Mikkelin kaupunkikuvaan tulossa historian suurin muutos – Näin katunäkymä on muuttunut 50 vuodessa

Savon radan vetäminen torin ja satamaan väliin erotti kaksi alkuperäistä elementtiä toisistaan yli 100 vuodeksi. 2020-luvulla ne yhdistyvät ja Satamalahden ympärille nousee satakunta kerrostaloa.

Kotimaa
Mikkelin keskusta ennen ja nyt. Kuvamanipulaatio
Mikkelin kaupungin museot ja Petri Vironen / Yle

Mikkelissä viimeistellään parhaillaan osayleiskaavaa satamaan ympäristöön. Ideoita Satamalahden ympäristön suunnitteluun haettiin suunnittelukilpailulla, joka päättyi vuonna 2013. Niiden pohjalta on valmisteltu osayleiskaava, joka on tarkoitus saada kaupunginvaltuuston päätettäväksi kesällä 2019.

Mikkelin Satamalahdelle tulee uusien asemakaavojen kautta lähes 300 000 kerrosneliötä rakennusoikeutta. Se tarkoittaa noin sataa kerrostaloa ja kotia jopa 5 000 asukkaalle.

– Kyse on aika radikaalista ja nopeasti tapahtuvasta muutoksesta. Se mikä on tapahtunut tähän asti 150 vuodessa, tehdään nyt 15 vuodessa, jos ajatellaan Mikkelin kaupungin näkymää viitostieltä käsin, Mikkelin kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen sanoo.

Mikkelin keskustan suuntaviivat vedettiin perustamisen aikoihin 1838. Kaupungin ruutukaavan hahmotteli aikansa tunnettu arkkitehti Carl Ludvig Engel, joka oli merkittävässä roolissa myös Helsingin suunnittelussa.

– Kyllä tästä tulee suurin muutos Mikkelin perustamisen jälkeen, kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen myöntää.

Yle Mikkeli kokosi Mikkelin kaupungin museoiden avulla vanhoja kuvia, joissa on kuvattu Mikkeliä eri vuosikymmeninä. Vanhimmat otokset ovat reilun sadan vuoden takaa. Otimme kuvaan vastaavalta paikoilta ja laitoimme ne rinnan.

Naisvuorelta avautuva näkymä Mikonkadun suuntaan 1960-luvulta.
Mikkelin Mikonkatua kohti Naisvuorta vuonna 2018.
Yleiskuva otettu Naisvuorelta 1960-luvulta. Edestä Mikonkatua, oikealla Tuomiokirkko.
Mikkeli. Kuvattu 1950-luvulla Naisvuoren näkötornista itään. Keskellä lääninsairaala. Taustalla Saimaata.
Näkymä Naisvuoren näkötornista Graanin suuntaan 2018.
Naisvuoren näkötornista kaakkoon kuvattu näkymä 1950-luvulta ja syksyltä 2018. Vasemmalla lääninsairaala, nykyinen keskussairaala ja taustalla Saimaata Graanin suuntaan.
Mikkelin Porrassalmenkatua etelästä päin kuvattuna 1914-1916. Oikealla Suomen Yhdyspankki ja sen vastapäätä samalla puolella Apteekki. Vasemmalla Kirkkopuisto. Kuvaaja: K. H. Ronkanen.
Porrassalmenkadun ja Savilahdenkadun risteys.
Nikolainkatua, nykyistä Porrassalmenkatua etelästä päin kuvattuna 1914-1916 ja 2018. Oikealla Suomen Yhdyspankki ja sen vastapäätä samalla puolella Apteekki. Vasemmalla Kirkkopuisto. Kuvaaja: K. H. Ronkanen.
Mikkeli, Mikonkatua 1940-1950-luvun vaihde. Vasemmalla Mikkelin Sanomien paino ja toimitus.
Mikonkatua kohti Naisvuorta.
Näkymä Mikonkadulta kohti Naisvuorta 1940-1950-luvun vaihteesta ja 2018. Vasemmalla Mikkelin Sanomien paino ja toimitus. Taustalla oikealla Naisvuoren torni.
Näkymä Naisvuorelta kohti pohjoista.
Naisvuorelta kohti pohjoista,  entistä meijeriä ja teurastoa.
Mikkelin kahden pitkittäisen pääkadun Maaherrankadun ja Porrassalmenkadun pohjoiset osat olivat pitkään peltoa ja metsää. Kuvat otettu 1950-luvulla ja 2018.
Mikkelin satamaa Saimaalta kuvattuna vuonna 1968. Taustalla Mikkelin keskustan rakennuksia, edustalla
kolme matkustajalaivaa satamassa.
Satama kuvattu Saksalan suunnasta.
Mikkelin satamaa Saimaalta kuvattuna vuonna 1968. Taustalla Mikkelin keskustan rakennuksia, edustalla kolme matkustajalaivaa satamassa. Edessä näkyvät viljasiilot tullaan purkamaan vuoden 2018 lopulla.
Porrassalmenkatua vuonna 1968. Kuvattu pohjoisesta päin. Kuvaaja: Mikkelin Valokuvausliike.
Porrassalmenkadun alkupää 2018 pohjoisen suunnasta kuvattuna.
Mikkeli, Porrassalmenkatua vuonna 1968. Kuvattu pohjoisesta päin. Kuvaaja: Mikkelin Valokuvausliike.
Mikkelin Savilahdenkatua teatteritaloa kohti 1950- tai 1960-luvulta.
Savilahdenkatua teatterin suuntaan 2018.
Savilahdenkadun puutalonäkymää vuonna 1968. Kuvattu idästä päin. Kadun varrella oikealla Teatteritalo.

"Radikaali ja nopeasti tapahtuva muutos"

Mikkelin ensimmäisessä Engelin laatimassa kaavassa keskusta ulottui Saimaan rannalle saakka. 1800-luvun lopulla rakennettu Savon rata rikkoi alkuperäisen ajatuksen torilta Saimaan rantaan ulottuvasta kaupunkikeskustasta.

– Jatkossa palataan Engelin alkuperäisen ajatukseen. Rata pysyy, mutta tulevaisuudessa mennään radan yli ja ali. Maakerroksen tasoa sataman puolella myös korotetaan, Ilkka Tarkkanen kaavailee.

Pitkän uran ulkomailla opiskellut ja työskennellyt Tarkkanen antaa tunnustusta edeltäjiensä työlle. Mikkelin katukuvasta löytyy selvästi kolme erilaista aikakautta ja kehitysvaihetta.

– Mikkeli on pieni, mutta silti urbaani kaupunki, joka on rakennettu tiiviisti ja jossa on lyhyet kävelymatkat eri paikkoihin. On annettava tunnusta edeltäjieni työlle, sillä Mikkeli poikkeaa edukseen kaupunkien joukossa.

Mikkelin kaupungin museoilla on arkistoituna yli 6 000 kuvaa finna.fi (siirryt toiseen palveluun) -sivustolla.

Havainnekuva Satamalahdesta.
Havainnekuva Satamalahdesta.Arkkitehtitoimisto Ajak