Asukkaat saivat erävoiton Vantaan louhoskiistassa – syyttävät suuryhtiön hanketta lainvastaiseksi: "Vastaavaa tapahtuu koko ajan muuallakin maassa, sen täytyy muuttua"

Hallinto-oikeus ratkaisi kymmenen vuotta kestäneen kiistan hankkeen vastustajien eduksi. Osapuolet ovat täysin eri mieltä kivenottolouhoksen ympäristövaikutuksista.

kansalaistoiminta
Niina Ihalainen on vastustanut Luoteis-Vantaan ja Nurmijärven rajamaille kaavailtua louhinta- ja murskaushanketta yli 10 vuoden ajan.
Lamminsuon luonnosuojelualue on yli 28 hehtaarin metsä, josta merkittävä osa on suoaluetta. Niina Ihalainen tutkii kiveä, johon on kaivertanut nimensä perimätiedon mukaan toisen maailmansodan aikainen sotavanki.Vesa Marttinen / Yle

Vantaalla ja Nurmijärvellä toimiva asukasaktiivien ryhmä näyttää onnistuneen asiassa, jota harva uskaltaisi tai viitsisi edes yrittää. Lemminkäinen Infra Oy (nykyään YIT Infra) on yrittänyt yli kymmenen vuoden ajan saada lupaa kaivannaisteollisuuden tuotantolaitokselle, joka sijoittuisi kahden luonnonsuojelualueen läheisyyteen Vantaan luoteisosassa, Nurmijärven rajan tuntumassa.

Vaasan hallinto-oikeuden syyskuun puolivälissä antamasta päätöksestä voi tulkita, että asukasaktiivien vuosikausia esittämät louhosta vastustavat perusteet ovat pääosin oikeita. Asia päätyi oikeuden käsiteltäväksi, kun Vantaan ympäristölautakunta hylkäsi Lemminkäisen ympäristölupahakemuksen joulukuussa 2016. Lemminkäinen valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi asian nyt syyskuussa hylkäämällä Lemminkäisen valituksen.

Kymmenen vuoden paperisota

Vantaan luoteisosassa ja Nurmijärvellä toimiva laaja asukasyhteistyöryhmä julkaisi jo vuosina 2009–2010 laatimansa louhoshankkeen kieltoperusteet. Ryhmän keskushenkilö Niina Ihalainen kertoo ydinryhmään kuuluneen 17:n eri yhdistyksen jäseniä, joilla on ammattiosaamista eri aloilta: joukossa on muun muassa valtiotieteen lisensiaatteja, kauppatieteen osaajia ja useiden eri alojen ihmisiä.

Asukasaktiivien tekemä työmäärä on valtava. Ryhmä ehti kymmenen vuoden aikana muun muassa koodata nettisivut, laatia pinokaupalla tiedotteita, perustaa oman rahaston, jalkautua jakamaan tietoa kauppakeskuksien pihoille ja laatia jatkuvasti pitkiä lausuntoja ja vastineita osaksi päätöksentekoa. Pelkästään tiivistettyjä asiaan liittyviä päälausuntoja on yli 280 sivua.

Ihalaisen mukaan asiantuntijatyötä on tehty yli 10 000 tuntia.

– Se työ, mihin täysin satunnaiset, sivulliset ihmiset ovat joutuneet suuryhtiön liiketoiminta-aikeen vuoksi, on ollut täysin kohtuuton, hän sanoo.

Niina Ihalainen on vastustanut Luoteis-Vantaan ja Nurmijärven rajamaille kaavailtua louhinta- ja murskaushanketta yli 10 vuoden ajan.
Niina Ihalaisen olohuoneen pöydällä on osa papereista, joita Ihalaisen kokoama työryhmä on 10 vuoden aikana laatinut louhoshankkeen vastustamista varten.Vesa Marttinen / Yle

Ihalainen esittelee kotonaan työryhmän kymmenen vuoden aikana tekemiä papereita ja selvityksiä. Hän on vakuuttunut, että koko alkuperäisen hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselvitys (YVA) oli laadittu muotoon, jossa kaupunkien oli helppo hyväksyä hanke siihen tarkemmin edes tutustumatta.

YIT Infra Oy:n kalusto- ja kehityspuolen johtaja Petri Ruostetoja on täysin vastakkaista mieltä.

