Miksi sadeveden osumisesta kotipihalle pitää maksaa? 7 kysymystä ja vastausta hulevesimaksusta

Yhä useampi kuluttaja maksaa jo vesilaskunsa lisäksi erillisen hulevesimaksun sade- ja sulamisvesistä. Kun oma kunta siirtyy perimään hulevesimaksua, sosiaalinen media kuohuu kiukkuisia kommentteja: ”Maksetaanko seuraavaksi auringonpaisteesta, tuulesta ja hengitysilmasta?"

hulevesi
Vettä valuu viemäriin sateella.
Yle

Ylen tammikuussa 2018 tekemän kyselyn mukaan kymmenet kunnat suunnittelivat ottavansa hulevesimaksun käyttöön kuluvan vuoden aikana. Yksi näistä on Kokkola. Kysyimme infrapäällikkö Visa Wennströmiltä, mistä kokkolalaiset ja monet muut suomalaiset maksavat.

1. Miksi kuluttaja joutuu maksamaan sade- ja sulamisvesistä?

Rakennetuilta mailta ja tonteilta poisjohdettavista sade- ja sulamisvesistä on maksettu aikaisemmin jätevesimaksun sisällä. Hulevesimaksussa ne periaatteessa vain eriytetään omaksi laskukseen. Kunnat saivat tähän oikeuden vuoden 2014 lakimuutoksen jälkeen.

Maksulla rahoitetaan hulevesijärjestelmän eli pumppaamoiden, putkistojen, viivästysaltaiden ja avo-ojien huoltoa ja kunnossapitoa. Verkoston rakentaminen rahoitetaan verorahoilla.

2. Kuka maksaa ja kuinka paljon?

Maksun piirissä ovat kaikki, jotka hyötyvät hulevesiverkoston palveluista. Maksu koskee myös yrityksiä ja vapaa-ajan asuntoja.

Hinnat määräytyvät hulevesijärjestelmän ylläpitokulujen perusteella, joten ne vaihtelevat eri kuntien välillä. Esimerkiksi Kokkolassa maksuilla on tarkoitus kerätä vuodessa 500 000 – 600 000 euroa, mikä tarkoittaa omakotitaloasujalle 25 euron vuosimaksua.

Suomen Omakotiliiton mukaan omakotitalojen hulevesilaskujen keskihinta on koko maassa noin 50 euroa.

Tiiviisti rakennetulta ja päällystetyltä tontilta sade- ja sulamisvedet päätyvät nopeasti kuormittamaan hulevesijärjestelmää. Omakotitalojen nurmikot puolestaan imevät vettä, jolloin valuminen on hitaampaa ja vähäisempää, ja hintakin siksi alhaisempi.

Myös rivi- ja kerrostaloyhtiöt saavat suuremman vuosilaskun kuin omakotitalot. Hinta määräytyy tontin pinta-alan mukaan.

Omakotitalon ränni ja sokkelirakennetta.
Heikki Rönty / Yle

3. Saako maksuvapauden, jos sadevedet valuvat läheiseen vesistöön tai metsikköön?

Jos kiinteistö on hulevesijärjestelmän piirissä, maksu tulee, vaikka osa vesistä imeytyy tonttiin tai valuu luontoon.

4. Onko hulevesimaksu oiva keino kartuttaa kunnan kassaa?

Maksuilla on tarkoitus kattaa verkoston huolto ja ylläpito, ei tehdä voittoa. Esimerkiksi verorahalla rahoittaminen olisi epäoikeudenmukaista heille, jotka eivät edes asu huleverkkojärjestelmän piirissä. Se maksaa, joka käyttää.

5. Kuiva kesä, sateeton syksy, lumeton talvi. Mistä ja miksi kuluttaja maksaa?

Sateen määrällä ei ole merkitystä verkoston ylläpitoon.

Putkistoja joudutaan joka tapauksessa huuhtelemaan, avo-ojia perkaamaan ja pumppaamoja kunnostamaan.

6. Osa kuluttajista kokee sateesta ja sulamisvesistä maksamisen rahastamisena. Ymmärrätkö suuttumuksen?

En ymmärrä. Hulevesiverkoston ylläpitoon on aina tarvittu rahaa, ja raha on kerätty kuluttajilta. Nyt kun maksu tulee erillisenä laskuna, se koetaan uutena menoeränä, vaikkei sitä olekaan.

7. Kuluttajan kustannuksethan nousevat, jos jätevesimaksu pysyy entisellään ja hulevesimaksusta laskutetaan erikseen?

Esimerkiksi Kokkolassa jätevesimaksun hintaa on alennettu vuonna 2018 kahdeksan senttiä kuutiolta. Parinsadan kuution kulutus tarkoittaa tällaisella alennuksella ja tämän alueen hinnoilla 16 euroa. Kun siihen laskee päälle omakotitalon 25 euron hulevesimaksun, kokkolalaiskuluttaja maksaa 10 euroa aikaisempaa enemmän.

Korjattu summa 16 euroksi. Infrapäällikkö Visa Wennström laski esimerkin oman talonsa vuotuisen vedenkulutuksen mukaan.