Liikasella tai Rehnillä hyvät mahdollisuudet nousta EKP:n johtoon, kerrotaan Frankfurtin pankkipiireistä – kyseessä olisi merkittävin suomalaisen virka ikinä

Yle kysyi keskuspankin kotikaupungissa, mitä italialaisen Mario Draghin seuraajalta odotetaan. Finanssikriisin rahamarkkinaoperaatioista pitää päästä eroon, mutta uusi kriisi saattaa väijyä aivan nurkan takana.

Euroopan keskuspankki
EKP:n tase
Euroopan keskuspankki on luonut uutta rahaa ja työntänyt sitä markkinoille. Pankin tase on nelinkertaistunut finanssikriisin jälkeen.Yle Uutisgrafiikka

FRANKFURT. Main-joen rannalle, vanhan vihannestukkuhallin päälle rakennettu Euroopan keskuspankin kaksoispilvenpiirtäjä kohoaa ylväästi erillään kaupungin muista tornitaloista.

Vierailijasiiven turvatarkastukset ovat tarkemmat kuin Finnairin lennolla. Toisin kuin Helsinki–Vantaan lentokentällä, täällä vaaditaan passi.

EKP:n edustajat eivät ole kovin innokkaita antamaan haastatteluja. Siitä he ovat kuitenkin poikkeuksellisen kiinnostuneita, keitä muita toimittaja aikoo kaupungissa tavata.

Keskuspankista on tullut varautuneempi viestintäpolitiikassaan, vahvistavat useat pankkia seuraavat rahoitusalan ammattilaiset. Osittain se voi johtua viime vuosien kritiikistä pankin päätöksiä kohtaan, osin markkinareaktioiden pelosta.

Saksassa ei nyt erityisesti pidetä Euroopan keskuspankista.

EKP:n rakennus Frankfurtissa.
EKP:n uusi pääkonttori Frankfurtissa on vasta muutaman vuoden ikäinen.Sasha Silvala / Yle

Suomalaiset ensi kertaa vahvoilla pääjohtajaksi

Suomalaisia EKP kiinnostaa siksi, että ekonomistit pitävät Suomen Pankin entistä pääjohtajaa Erkki Liikasta ja nykyistä Olli Rehniä kärkiehdokkaina, kun nykyiselle pääjohtajalle, italialaiselle Mario Draghille valitaan seuraajaa ensi vuonna.

Etenkin Liikasen mahdollisuuksia pidetään Frankfurtin rahamaailmassa hyvinä – mutta lähinnä silloin, jos suuret euromaat eivät löydä selvää yhteistä ehdokasta.

Alkusyksyyn asti tähtikandidaatti EKP-spekulaatioissa oli Saksan keskuspankin johtaja Jens Weidmann. Tilanne kuitenkin muuttui olennaisesti, kun Saksan uutisoitiin tavoittelevan Euroopan komission puheenjohtajan paikkaa EKP:n pääjohtajuuden sijaan (siirryt toiseen palveluun).

Saksa näyttäisi luopuneen omasta EKP-ehdokkaastaan. Siitä huolimatta Frankfurtissa Weidmannia pidetään yhä yhtenä vahvimmista pääjohtajakandidaateista.

Suomen ei kannata tyrkyttää

Toisin kuin suuren euromaan, pienen ei kannata metelöidä oman ehdokkaansa puolesta. Lobbaamisella menetetään eräänlainen taktinen etu, diplomaattipiireistä arvioidaan.

Suomalaisen mahdollisuus saada paikka on paras silloin, kun tarvitaan kompromissiratkaisu. Etua olisi myös siitä, jos jompikumpi johtokaksikosta, Saksa tai Ranska, asettuisi yllättäen suomalaisen tueksi. Koska se on erittäin epätodennäköistä, ehdokkuutta ei kannata tyrkyttää.

Kun 19 euromaan johtajat lopulta istuvat neuvottelupöytään tekemään päätöstä, ehdokkaan liiasta esilläolosta voi olla haittaa. Näin isossa ja eriseuraisessa porukassa valituksi tulee usein niin sanottu musta hevonen.

Jos Liikanen tai Rehn tulisi valituksi, kyseessä olisi merkittävin suomalaisen virka maailmalla kautta aikojen.

Pääjohtaja tarvitsee sekä etelän että pohjoisen tuen

Millainen vallan pesäke EKP on, millaista johtajaa pankkiin juuri nyt kaivataan ja minkälaisen pankin Draghin seuraaja saa johdettavakseen?

