Poistotekstiilistä syntyy jo akustiikkalevyjä – jalostuslaitos toisi Suomeen kokonaan uuden teollisuudenalan

EU:n jätedirektiivin muutoksen mukaan tekstiilijätteen erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä. Nyt selvitetään, olisiko Suomeen mahdollista perustaa poistotekstiilin jalostuslaitos.

Tekstiilijäte
Poistotekstiilistä valmistettua akustiikkapaneelia esittelee Henna Knuutila.
Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Henna Knuutila asettelee poistotekstiilistä valmistettua akustiikkapaneelia seinälle.Petra Ristola / Yle

TurkuPoistotekstiilin jatkohyödyntämistä pohditaan nyt tosissaan. Lounais-Suomen Jätehuollon vetämänä selvitetään, millainen laitos voisi käsitellä ja jalostaa Suomessa kerättävän tekstiilijätteen tulevaisuudessa. Poistotekstiilin jalostuslaitoksen perustamista selvitetään työ- ja elinkeinoministeriön tuella (siirryt toiseen palveluun).

– Ihan lähtökuopissa olemme. Teemme taustatutkimuksia ja selvitämme markkinoita, sanoo Lounais-Suomen Jätehuollon kiertotalousasiantuntija Miia Jylhä.

Samalla selvitetään, minkälaista jalostetta tekstiilijätettä hyödyntävät yritykset tarvitsevat.

Varsinais-Suomessa on viime vuodet selvitetty tekstiilikierrätystä valtakunnallisen Telaketju-verkoston (siirryt toiseen palveluun) kautta.

Poistotekstiilin jalostuslaitos Varsinais-Suomeen?

Verkostossa on mukana myös akustiikkapaneeleita valmistava Soften, joka on testausmielessä valmistanut ensimmäiset paneelit poistotekstiilistä.

– Lopputulos on näyttävä. Seossuhteita pitää vielä hakea, sillä paneelin tekeminen vei enemmän aikaa kuin yleensä, sanoo Softenin toimitusjohtaja Sami Helle.

Softenin akustiikkapaneelissa käyttämä, poistotekstiilistä tehty materiaali jalostettiin Ranskassa. Sami Helle pitää tärkeänä, että Suomessa selvitetään poistotekstiilin jalostuslaitoksen perustamista.

Poistotekstiilistä jalostettua materiaalia.
Poistotekstiilistä jalostettua materiaalia.Petra Ristola / Yle

Pohdittavaa riittää vielä siinä, miten poistotekstiili kerätään jalostuslaitokseen ja miten tekstiili lajitellaan kustannustehokkaasti.

– Yhdessä vaatteessa voi olla paljon eri raaka-aineita. Vaatteesta pitää poistaa vetuketju, niitit ja napit, kertoo Sami Helle.

Ammattikorkeakoululla on valtavasti osaamista, jota poistotekstiilin jalostuslaitos tulevaisuudessa tarvitsee.

Henna Knuutila

Ensimmäiset akustiikkapaneelit on viety Turun ammattikorkeakoulun akustiikkalaboratorioon testeihin.

– Tuloksista tehdään raportti loppuvuoden aikana, sanoo Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Henna Knuutila.

Turun ammattikorkeakoulu on vahvasti mukana Telaketju-verkostossa edesauttamassa sitä, että poistotekstiilin jalostuslaitos saadaan Suomeen ja mahdollisesti Varsinais-Suomeen. Jalostuslaitos voisi luoda Suomeen uuden tekstiilikierrätyksen teollisuudenalan.

– Kiertotalous on yksi ammattikorkeakoulun peruspilareista. Ammattikorkeakoulullamme on valtavasti osaamista, jota poistotekstiilin jalostuslaitos tulevaisuudessa tarvitsee, sanoo Knuutila.

Lajiteltua poistotekstiiliä Turun Seudun poistotekstiilimyymälä TST-Texvexin tiloissa.
Lajiteltua poistotekstiiliä Turun Seudun poistotekstiilimyymälä TST-Texvexin tiloissa.Petra Ristola / Yle

Tekstiilijätteen erilliskeräys järjestettävä vuonna 2025

Lounais-Suomen jätehuolto on viimeiset pari vuotta kerännyt poistotekstiiliä. Viime vuonna sitä kerättiin 120 000 kiloa. Määrästä noin kolmannes on saatu kierrätettyä eteenpäin hyötykäyttöön.

– Tekstiili ei kierrä, koska ei ole laitosta, joka kokonaisvaltaisesti jalostaisi poistotekstiiliä raaka-aineeksi, sanoo Lounais-Suomen Jätehuollon kiertotalousasiantuntija Miia Jylhä.

Ajatus, että tuotteen elämä jatkuu toisena tuotteena on kiinnostava.

Sami Helle

Poistotekstiilin jalostuslaitoksen perustamista vauhdittaa se, että EU:n jätedirektiivin muutoksen mukaan tekstiilijätteen erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä.

– Tekstiilijätteen keräys ilman käsittelyä ei ole mielekästä. Toivottavasti vuonna 2025 meillä olisi jotain ratkaisuja tarjolla, Jylhä sanoo.

Akustiikkapaneeleita valmistava Soften haluaa käyttää kierrätysmateriaaleja tuotteissaan. Toimitusjohtaja Sami Helle kertoo, että yritys on siirtynyt vaiheittain kotimaisen valmistajan raaka-aineeseen, josta 95 prosenttia on peräisin kierrätyspulloista.

– Kiertotalous on se mikä kiinnostaa. Ajatus, että tuotteen elämä jatkuu toisena tuotteena, on kiinnostava, Helle sanoo.

Lue lisää:

Suomeen on perusteilla laitos, joka käsittelisi koko maan poistotekstiilit uusiokäyttöön

Suomessa ei jää myymättömiä vaatteita hävitettäväksi, kertovat kaupat – Asiantuntija: "Ei varmaan ihan koko totuus"

Lounais-Suomen jätehuollon poistotekstiilin lajitteluohjeet ja vastaanottopisteet (siirryt toiseen palveluun)