Kun automaatio pettää, tulos voi olla taidetta — Kuntsin taidemuseo esittelee glitchiä

Kuntsin modernin taiteen museoon Vaasaan on avautunut laajuudessaan harvinainen glitch-taiteen näyttely.

nykytaide
Rosa Menkman, A Vernacular of File Formats, Kuntsi, glitch
Rosa Menkmanin A Vernacular of File Formats -teosta.Jussi Mankkinen / Yle

Pitkään punaiseen mekkoon pukeutunut naishahmo kahlaa läpi erilaisia huoneita ja käytäviä, jotka vaihtuvat suorastaan hysteerisellä nopeudella. Välillä nainen nytkähtelee taaksepäin ja pongahtaa sitten samantien eteenpäin, ihan kuin häneen olisi kiinnitetty jättiläismäinen kuminauha. Tai ehkä nainen on metallia, jota itsepintainen magneetti vetää puoleensa.

Outo maailma naisen ympärillä pirstoutuu ja muuttuu atomeiksi, palatakseen jälleen hetkeksi yhtenäiseksi pinnaksi. Välillä nainen imeytyy ja uppoaa alati vaihtuviin muotoihin, välillä nykii kuin viallinen robotti samaan tahtiin rikkinäisen ympäristönsä kanssa.

Kuntsi, glitch, JODI, Max Payne Cheats Only
Taiteilijakaksikko JODIn Max Payne Cheats Only -teosta.Jussi Mankkinen / Yle

Tällaiselta näyttää Max Payne -videopelin pelaaminen erilaisten huijauskoodien ja laitteistohäiriöiden avulla. Kyseessä on belgialais-hollantilaisen taiteilijapari JODIn esteettinen kokeilu, Max Payne Cheats Only, ja juuri tämänkaltaisiin virheisiin perustuu glitch-taide. Englannista tuleva sana glitch tarkoittaa bugia, vikaa tai toimintahäiriötä.

– Glitchit elävät etenkin pelimaailmassa. Pelit ovat hyvin kompleksisia tuotteita, koska niissä on valtava määrä ohjelmistokoodia, kuvaa, ääntä, ja erilaisia hahmoja sekä tekstuureita. Mitä enemmän teknologiaa, sitä enemmän on myös siihen liittyviä ongelmia. Ongelma taas ei tässä yhteydessä ole välttämättä negatiivinen asia, vaan se voi olla myös positiivinen juttu, modernin taiteen museon Kuntsin Glitch Art -näyttelyn kuraattori ja viestintätieteiden professori Tanja Sihvonen toteaa.

Nandita Kumar, Kuntsi, glitch, pOLymORpHic hUMansCApe
Nandita Kumarin pOLymORpHic hUMansCApe -teosta.Jussi Mankkinen / Yle

Hälyäänistä tiedostojen manipulointiin

Errare humanum est, kuten latinankielinen lentävä lause kuuluu, ja sama pätee koneisiinkin. Glitch-taide on syntynyt, kehittynyt, muuttunut ja muovautunut käsi kädessä televisioon, digitaalisuuteen, tietokoneisiin ja peleihin liittyvien vikojen valtakunnassa.

Ensimmäisiä taiteellisia glitch-kokeiluja ryhdyttiin tekemään jo 1970-luvun lopussa pelikonsoleita manipuloimalla, ja 90-luvulla glitchin ympärille kehkeytyi kokonainen elektronisen musiikin genre, jota edusti muun muassa brittiyhtye Coilin ELpH-sivuprojekti.

Tanja Sihvonen, glitch, Antonio Roberts
Tanja Sihvonen Antonio Robertsin Unstable Mediums -teoksen edessäJussi Mankkinen / Yle

Glitch-musiikkia on tehty muun muassa muokkaamalla soittolaitteita. Esimerkiksi CD-levyihin on voitu kiinnittää pieniä teipinpalasia, jolloin CD-soitin ei pysty lukemaan informaatiota, ja musiikki keskeytyy tai jää polkemaan paikoilleen.

Nykyisin erilaisia häiriö- ja hälyääniä löytyy jo valmiina digitaalisista musiikkiohjelmista, ja glitch-efektejä on myös esimerkiksi Avidin editointijärjestelmissä.

Visuaaliseen glitch-taiteeseeen taas kuuluvat esimerkiksi tiedostojen manipulointi, ja tiedosto voidaan vaikkapa avata sellaisella ohjelmalla, johon sitä ei ole alunperin suunniteltu.