Vuosien kriisikamppailun ja tukipakettien jälkeen seuraavan johtajan pitää ennen kaikkea pystyä tiukentamaan euroalueen rahapolitiikkaa.

– Draghin seuraajaan kohdistuu monia odotuksia. Pohjoisissa maissa odotetaan, että vihdoinkin tulee joku normalisoimaan EKP:n toiminnan. Etelässä taas ajatellaan, että saadaan joku, joka lopettaa EKP:n valtionvelkojen osto-ohjelman hyvin hitaasti, Saksan suurimman pankin Deutsche Bankin pääekonomisti Stefan Schneider sanoo.

Deutsche Bankin pääekonomisti Stefan Schneider.
Ei ole mitään kultaista sääntöä, miten rahapolitiikkaa kuuluisi johtaa, Deutsche Bankin pääekonomisti Stefan Schneider sanoo. Schneider on yksi tunnetuimmista saksalaisista talouden kommentaattoreista kansainvälisessä mediassa.Sasha Silvala / Yle

Schneiderin mielestä on hyvin tärkeää, että Draghin seuraaja ei asetu pohjoisen eikä etelän puolelle. Samaa mieltä on keskuspankkia päätyökseen seuraava toimittaja:

– Olennaista ei nyt ole se, kannattaako uusi pääjohtaja tiukkaa rahapolitiikkaa vai ei. Olennaista on se, että hän pystyy paimentamaan EKP:n ulos kriisiajan rahapolitiikasta niin, että päätöksille on tuki sekä etelässä että pohjoisessa, brittiläisen Financial Times -lehden Frankfurtin-toimituksen päällikkö Claire Jones arvioi.

Valta on suuri, koska pankin ei tarvitse totella poliitikkoja

Voi hyvin sanoa, että tänä vuonna 20 vuotta täyttänyt Euroopan keskuspankki on kaikista EU-instituutioista vaikutusvaltaisin.

Sen päätöksillä ohjataan isoja kansalaisten arkeen ja tulevaisuuteen liittyviä asioita: millä hinnalla ihmiset saavat lainaa, miten ruuan hinta tai valuuttakurssit muuttuvat tai miten valtiot ja yritykset selviytyvät veloistaan.

Valta-asemaa vahvistaa se, että pankki ei edes saa kuunnella päätöksissään poliitikkoja vaan sen pitää sääntöjensä perusteella toimia itsenäisesti.

EKP:n käytännössä ainoa tavoite on rahan arvon säilyttäminen eli inflaation torjuminen. Kuluttajahintojen nousun pitäisi pysyä vajaassa kahdessa prosentissa.

Mutta olennaista euroalueen kansalaisten työpaikkojen ja säästöjen kannalta on se, miten keskuspankki inflaatiotavoitteeseensa pyrkii.

Valtionvelan osto-ohjelmat on tarkoitus lopettaa lähikuukausina

Kun kuluttajahinnat polkivat finanssikriisivuosina paikoillaan, EKP alkoi pumpata arvopaperien osto-ohjelmillaan lisärahaa markkinoille. Ne ovat yhä käynnissä.

– Jos painaa tarpeeksi rahaa, inflaatio kasvaa lopulta – aina, EKP:n pääekonomisti Peter Praet perusteli pari vuotta (siirryt toiseen palveluun) sitten.

EKP on käytännössä luonut viime vuodet tyhjästä tuhansia miljardeja uutta rahaa. Ostot ovat nostaneet arvopaperien hintoja sekä laskeneet korkoja. Ohjelmat aiotaan ajaa alas vuoden loppuun mennessä.

Lue tästä, miten Suomen Pankinkin tase on paisunut EKP:n elvytyksen takia.

Joillekin jäsenmaille niistä on ollut hyötyä, toisille ei. Huomionarvoista on se, että suurin osa elvytyksen kautta finanssimarkkinoille syydetystä rahasta on päätynyt Saksaan (siirryt toiseen palveluun).

Työpaikkoja pelastui, mutta zombie-yrityksiä syntyi

Draghin keskuspankki on loihtinut velkakirjojen ostoilla rahaa markkinoille niin, että sen tase on yli nelinkertaistunut vuosikymmenen takaisesta. Rahaa on pumpattu markkinoille kolme biljoonaa (yli 3 000 miljardia) euroa.

