Hailuodossa, kuten muuallakin syrjäseudulla, ensihoito vapaaehtoisten vastuulla – nyt alkavat auttajatkin uupua

Ensiavun saaminen saattaa Suomessa kestää jopa tunteja. Hailuodossa ensihoidon viivettä kurovat lyhyemmäksi vapaaehtoiset, mutta auttajien määrä hupenee.

Hailuoto
Hailudon SPR:n vapaaehtoiset Birgitta Ruonala ja Ossi Suomela ensivasteautossa.
Hailuodon ensivaste eli nopea ensiapu on vapaaehtoisten varassa. Sopimuspalomiesten tukena on tähän saakka toiminut SPR:n ryhmä, mutta Birgitta Ruonala ja Ossi Suomela kaipaavat jo uusia auttajia rinnalleen.Risto Degerman / Yle

Hailuodon ensivaste, eli nopea ensiapu, on vapaaehtoisten varassa. Hailuotolaiset Ossi Suomela ja Birgitta Ruonala ovat auttaneet yhdessä toisten vapaaehtoisten kanssa pelastusviranomaisia jo 25 vuotta, mutta nyt toiminta alkaa hiipua.

Heidän lisäkseen Suomen punaisen ristin päivystysringissä on mukana enää vain yksi vapaaehtoinen.

Ajat ovat muuttuneet. Kun Hailuodon ensiapuryhmä perustettiin, päätettiin, että ensivastetehtäviin pääsevät vain alle 60-vuotiaat.

– Kun aikaa kului, sääntöä jouduttiin muuttamaan, nyt seitsemääkymmentä lähestyvä Ossi Suomela kertoo.

Vaikka moni sanoo arvostavansa vapaaehtoisten tärkeää työtä, sitoutumista vaativa päivystystyö ilman palkkaa ei houkuttele.

– Ihmiset eivät halua sitoutua niin kuin ennen. Kun me perustimme tämän, oli meillä väkeä pilvin pimein. Nyt tuntuu, ettei kukaan halua tulla mukaan, Ossi Salmela kertoo.

– Tämä vaatii kuitenkin sitoutumista, kun sattuu kohdalle se päivystysvuoro, sanoo Birgitta Ruonala, joka aikanaan oli Ossi Suomelan kanssa perustamassa Hailuodon ensivasteryhmää.

Hailuodon kartta, jossa näkyy myös Oulun sijainti
Jarno Tahvanainen / Yle

Sitoutuminen pelottaa

Vapaaehtoisten väheneminen on käytännössä johtanut oravanpyörään: kun päivystäjien määrä on vähentynyt, jäljelle jääville on kasautunut enemmän vastuuta. Se taas pelottaa uusia astumasta remmiin.

Ja sitoutumista useat pelkäävät. Monia pelottaa myös se, mitä kaikkea hälytyksen päässä saattaa odottaa. Hälytys voi tulla onnettomuuspaikalle, sairauskohtauksen takia tai jo menehtyneen luo.

– Tässä ei kuitenkaan tarvitse tehdä yhtään enempää kuin osaa. Tokihan meitä on koulutettu hätäensiapuun, mutta emme me leiki lääkäriä. Tukena on aina toinen kaveri ja puhelimen päässä lääkäri, joka neuvoo, mitä pitää tehdä, Ossi Suomela kertoo.

– Tekstiviestissä tulee kohteen osoite ja siinä on myös koodi, joka kertoo, mitä siellä on odotettavissa. Sitten palopäivystäjän kanssa käydään matkan aikana jo alustavasti läpi, mitä välineitä tarvitaan ja mitkä jatkokuljetukset ovat, jos sellaisia on tiedossa, Birgitta Ruonala kertoo.

Ensihoitoryhmän tehtävänä on antaa kohteessa ensiapua ja auttaa. Usein sekin riittää, että paikalle ilmestyy joku, joka pitää kädestä tai on vain seurana odottamassa. Varsinaisesta hoidosta vastaavat aina ammattilaiset.

Yhteistyössä palomiesten kanssa

Vaikka ensivasteauto on käytännössä samanlainen kuin tavallinen ambulanssi, sitä ei periaatteessa ole tarkoitettu potilaskuljetuksiin. Hailuodossa joudutaan kuitenkin ajoittain myös siirtokuljetuksiin.

Hoitoonpääsy nopeutuu, kun luotolaiset voivat siirtää potilaan jo valmiiksi lauttarantaan odottamaan varsinaisen ambulanssin tuloa. Matka lauttarannasta kirkonkylään kestää puolisen tuntia, sivukyliin jopa enemmän.

Hailuodon ensivasteauto starttaa kirkonkylän paloasemalta hälytysajoon noin kerran viikossa. Kesäisin loma-asukkaiden kansoittaessa Perämeren kansallismaisemaa hälytyksiä tulee yleensä hiukan tiuhempaan tahtiin kuin talvella.

