Maas sanoi Zeit-lehden haastattelussa.

Maas sanoi jännittävänsä, mitä Erdoğan haluaa tehdä suhteen parantamiseksi.

Torstaina Frankfurter Allgemeine Zeitung julkaisi Erdoğanin tekstin.

Siinä presidentti sanoo haluavansa päästää erimielisyyksien yli ja keskittyä yhteisiin intresseihin. Erdoğan neuvoi myös Saksaa: Maan pitäisi puuttua kovemmin kurdijärjestö PKK:n sekä oppositiosaarnaaja Fethullah Gülenin toimintaan.

Berliinissä Erdoğan yöpyy maineikkaassa Adlonin hotellissa Brandenburger Torin vieressä. Häntä vastassa on ainakin kolme mielenosoitusta.

Perjantaina Erdoğan syö lounaan liittokanslerinvirastossa Angela Merkelin kanssa. Merkel ei kuitenkaan aio osallistua liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin Erdoğanin kunniaksi järjestämälle juhlaillalliselle.

Moni saksalainen eri puolueista boikotoi juhlaillallista.

Bild-lehden mukaan 300 vierasta oli kutsuttu, mutta vain noin sata vierasta oli ilmoittanut tulevansa (siirryt toiseen palveluun). Varsinkin vasemmistopuolueen, vihreiden, liberaalien ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen edustajat kieltäytyivät kunniasta.

Lauantaina Erdoğan jatkaa valtiovierailuaan Kölniin.

Siellä järjestetään turkkilaisen Ditib-moskeijan avajaiset, joissa hän puhuu. Moskeija toimii Turkin uskontoviranomaisten alaisena.

Moskeijaa on syytetty siitä, että sen imaamit vakoilevat ja raportoivat saksanturkkilaisten tekemisistä. Raportit lähtevät Ankaraan varsinkin, jos he ovat Gülenin kannattajia.

Erdoğan siis käyttää moskeijaa opposition vastustamiseen. Tämä ei Saksalle käy. Saksan tiedustelupalvelu Verfassungsschutz on alkanut seurata toimintaa.

Nähtäväksi jää, aikooko Erdoğan puhua Kölnissä sovinnon puolesta vai haluaako hän taas kärjistää suhteet Saksaan.

Asia riippuu mahdollisesti siitä, mitä eväitä hänelle on mukaan Berliinistä.