Joidenkin arvioiden mukaan samalla on pelastettu miljoonia työpaikkoja ja tuettu Suomenkin talouskasvua (siirryt toiseen palveluun) – mutta toisaalta "rahan painaminen" pitää niin kutsuttuja zombie-yrityksiä keinotekoisesti pystyssä (siirryt toiseen palveluun).

Tällaisia kannattamattomia yrityksiä on ennen kaikkea heikoissa talousmaissa kuten Italiassa, mutta niitä on myös Suomessa. Ne voisivat kaatua ilman matalaa korkotasoa ja finanssikriisin jälkeistä elvyttävää rahapolitiikkaa.

Tämä on yksi syy, miksi EKP:n on vaikea irrottautua elvytyspolitiikastaan.

– Kriistoimien seurauksien arviointi voidaan tehdä vasta tulevaisuudessa, koska pitää odottaa, miten esimerkiksi euroalueen tuottavuus kehittyy. EKP kuitenkin tietyllä tavalla esti toimillaan luovan tuhon, mikä yleensä on kriisin normaali lopputulos, Schneider sanoo.

Inflaatio on saksalaiselle myrkkyä

Viime aikoina inflaatio on osin elvytystoimien vuoksi kirinyt lähelle tavoiteltua kahta prosenttia, ja erityisesti hinnat ovat nousseet Saksassa, jossa inflaatiota on perinteisesti kammottu maailmansotien ajoista asti (siirryt toiseen palveluun).

Saksassa EKP:n rahapolitiikkaa on seurattu suurin epäilyksin viime vuosina. Suunnanmuutosta on odotettu kärsimättömästi, koska keskuspankin rahapoliittisen elvytyksen on väitetty jopa auttaneen äärioikeiston nousuun maassa (siirryt toiseen palveluun).

Tässä Suomi poikkeaa Saksasta: meille matalien korkojen politiikka on sopinut, koska asuntolainoja on saanut halvalla. Toisin kuin euroalueella yleisesti, suomalaisten käsitys EKP:sta on kriisivuosina eurobarometrin mukaan vain parantunut.

EKP:lta halutaan taas kuripolitiikkaa

EKP:n ongelma on se, että rahapolitiikka joka sopii Kreikalle tai Italialle, närästää pohjoisemmassa.

Keskuspankin suosio on ropissut finanssikriisin jälkeen, ja erityisesti maine on heikentynyt kovassa talousvedossa olevissa Hollannissa ja suurimmassa euromaassa Saksassa (siirryt toiseen palveluun).

Vauras Saksa on avainasemassa euroalueen taloudessa. Palkankorotukset ja kulutuksen kiihdyttäminen siellä auttaisivat koko Eurooppaa.

Saksan poliitikot ovat arvostelleet EKP:ta, koska matalista talletuskoroista ei koidu hyötyä säästäväisille saksalaisille, ja samalla valtioiden velkakirjojen ostot antavat Etelä-Euroopan maille mahdollisuuden "löysäilyyn".

EKP:n politiikan puolustajien mielestä keskuspankki on vain antanut EU:lle ja sen jäsenmaille tilaa hapenottoon vaikessa tilanteessa.

Michael Steen, EKP:n lehdistösuhteista vastaava johtaja
EKP:n lehdistösuhteista vastaava Michael Steen uskoo, että parantamalla pankin viestintää ulkomaailman kanssa sen mainetta saadaan paremmaksi. EKP:n suosio instituutiona on heikentynyt, vaikka yhteisvaluuttaa kannattaa 74 prosenttia euroalueen asukkaista.Sasha Silvala / Yle

EKP:ssa maineen huonontumista selitetään finanssikriisillä.

– Kaikki keskuspankit maailmalla ovat joutuneet suurennuslasin alle. On paljon vaikeasti selitettäviä asioita kuten määrällinen elvytys, mitä se tarkoittaa kansalaisen näkökulmasta? On myös paljon väärää tietoa, EKP:n lehdistösuhteista vastaava Michael Steen sanoo.

Rauhallisuus on Draghin seuraajalle valtti

Jotta EKP pystyy irtautumaan rahapoliittisesta elvytyksestään, Draghin tilalle tarvitaan siis sovittelijatyyppi.

Draghi itse tuli pääjohtajaksi pahassa kriisitilanteessa.

