Metsähallituksen luontopalveluiden mahdollisuudet pitää kansallispuistojen ja virkistysmetsien palveluja kunnossa on kiinni valtion budjetista. Luontokohteiden yli 40 miljoonan euron korjausvelan lisäksi historiallisten kohteiden ylläpitoon tarvittaisiin yli 70 miljoonaa euroa.
Rahapulan takia luontopalvelut ovat asettaneet korjattavat kohteet tärkeysjärjestykseen. Suosituimmat kansallispuistot ohittavat pienemmät sivukohteet. Kun niiden huoltotöistä jää aika, poiketaan ”sivupoluille”.
Siksi Oriveden Pukalan virkistysmetsissä tehtävä pitkospuiden ja kävelysillan korjaus on harvinainen tapaus.
Vangit apuna Pirkanmaalla
Pukalanjärveä sanotaan Pirkanmaan Inariksi. Reitit kulkevat läpi synkkien kuusimetsien. Alueella retkeilevät lähiseudun asukkaat.
Tampereelle on matka yli tai ali viisikymmentä kilometriä riippuen siitä mitä kautta ajaa ja mihin menee.
Metsähallituksen kohteita voitiin pitää paremmassa kunnossa, kun niitä hoidettiin vielä työllisyystöinä. Se mahdollisuus jäi pois muutama vuosi sitten. Myös EU:n rahastojen ehdot ovat muuttuneet niin, ettei sieltä saa rahaa retkeilyinfran kunnostukseen. Jäljelle on jäänyt valtion budjettirahoitus.
Pirkanmaalla avuksi on saatu vankityövoimaa Vilppulasta.
Miksi maastoon pitää päästä pikkukengissä?
Puistomestari Henri Solismaa on nelihenkisen rakennusryhmän kymppinä. Miehet käyvät tarmokkaasti lahonneen kävelysillan kimppuun, pätkivät sen peräkärryyn ja heti alkaa uuden puron ylittävän kannen rakentaminen.
– Reittejä on metsissä niin kauhea määrä, ettei niitä kaikkia voida pitää kunnossa. Enkä näe syytä siihen, miksi niitä pitäisi pitää kunnossa, jos niiden käyttö on vähäistä. Syrjäisempiä kohteita on karsittava, Henri Solismaa sanoo.
Pitkospuiden rakentamisbuumi alkoi 1980-luvulla. Silloin perustettiin myös kansallispuistoja. Niidenkin rakenteet ovat tulleet tiensä päähän. Liiterit ja tulipaikat ovat huonossa kunnossa.
– Olen sitä hommaa miettinyt niin, että jos maastoon lähdetään, niin pitääkö sinne luontoon päästä lenkkarit jalassa. Kuitenkin kumisaappaat ja muut varustevalinnat kun on kunnossa, niin siellä ei tarvitse olla viimeisen päälle pitkospuita.
Puistomestarin puheesta kuultaa metsien miehen näkökulma. Ovatkohan nykyajan parkettipartiolaiset tottuneet vähän liian helppoon?
– Oikealla jalkinevalinnoilla pääsee kosteammankin paikan yli, Solismaa sanoo.
Korjausvelka kiusaa myös Seitsemisessä
Seitseminen on Pirkanmaan vanhin kansallispuisto. Myös täällä on ongelmia peruspalveluissa. Pitkospuut ovat paikoin huonokuntoisia ja alueen suosion kasvuun pitäisi vastata esimerkiksi rakentamalla suuremmat polttopuuvarastot ja puuvajat.
Monen muun kansallispuistoin tavoin myös Seitsemisen opastuskeskus on muuttumassa yritysvetoiseksi retkeilykeskukseksi ohjelma- ja majoituspalveluineen. Ravintolatoiminta on ollut jo kauan yksityisen yrittäjän hoidossa, nyt etsitään myös muusta tarjonnasta vastaavia firmoja.
Puistonjohtaja Tuula Peltonen on puun ja kuoren välissä. Kiinnostuneita yrittäjiä on tiedossa, mutta alueella olisi hyvä tehdä välttämättömiä korjauksia, jotta toimintaedellytykset olisivat kunnossa.
– Luontomatkailulla on oikeasti työllistävä vaikutus näille syrjäkulmille, mutta ydinpalvelujen on oltava kunnossa. Se vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen ja siihen, miten he kokevat yrittäjän palvelut.
– Alueen huono kunto on riski yrittäjille, Tuula Peltonen summaa.
Seitseminen ei ole saanut lisätalousarviorahoitusta. Se kyllä kelpaisi. Retkeilyverkoston kunnostamiseen tarvittaisiin 200 000 euroa. Myös 1980-luvulla valmistuneen opastuskeskuksen korjaukset ja lämmitysjärjestelmän uusiminen ovat toivelistalla.
Muutos:Välimatkaa Tampereelta kohtaa on täsmennetty, tekstissä luki aiemmin. Matkaa Tampereelta on vajaat 100 kilomteriä.
Ylen Mennään metsään -kampanja huipentuu lokakuun ensimmäisellä viikolla, jolloin tarjolla on runsaasti metsäaiheista ohjelmaa niin radiossa, tv:ssä kuin Yle Areenassakin.