Pieniä vesilaitoksia patistetaan yhteen, jotta vesikriisin sattuessa toiminta olisi varmempaa – "Leveämpiä hartioita tarvitaan"

Esimerkiksi Keski-Suomessa Petäjäveden kunta kaavailee vuokraavansa koko vesijohtoverkoston ja vesilaitoksen Jyväskylän Energialle.

vesihuolto
Valuva vesihana.
Isto Janhunen / Yle

Suomessa on noin 1 500 vesihuoltolaitosta. Apulaisjohtaja Mika Rontu Vesilaitosyhdistyksestä sanoo, että se on aika paljon tämän kokoiseen maahan.

– Leveämpiä hartioita varmastikin tarvitaan.

Rontu sanoo, että tilanne on tiedostettu eikä nykymenolla voida jatkaa. Vesilaitosyhdistys on huolissaan pienten kuntien vesihuoltoverkoston saneerausvelasta.

Yhdistys on jo pitkään suositellut perustettavaksi alueellisia kuntien omistamia vesihuolto-osakeyhtiöitä, joihin pienet vesilaitokset yhdistyisivät. Tällaisia alueellisia yhtiöitä on perustettu muun muassa Hämeenlinnan ja Kotkan seuduille.

Hiljattain Aalto-yliopiston johtamassa Tulevaisuuden kestävä vesihuolto -selvityksessä (siirryt toiseen palveluun) (Valtioneuvoston julkaisuarkisto) vesilaitoksia patistetaan perustamaan nykyistä suurempia vesilaitoksia jopa lain voimalla jos muu ei auta.

Koko vesilaitos vuokralle?

Keski-Suomessa Jyväskylän kaupungin omistama Jyväskylän Energia lanseerasi pari vuotta sitten Pisara-yhteistyömallin (siirryt toiseen palveluun) kunnille ja vesilaitoksille. Pisimmällä yhteistyökaavailut ovat Petäjäveden kunnan kanssa, jossa kaavaillaan koko vesijohtoverkoston ja vesilaitoksen vuokraamista Jyväskylän Energialle 20 vuoden ajaksi.

Sopimuksista neuvotellaan loppuvuoden aikana ja päätöksiä tehdään kunnanhallituksessa ja valtuustossa vuoden vaihteen tienoilla, sanoo Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio.

– Yhtäläinen mahdollisuus tässä on, että omin voimin jatketaan, sanoo Vainio.

Petäjäveden kunnanjohtaja Esa Vainio.
Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio.Simo Pitkänen / Yle

Laajaa yhteistyötä Jyväskylän Energian kanssa perustellaan muun muassa toimintavarmuudella ja kriisitilanteisiin varautumisella.

– Tällaisissa pienissä organisaatioissa kriisejä tapahtuu jatkuvasti eri puolilla Suomea, sanoo Vainio.

Vesikriisistä on kärsitty esimerkiksi vuoden alkupuolella Nousiaisissa, missä puhtaan veden putkeen tuli reikä ja se tihkutti vettä alapinnastaan kuukausien ajan. Pitkään jatkunut maan vettyminen romahdutti yläpuolella kulkeneen seurakunnan viemäriputken, ja lopulta jätevettä joutui asukkaiden juomaveteen.

Vesiosaamisesta jopa vientituote

Jyväskylän Energian tarjoama Pisara-yhteistyömalli on uutta Suomessa. Pisarasta vastaava johtaja Pasi Jalonen Jyväskylän Energiasta sanoo, että kiinnostusta on ollut paljon.

– Tarkoitus on ensi vuonna laajentaa toimintaa ja lähteä aktiivisemmin Keski-Suomen ulkopuolelle, sanoo Jalonen.

Yhtiön tavoitteena on, että tulevaisuudesta Pisara-mallista tehdään myös vientituote.

Jyväskylän Energia talousjohtaja Pasi Jalonen.
Jyväskylän Energian Pasi Jalonen.Simo Pitkänen / Yle

Petäjävedellä kaavaillun vuokramallin lisäksi yhtiö tarjoaa kunnille eritasoisia yhteistyömalleja. Minimitaso voi olla esimerkiksi verkkotieto- tai häiriötiedotepalvelut. Yhtiö on valmis myös ostamaan kunnilta koko vesilaitoksen kaikkine omaisuuksineen.

– Petäjäveden lisäksi olemme pitkällä keskusteluissa muutamassa muussakin kunnassa, mutta niitä ei ole vielä julkisuuteen kerrottu, sanoo Jalonen.

Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio pitää tärkeänä, että esimerkiksi vesijohtoverkosto pysyvät kunnan omistuksessa.

Vilkasta keskustelua somessa

Kaavailut vesijohtoverkoston ja vesilaitoksen vuokraamisesta Jyväskylän Energialle ovat herättäneet Petäjävedellä vilkkaan keskustelun sosiaalisessa mediassa. Eniten äänessä ovat olleet hankkeen vastustajat, jotka pelkäävät vedenhinnan roimaa nousua. Jotkut eivät luota Jyväskylään yhteistyökumppanina, arvioi marketin edustalta tavoitettu Timo Ruokolainen.

– Kuulostaa hurjalta. Eivät nuo yleensä ole hyvin päättyneet kun Jyväskylään joku juttu on mennyt.

Somekeskustelussa muistutetaan myös, että Jyväskylässä vesimaksut ovat tunnetusti korkeita ja että kunnan omana toimintana vesihuollon ylläpito voisi olla kuntalaisille edullisempaa. Joku kyselee, että jokohan vesilaitosyhteistyöllä pohjustetaan kuntaliitosta Jyväskylän kanssa.

Useimmat keskustelijat kaipaavat kipeästi lisätietoa hankkeesta, mutta sitä tuntuu olevan vaikea saada. Kunta on luvannut pitää infotilaisuuden asukkaille loka-marraskuussa kun neuvottelut Jyväskylän Energian kanssa etenevät.

– Tässä on hyvin aikaa keskustelulle, sanoo kunnanjohtaja Vainio.

Vesimaksut nousevat joka tapauksessa

Kunnanjohtaja Eero Vainio myöntää paineet hinnankorotuksiin. Edessä on noin 3 miljoonan euron investoinnit ja lisäksi kunta subventoi vuosittain vesilaitosta 150 000 eurolla. Vesihuoltolain mukaan vesihuollon tulisi pyöriä omilla asiakasmaksuilla.

– Oli Pisaraa tai ei, meidän on joka tapauksessa oikaistava tämä tilanne ja kyllä se tarkoittaa vesimaksujen korottamista, sanoo Vainio.

Kunta on arvioinut, että pitkässä juoksussa korotukset saattavat olla kymmeniä prosentteja.

– Nämä tiedetään tarkemmin tässä syksyn mittaan, sanoo Vainio.

Vesimaksujen korotuksia on edessä monessa muussakin pienessä kunnassa, arvioi Pisara-hankeesta vastaava johtaja Pasi Jalonen Jyväskylän Energiasta. Investointeja on lykätty vuodesta toiseen ja joskus ne on tehtävä.

– Tämä on hyvin tyypillinen tilanne monessa kunnassa.