– Hänen aikanaan EKP:n tase paisui ja Euroopassa siirryttiin negativiisiin korkoihin. Seuraajan pitää palauttaa rahapolitiikka hätätilasta normaaliin tilaan, Stefan Schneider sanoo.

Financial Times -lehden Frankfurtin-toimituksen päällikkö Claire Jones.
EKP on Euroopassa väärin ymmärretty, Financial Times -lehden Frankfurtin-toimituksen päällikkö Claire Jones sanoo. Hänen mielestään pankin pitäisi parantaa viestintäänsä ja selittää päätöksensä paremmin.Anna Karismo / Yle

– Seuraaja ei tarvitse näyttöjä kriisinhallinnasta samalla tavalla kuin Draghi, mutta euroalueella on yhä riskejä. Tarvitsemme jonkun, joka pystyy johtamaan euroalueen toipumista kriisistä, mutta tajuaa, että euroalueelle voi iskeä uusi kriisi, Financial Timesin Claire Jones korostaa.

Jos tulee uusi kriisi, keinot ovat vähissä

Draghin seuraaja joutuu tasapainoilemaan hyvin epävarmojen talousnäkymien kanssa.

Kauppasodat uhkaavat maailmantaloutta, Saksassa hallitus horjuu, Britannian EU-erosta brexitistä on tulossa erittäin mutkikas, siirtolaisuuskriisi voi pahentua milloin vain ja itäisessä Keski-Euroopassa on oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta harmaa vyöhyke.

Suurin riski on kuitenkin juuri nyt suuri euromaa Italia, jonka holtiton velkaantuminen voi syöstä koko euroalueen kriisiin (siirryt toiseen palveluun). Italian ongelmien vaikutukset markkinoiden kautta muihin euromaihin olisivat huomattavasti suuremmat kuin Kreikan.

Uuden pääjohtajan pitää varautua myös täysin uudenlaisiin ongelmatilanteisiin.

– Ajatellaan esimerkkiksi digivaluuttojen kehitystä viime aikoina: eteen voi tulla tilanteita, joita vielä ei voi mitenkään ennakoida, Schneider sanoo.

Pääjohtajien kaudet ovat olleet erilaisia

EKP:n historia on osoittanut, että pääjohtajalla on väliä.

Ranskalaisen Jean-Claude Trichet'n aikana keskuspankki keskittyi pelastamaan pankkeja. Tuolloin pankkia kritisoitiin siitä, että se keskittyi lähinnä auttamaan Saksaa talouskuripolitiikan (siirryt toiseen palveluun) levittämisessä.

Pääjohtaja Mario Draghin luotsaama EKP taas otti toisen linjan. Draghin luultavasti muistetuimmaksi teoksi jää se, että hän ilmoitti heti virkaanastuttuaan 2012, että EKP "tekee mitä ikinä tarvitaan" euron pelastamiseksi.

Lausunnon katsotaan vakuuttaneen markkinat. Vuonna 2015 EKP aloitti valtavan joukkovelkakirjojen osto-ohjelmansa.

– Joukkovelkakirjojen osto-ohjelma alensi huomattavasti korkoja, jotka esimerkiksi Italian valtionlainojen osalta olivat nousseet seitsemään prosenttiin. Mutta kun katsoo, mikä vaikutus operaatiolla on ollut valtiontalouksien uudistamiseen, niin niitä EKP:n antama rahapoliittinen tuki on hidastanut, Schneider arvioi.

Uudessa kriisissä pitää keksiä uudet lääkkeet

Jos Euroopan talous kääntyy uuteen taantumaan vaikkapa Italian vaikeuksien tai kauppasotien seurauksena, keskuspankin keinot ovat vähissä.

– Kriisitilanteessa pääjohtajan valta on suuri. Perinteinen reagointitapa on joko laskea tai nostaa korkoja. Kriisissä pitää pystyä innovoimaan ja tekemään ääriratkaisuja, Jones sanoo.

Pääjohtajan pitää pystyä vakuuttamaan myös sekä valtioiden johtajat että suuri yleisö toimenpiteiden tarpeellisuudesta.

– Finanssikriisissä keskuspankista on tullut poliittisempi, ja se painaa pankin mainetta vielä pitkään, Jones sanoo.

Jos suomalainen saa paikan Euroopan talouspolitiikan kaapin päältä, mitään suitsutusta hän tuskin saa osakseen.