– YVA:n ja lupakäsittelyn yhteydessä käsiteltiin hanketta monelta eri taholta ja ei siinä missään nimessä ollut vääriä tietoja tai esitetty mitenkään hanketta Vantaalle myötämielisessä mielessä, Ruostetoja kommentoi sähköpostitse.

Miksi kaupungin kanta muuttui?

Asukasaktiivit joutuivat ja onnistuivat kääntämään asiassa myös Vantaan kaupungin näkemykset: alun perin Vantaa oli Lemminkäiselle myötämielinen ja puolsi hanketta. Ruostetoja kirjoittaa, ettei tiedä, mikä sai Vantaan kaupungin muuttamaan kantansa asiassa.

– On mielenkiintoinen kysymys, miksi Vantaan kaupungin kanta kaavoitusta myöten muuttui. Asiaan vaikutti varmaankin poliittinen painostus, mutta takana on varmaan muutakin. Samoin mikä taho sai maakuntahallituksen muuttamaan noin nopealla aikataululla alueen maankäytön. Näihin kysymyksiin me emme tiedä vastausta, Ruostetoja kirjoittaa.

Vantaa valtuutti Lemminkäisen teettämään YVA-selvityksen ja viemään asiaa eteenpäin maaliskuussa 2009. Valtakirja kuitenkin peruttiin lokakuussa 2011.

Vantaan kaupungilta ei soittokierroksen perusteella löydy muistijälkiä siitä, mikä kaupungin näkemyksen on kääntänyt. Kaupunkisuunnittelujohtaja, ympäristöjohtaja ja ympäristötarkastaja ohjaavat kukin kysymyksen eteenpäin.

Niina Ihalaisen mukaan Vantaan pään käänsi työryhmän tarkasti dokumentoitu kymmenen vuoden prosessi ja alkuperäiset kieltoperusteet.

– Ryhmämme tuloksista käy ilmi faktatietoon pohjaten, että hanke on useiden lakien vastainen, siitä on haittaa yhteiskunnalle, se estää Nurmijärven ja Vantaan alueiden käyttöä kaavoituksessa varattuun tarkoitukseen, se pilaisi luonnonsuojelualueet ja katkaisisi pääkaupunkiseudun viherkehän. Tästä on haittaa koko muulle yhteiskunnalle, paitsi tälle yhden yhtiön liiketoiminnalle.

Niina Ihalainen on vastustanut Luoteis-Vantaan ja Nurmijärven rajamaille kaavailtua louhinta- ja murskaushanketta yli 10 vuoden ajan.
Osapuolet ovat eri mieltä muun muassa louhoshankkeen vaikutuksista Lamminsuon luonnonsuojelualueen luontoarvoihin.Vesa Marttinen / Yle

"Ei voida olettaa, että tavalliset kansalaiset pystyvät tällaiseen"

Louhoskiista lukuisine sivujuonteineen on ollut kymmenen vuoden aikana usein esillä mediassa. Yle Uutiset kirjoitti asiasta edellisen kerran 2016, ja asukasaktiivit ovat koonneet asiaan liittyviä dokumentteja ja medialinkkejä Köningstedt.info-verkkosivuille (siirryt toiseen palveluun).

Ihalainen painottaa haastattelun aikana useaan kertaan kokonaisuuden suurempaa, yhteiskunnallista ulottuvuutta. Hän pitää kestämättömänä tilannetta, jossa yksittäisten kansalaisten täytyy uhrata kymmenen vuotta elämästään yksittäisen pörssiyhtiön ja kunnallisten päättäjien tahdon vastaiseen työhön.

– Täytyy muistaa, että vastaavaa tapahtuu koko ajan myös muualla maassa. Tämän täytyy muuttua. Ei voida olettaa, että tavalliset kansalaiset pystyvät tällaiseen työhön, näin suurten asioiden ja materiaalien läpikäymiseen ja ymmärtämiseen ja niihin vaikuttamiseen.

Vantaan louhostapauksen lopullisesta kohtalosta ei ole vielä tietoa. YIT:n Petri Ruostetojan mukaan hallinto-oikeuden päätös on vielä sen verran tuore, että yhtiö ei ole päättänyt mitään mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Tänään maanantaina vietetään kansalaisvaikuttamisen ja Miina Sillanpään päivää.