Hailuodon paloaseman johtoauto tallissa, ensivasteen sairasauto heijastuu ikkunasta.
Hailuodossa pelastustoimesta vastaavat Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntalaiset, joita on parikymmentä. Ensihoidossa tukena ovat olleet myös SPR:läiset.Risto Degerman / Yle

Nykyisin hälytyksiin lähdetään yhdessä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palomiehen kanssa. Noin 950 asukkaan saaristokunnassa kuitenkin myös palolaitos toimii vapaaehtoisten sopimuspalomiesten varassa. Heillä on päätyönsä toisaalla, osalla mantereen puolella.

– Pääsääntöisesti tehtäviin pystytään vastaamaan, mutta on tietenkin päivänselvää, että siinä on vuorokaudenajan ja viikonpäivien mukaan vaihtelua, Oulu-Koillismaan vs. pelastusjohtaja Mika Haverinen kertoo.

Aina esimerkiksi Finnhemsin pelastuskopteri ei ennätä tai sääolojen takia pääse paikalle. Näin kävi pari viikkoa sitten, Suomela kertoo.

– Me olimme paikalla kymmenessä minuutissa, mutta Finnhems ei päässyt paikalle kovan tuulen ja sateen takia.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen vs. pelastusjohtaja Mika Haverinen 24.9.2018.
Pelastusjohtaja Mika Haverisen mukaan ensihoitajat voivat tulla autettavan luo myös paloautoilla, jos sairasautot ovat varattuna muihin tehtäviin.Paulus Markkula / Yle

Mantereelta erikseen hälytettävällä lauttavuorolla saapuvalta ambulanssilta matka kohteeseen kestää puolestatoista tunnista kahteen tuntiin.

– Se on liian pitkä aika silloin, kun ihmisellä on hätä ja pelko, Suomela toteaa.

Päivystysvastuu keventynyt

Aiemmin SPR:läiset päivystivät Hailuodossa koko viikon ajan ja heillä oli jopa oma autokin. Nykyisin päivystysvastuu on rajattu muutamaan päivään viikossa. Samalla myös yöhälytykset ovat vähentyneet aiemmasta.

Lyhentynyt päivystysaika on mahdollistanut myös sen, että työssäkäyvilläkin on ollut mahdollisuus osallistua toimintaan, kun ei enää tarvitse kömpiä vuoteesta aamulla ylös yöllisen hälytyskeikan jälkeen.

Silti työ uhkaa nyt jäädä pelkästään palokunnan harteille, sillä SPR:n rahkeet eivät enää riitä toiminnan pyörittämiseen.

Kun uusia vapaaehtoisia ei löydy, alkaa veto loppua tekijöiltä, vaikka ilman palkkaa tehtävä työ onkin rakas harrastus.

– Ei enää jaksa. Ei kannata ajaa itseään piippuun, vaan tähän pitäisi saada muutamia vakipäivystäjiä lisää. Silloinhan se olisi helpompaa, kun vuorot eivät sattuisi kenenkään kohdalle niin usein, Ossi Suomela sanoo.

Ensivasteen logo turvaliivissä.
Ensivaste on ensimmäinen apu hätään joutuneelle. Usein jo pelkkä paikalle tulo helpottaa esimerkiksi sairaskohtauksen saanutta.Risto Degerman / Yle

Vaikka SPR:n ryhmä joutuukin pistämään toimintansa telakalla ainakin siihen asti, kunnes uusia vapaaehtoisia löytyy, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen päivystys jatkuu.

– Kyllähän ne palomiehet tätä hoitavat, mutta se on sama pulma heilläkin. Heitäkin on niin vähän, että se voi käydä ylivoimaiseksi. Ja kun me lopetamme työn, vaikuttaa se tietenkin niin heidän hommaansa, vaikka eihän se nyt lopu, Ossi Suomela kertoo.

Vapaaehtoisilla on suuri merkitys etenkin siinä, että he pääsevät yleensä paikalle nopeasti, silloin kun viranomaiset ovat pidemmän taipaleen takana. Tätä korostaa myös Oulu-Koillismaan vs. pelastusjohtaja Mika Haverinen, mutta hän muistuttaa, ettei Hailuodon tilanne ole aivan ainutkertainen. Myös pitkien etäisyyksien päässä mantereella avun saanti voi olla hankalaa.

Asutusalueilla yleensä lyhyet vasteajat

Kaikkein parhaiten ensihoitoa pystytään tarjoamaan noin kymmenen kilometrin säteellä ensihoitoryhmän asemapaikasta eli käytännössä esimerkiksi paloasemasta. Pidempiä matkoja esimerkiksi pelastuslaitosten ensivasteryhmät eivät yleensä tee, koska heidän on huolehdittava myös muista pelastustoimen perustehtävistä.

– Sitä kauemmaksi mennään vain poikkeustilanteessa, ja tällä on haettu sitä, että me pystymme pitämään sen meidän varsinaisen pelastustoimen tehtävien palveluiden saatavuus turvattuna näillä alueilla, kertoo Mika Haverinen.

– Mutta, jos katsotaan asukkaiden lukumäärän suhteen, niin näppituntumalla noin 85–90 prosenttia asukkaista saavuttaan kuitenkin kymmenessä minuutissa, Mika Haverinen arvioi.