Glitchejä on hyödynnetty usein myös musiikkivideoissa, kuten Kanye Westin Welcome To Heartbreakissa (2009). Videosta löytyy muun muassa datamoshingia, jossa kaksi kuvalähdettä on limitetty toisiinsa.

– Glitch-taidehan on pohjimmiltaan aika vakiintumaton termi. Glitchiin voi kuulua hyvin erilaisia asioita, kuten digitaalisia teoksia sekä sattumalta syntyneitä että tarkoituksella synnytettyjä glitchejä, Tanja Sihvonen hahmottaa glitch-taiteen monimuotoisuutta.

Rosa Menkman, A Vernacular of File Formats, Kuntsi, glitch
Rosa Menkmanin A Vernacular of File Formats -teosta.Jussi Mankkinen / Yle

Pikseleistä tehty kettu muuttuu kolmiulotteiseksi

Kuntsin Glitch Art -näyttelyssä on esillä muun muassa maailman tunnetuimpiin glitch-taiteilijoihin kuuluvat Rosa Menkmanin A Vernacular of File Formats - teos. Menkman muun muassa tutkii analogisen ja digitaalisen median virheistä johtuvia kohinahäiriöitä.

Menkman on todennut, että häntä kiehtoo etenkin muutos, jossa jokin asia liukuu normaalista toiminnastaan jonnekin uudelle tasolla. Hän on tehnyt myös paljon tutkimustyötä resoluutiokompression ja videoformaattien kaltaisten isojen asioiden parissa.

Näyttelyssä on nähtävillä myös englantilaisen Antonio Robertsin hätkähdyttävä Unstable Mediums - videoinstallaatio. Teoksen ideana on tarjota erilaisia vaihtoehtoja kahden Lontoon Tate-museossa sijaitsevan yli satavuotiaan veistoksen katsomiseen. Kuvallisessa remiksauksessa ne liukuvat ja taipuvat psykedeelis-geometrisiin kuviohin ja saavat upouuden, modernin elämän.

Kuntsi, Glitch, Antonio Roberts, Unstable Mediums
Antonio Robertsin Unstable Mediums -teosta.Jussi Mankkinen / Yle

Yhdysvaltalaistaiteilija Shawn Smith taas tuo glitchiin mielenkiintoisen uuden ulottuvuuden. Hänen eläimiä esittävät veistoksensa on tehty pienistä neliön muotoisista puupaloista. Teosten häiriö löytyy siitä, että ne herättävät kaksiulotteisen pikselimaailman henkiin kolmiulotteisena.

Shawn Smith, Falling Fox, glitch, Kuntsi
Shawn Smithin Falling Fox -teos, joka on tehty pienistä puupaloista. Vaikutelma on pikselimäinen.Jussi Mankkinen / Yle

Glitch-taidetta voi syntyä vaikkapa karttasovelluksen vääristyneistä 3D-kuvista. Ruotsalaistaiteilija Peter Norrby löysi kuvaglitchejä muun muassa Barcelonasta ja Tukholmasta selaillessaan iOS Maps -karttasovellusta.

Glitch-taide voi myös kertoa nopean väestönkasvun ja kaupungistumisen aiheuttamista ongelmista, kuten Nandita Kumarin pOLymORpHic hUMansCApE -teoksessa. Se tarkastelee kahden päivän kulumista kaupunkimaisemassa.

Kuntsi, glitch, Peter Norrby
Peter Norrbyn karttasovelluksesta otettuja kuvaglitchejä.Jussi Mankkinen / Yle

E.T. -peli oli jo alkujaan epäonnistunut

Koska glitch pohjautuu virheeseen tai toimintahäiriöön, on näyttelyssä mukana myös tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppösen Virusmuseo, joka on kokoelma 1980 -1990 -lukujen tietokoneviruksia.

Tanja Sihvosen mukaan tietokonevirukset ovat oivia esimerkkejä yhteiskunnallisesta glitchistä.

– Meillä on käyttöliittymiä ja tietoverkkoja, joita me hyödynnämme päivittäin, mutta sitten niihin tuleekin viruksia ja matoja, jotka uhkaavat tietokoneen normaalia toimintaa. Laajemmassa mittakaavassa ne ovat uhka myös yhteiskunnan vakaudelle ja stabiiliudelle.

