Homekoulujen korjauksiin olisi Helsingillä rahaa, mutta rakennusalan ammattilaisia ei ole tarpeeksi – "Kaupunki ei ole houkutteleva työnantaja"

Rakennusala on korkeasuhdanteessa, mutta ammattitaitoisen työvoiman puute on suurin kasvun este koko rakennusalalle.

sisäilmaongelmat
Rakennusmies.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kun puhutaan Helsingin koulujen korjauksista, kustannusten mittakaavaksi on otettava sadat miljoonat.

Helsingin kaupunki aikoo käyttää vuosien 2018–2023 aikana kaikkiaan 530 miljoonaa euroa koulujen peruskorjauksiin ja korvaavien uudiskoulujen rakentamiseen. Hankkeet on priorisoitu sisäilmaongelmien perusteella.

Pelkästään ala- ja yläkouluissa on toteutettu peruskorjauksia vuosien 2012–2018 välisenä aikana melkein 280 miljoonalla.

Helsingissä siis riittää sisäilmaongelmista kärsiviä kouluja ja budjetissa on rahaa niiden korjaamiseen, mutta ongelmaksi ovat muodostuneet kaupungin riittämättömät henkilöresurssit suunnitella ja rakennuttaa suunnitellut investoinnit.

Rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildénin mukaan osaavan henkilökunnan rekrytoiminen on jatkuva ongelma. Kesäkuussa 2017 voimaantullut Helsingin uusi johtamisjärjestelmä ja toimialamalli tehostivat Hildénin mukaan kaupungin organisaatiota ja rakennusprojekteihin saatiin muutoksen kautta resursseja aiempaa paremmin.

– Organisoimme työtä uudelleen ja poistimme joitakin välivaiheita. Edelleen on kuitenkin pullonkauloja. Ihan kaikkiin paikkoihin eivät tahdo resurssit riittää, Hildén sanoo.

Helsingin kaupungilla on ollut jo pidempään vaikeuksia hankkia osaavaa henkilökuntaa toteuttamaan suunniteltuja rakennushankkeita.

Tämän vuoden aikana Helsingin kaupungin rakennushankkeissa on ollut noin 10 prosentin vajaus henkilöstössä.

Paremmat palkat kilpailukykyisyyden edellytys?

Hildén kertoo, että ongelmana on esimerkiksi hankkeiden tilaaja- ja rakennuttajatehtävissä toimivien projektinjohtajien, lvi- ja sähkörakennuttajien ja kustannusasiantuntijoiden palkkaaminen. Ilman näitä osaajia hankkeet eivät ylipäänsä käynnisty.

– Yksi tekijä on palkkaus, eikä kaupunki ole ollut siinä mielessä houkutteleva työnantaja, varsinkaan nyt kun ala on kuumentunut. Emme ole saaneet rekrytoitua henkilöstöä niin paljon kuin olisimme tarvinneet.

Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan vuoden 2017 arviointikertomuksesta (siirryt toiseen palveluun) käy ilmi, että noin joka neljäs tai viides rekrytointi ei onnistunut lainkaan.

Hildén sanoo, ettei palkkauksen muuttaminen kilpailukykyisemmäksi ole yksinkertainen asia. Kaupunki ei pelkästään voi houkutella uusia tekijöitä tietyllä palkalla, vaan myös nykyisen henkilöstön pysyvyydestä pitää huolehtia.

– Se tarkoittaisi laajempia muutoksia palkkaukseen. Olemme viestineet, että ne olisivat tarpeellisia, jotta nämä toiminnot kaupungilla säilyisivät ja että olisimme kilpailukykyinen työnantaja.

Töitä olisi heti 6 400:lle

Rakennusalalla menee nyt lujempaa. Koko rakentamisen tuotanto kasvaa 3–4 prosenttia (siirryt toiseen palveluun)tänä vuonna ja taso säilyy ensi vuonna lähellä tätä vuotta.

– Nyt ollaan suhdanneharjalla. Työtä riittää, mutta tekijöistä on pula joka tasolla, sanoo työmarkkinajohtaja Tapio Kari Rakennusteollisuus RT ry:stä.

Noin 250 000 henkilöä työllistävän rakennusalan avointen työpaikkojen määrä on noussut jo 6 400: aan.

Ammattitaitoisen työvoiman puute nähdään suurimpana kasvun esteenä, sillä yksityiselläkin puolella on huutava pula tekijöistä.

Etenkin rakennusalan työnjohtajat ovat tätä nykyä kiven alla.

– Jos kysytään, että joudutaanko sanomaan ei-oota tilaajille, sen takia kun ei ole tarpeeksi tekijöitä, niin aivan varmasti joudutaan, työmarkkinajohtaja kertoo.

Työvoimapulan taustalla alan epävarma imago

Työvoimapula johtaa siihen, että kaikkia niitä projekteja, joihin olisi tarve ja rahoitus, ei pystytä tekemään. Kari sanoo, että aina ei myöskään huomata, ettei kapasiteettia ole tarpeeksi ja otetaan enemmän töitä, kuin mihin olisi mahdollisuus.

– Siinä on riskinä, että tulee tehtyä huonoa laatua, ja töihin haalitaan sellaista väkeä, joka ei pysty tekemään parempaa laatua.

Karin mukaan alan työvoimapulan taustalla on pitkä ongelmavyyhti, joka ulottuu niin rakennusalan maineeseen kuin koulutuspaikkoihinkin.

– Olisi syytä muuttaa alan imagoa. Alan heilahteleva luonne antaa alaa miettiville sellaisen kuvan, että se on epävarmaa. Rakennusala on suhdanneherkkää, mutta tekevälle ja osaavalle riittää varmasti töitä, Kari sanoo.