Ilmatilaloukkauksia ei pitäisi tapahtua nykytekniikalla lainkaan – silti niitä tapahtuu: "Ja se herättää mielenkiintoisen kysymyksen"

Karjalan Lennoston historiaa tutkineen Ari Jussilan mukaan yksi syy viime vuosina tapahtuneille ilmatilaloukkauksille voi olla halu testata Suomen valmiutta.

Ilmatilan loukkaus
Vanhaa ja uutta Suomen ilmavoimien kalustoa rivissä. MiG-21, BAe Hawk ja F-18 Hornet.
Ilmavoimien kalustoa rivissä: MiG-21, BAe Hawk ja F-18 Hornet.Antti Karhunen / Yle

Nykyään tapahtuvissa ilmatilaloukkauksissa on kyse todennäköisesti jostakin muusta kuin lentäjän virheestä, sanoo Karjalan Lennoston historiaa tutkinut eversti evp. Ari Jussila.

Hän on Karjalan Lennoston entinen komentaja, joka on kirjoittanut teoksen yksikön historiasta vuosilta 1980–2018. Yhtenä osa-alueena Jussila käsittelee ilmatilaloukkauksia, joihin syyllistyivät menneinä vuosikymmeninä myös suomalaiset lentäjät.

Kun suunnistaminen perustui erityisesti matalalla lentäessä karttaan, kelloon ja kompassiin, lentäjän tekemille virheille oli enemmän sijaa kuin nykyään. Karjalan Lennostossa sattui 1980-luvulla kolme tapausta, jossa oma kone harhautui silloisen Neuvostoliiton puolelle.

Radioyhteys katkesi ja oli ajauduttu Tallinnan edustalle.

Ari Jussila

Kollegat muistivat alueloukkaajaa "tax free -Ladalla"

Yhdessä näistä tapauksista suomalainen majuri ja luutnantti olivat merivalvontalennolla Suomenlahden yllä kesällä 1987, kun heidät määrättiin operatiiviseen tunnistustehtävään. Tehtäväksi tuli tunnistaa maali Helsingin kasuunin eteläpuolella.

– Radioyhteys kuitenkin katkesi ja jonkin aikaa lennettyään oli ajauduttu Tallinnan edustalle silloisen Neuvostoliiton puolelle, Jussila kertoo.

Se tapahtui huonoon aikaan – saman vuoden toukokuussa saksalainen harrastajalentäjä Mathias Rust oli hätkähdyttänyt maailmaa läpäisemällä Neuvostoliiton ilmavalvonnan ja laskeutumalla pienkoneella punaiselle torille.

Jos vähänkin epäillään, että oma kone on suorittanut alueloukkauksen, siitä kerrotaan aina kyseiselle valtiolle.

Ari Jussila

Tapauksen seurauksena ilmavoimat rajoitti rajan lähellä lentämistä ja ilmavoimien silloinen komentaja kävi pitämässä kaikkien lennostojen ohjaajille puhuttelun. Neuvostoliitto suhtautui tapauksiin Jussilan mukaan "hyvin asiallisesti".

– Ja Suomi on pelannut aina siinä mielessä avoimin kortein, että jos vähänkin epäillään, että oma kone on suorittanut alueloukkauksen, siitä kerrotaan aina diplomaattiteitse kyseiselle valtiolle.

Myös lennoston henkilökunnalla oli oma veljellinen tapansa ojentaa naapurimaan puolelle harhautuneita kollegoita. Jussila kertoo, miten laivueen bändi Los Kyherös sepitti laulun Suomenlahdella sattuneesta alueloukkauksista.

Toiselle Neuvostoliiton puolelle harhautuneelle lentäjäkaksikolle kollegat puolestaan lahjoittivat romutuskuntoisen "tax free -Ladan" muistoksi retkestä.

"Me emme tee – voisi kuvitella, että muutkaan eivät"

Lada-lahjoitukseen johtanut vuoden 1989 alueloukkaus onkin viimeinen, johon Siilinjärvellä Pohjois-Savossa toimivan Karjalan Lennoston koneet ovat syyllistyneet. Kehityksestä on kiittäminen koulutusta, mutta etenkin suunnistusjärjestelmiä.

– Nykyaikaisissa hävittäjissä on erittäin monipuoliset paikannus- ja suunnistusjärjestelmät ja karttanäyttölaitteet. Ohjaaja tietää koko ajan, missä hän menee, Karjalan Lennostoa vuosina 2009–2012 johtanut Jussila sanoo.

Hänen mielestään marginaalia lentäjän tekemille virheille ei enää käytännössä ole. Tästä huolimatta ilmatilaloukkauksia tapahtuu edelleen – käytännössä aina niin päin, että Suomi on vastaanottavana osapuolena.

– Ja se herättää mielenkiintoisen kysymyksen, että onko niiden taustalla tarkoituksellisuutta vai mistä on kysymys. Me emme ainakaan nykyisillä järjestelmillä enää tee alueloukkauksia. Voisi kuvitella, että muutkaan eivät enää sellaiseen sorru.

Valokuva, jonka herätti kansainvälistä huomiota

Ilmavoimat julkaisi Twitterissä kuvan ilmatilaa loukanneeksi epäillystä SU-27-hävittäjästä.
Ilmavoimat julkaisi Twitterissä kuvan ilmatilaa loukanneeksi epäillystä SU-27-hävittäjästä 7.10.2016.Puolustusvoimat

Yksi syy tahalliseen ilmatilaloukkaukseen voi Jussilan mukaan olla halu testata Suomea ja sitä, kuinka tapauksiin reagoidaan. Karjalan lennosto 1980–2018 -teoksessa esitellään parikin tällaista tapausta viime vuosilta. Jussilan mielestä tällaisista tapauksista on suoriuduttu hyvin.

– Toinen tapaus sattui yöaikaan. Siitä tapauksesta saatiin valokuva, joka herätti kansainvälistä kiinnostusta. Se osoitti, että Suomen ilmavoimat on erittäin ammattitaitoinen.

Vuosina 2007–2017 näitä tapauksia sattui puolustusministeriön mukaan 42. Useimmin (23) kyse on ollut venäläisistä aluksista, mutta Suomen ilmatilaa ovat loukanneet myös ruotsalaiset, espanjalaiset, yhdysvaltalaiset, belgialaiset, norjalaiset, ranskalaiset ja tanskalaiset koneet.

Lue myös: Ilmatilanloukkaukset 1960-luvulla tavallisia – "NL:n sotilaskone lensi Rissalan yli punatähtiä näyttämässä"