Virus, Mikko Hyppönen, Virusmuseo-kokoelma, glitch, Kuntsi
Virus Mikko Hyppösen Virusmuseo-kokoelmasta.Jussi Mankkinen / Yle

Toisaalta virusten tartunnasta ilmoittavista viesteistä ja animaatioista voi löytää positiivisiakin puolia.

– Entäpä jos tarvitsisimme sellaisia viruksia, jotka jumiuttaisivat kännykkämme vaikkapa puoleksi tunniksi, jolloin meidän pitäisi tehdä jotakin ihan muuta. Jokainen meistä voisi miettiä oman teknologiankäyttönsä osalta juuri tällaisia asioita, Tanja Sihvonen pohtii.

Glitch Art -näyttelystä löytyy myös nippu enemmän tai vähemmän epäonnistuneita pelejä. Esimerkiksi Atarin pika-aikataululla valmistaman, samannimiseen Steven Spielberg -menestyselokuvaan perustuvan E.T.-pelin (1982) tarkoituksena oli lähinnä myydä mahdollisimman suuria määriä. Kuluttajaystävällinen tuotekehittely jäi sikseen.

– Siinä on kaikenlaisia ongelmia: päähenkilö ei ole kovin kiinnostava kuten ei sekään, mitä hän tekee. Pelissä on lisäksi hyvin hämmentäviä aika-avaruudellisia vääristymiä, eikä pelin ideakaan ole kovin kirkas, Tanja Sihvonen luettelee.

James Pond, peli, glitch, Kuntsi
James Pond -peliä vuodelta 1991. Pelistä löytyy glitch kopiointisuojauksen murtamisyrityksen takia.Jussi Mankkinen / Yle

Sihvosen mukaan etenkin pelien osalta glitchit tarjoavat mahdollisuuksia nähdä asioita toisin ja uudella tavalla.

– Voi kokeilla, mitä siellä pelikoodin taustalla oikein lymyää, ja millaisia voimia näiden säröjen ja repeämien takaa paljastuu. Glitchit antavat meille mahdollisuuden miettiä tällaisia asioita sekä pienessä että suuremmassa mittakaavassa. Ne voivat olla yksittäisen yksilön henkilökohtaisia tietokoneen käyttöön kysymyksiä tai laajoja yhteiskunnallisia kysymyksiä.

Kuntsi, glitch, Maija Närhinen, Matonpiiskaus
Glitch-taidetta Suomesta: Maija Närhisen Matonpiiskaus-teos.Jussi Mankkinen / Yle

Särö on uutta luovaa voimaa

Yhteiskunnallisia kysymyksiä Glitch Art -näyttelyssä käsittelee etenkin tutkija Tomi Dufvan ja tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufvan intreaktiivinen FRACTALNOIA_-_installaatio. Se havainnoillistaa, kuinka harhaanjohtavaa tilastotiedon käyttö voi suurten datamäärien aikakaudella olla.

– Teos vie ajatukset informaatiovaikuttamiseen ja big datan käsittelyyn ja sen rooliin päätöksenteossa sekä yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa. Entäpä jos datassa onkin glitchejä? Ehkä me emme halua nähdä niitä, Tanja Sihvonen toteaa.

Tomi Dufva, Mikko Dufva, Kuntsi, glitch, FRACTALNOIA
Tomi Dufvan ja Mikko Dufvan FRACTALNOIA-teosta.Jussi Mankkinen / Yle

Hyvä ja odottamaton esimerkki glitch-taiteesta ja -asenteesta taas tulee Japanista, jossa särkyneitä astioita on jo satojen vuosien ajan korjattu kintsugi-tekniikalla.

– Särö tai virhe on otettu näkyväksi osaksi astian ominaislaatua korjaamalla se kullalla: särkyneelle astialle on näin annettu uusi elämä. Tässä näyttelyssä on useita teoksia, jotka toistavat vastaavaa ajatusta glitchin uutta luovasta voimasta. Glitch työntää meitä uusiin suuntiin ja antaa meille uudenlaisia ilmaisukeinoja, joita emme ole edes tulleet aikaisemmin ajatelleeksi, Tanja Sihvonen kiteyttää.

Bouke de Vries, Memory vessel drug jars, Kuntsi, glitch
Bouke de Vriesin Memory vessel drug jars -teosta, jossa on hyödynnetty rikkoutunutta keramiikkaa.Jussi Mankkinen / Yle