Kokoomuksen valtataistelu alkoi yhdestä puhelusta – Sauli Niinistö kertoo uudessa kirjassa joutuneensa petetyksi: "Viesti tuli selväksi"

Kokoomuslaiset pääministerit Jyrki Katainen ja Alexander Stubb ärsyttivät presidentti Sauli Niinistöä.

Sauli Niinistö
Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö valokuvaajien ympäröimänä vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Ylen vaalivalvojaisissa Musiikkitalolla.
Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö kukisti talven 2012 presidentinvaalien toisella kierroksella vihreiden ehdokkaan Pekka Haaviston. Kokoomustaustaisen presidentin ja kokoomuspääministerin Jyrki Kataisen suhteita hiersi kevään 2007 ministerivalinnoista jäänyt mielipaha. Kuvassa Niinistö vuoden 2012 presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen vaalivalvojaisissa Musiikkitalolla.Jukka Lintinen / Yle

Presidentti Sauli Niinistö on tullut presidenttivuosinaan parhaiten toimeen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) kanssa.

– Olin Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana tiiviimmin ulkoministerin kanssa tekemisissä – välillä jopa päivittäin. Olen nyt enemmän tekemisissä pääministerin kanssa, Niinistö potkaisee tuoreessa kirjassa kokoomuspääministereitä Jyrki Kataista ja Alexander Stubbia sekä ulkoministeri Timo Soinia (sin.).

Tänään julkaistu Tuomo Yli-Huttulan Presidentti ja porvarivalta -kirja kertoo kokoomuksen kolmen viime vuosikymmenen menestystarinasta. Kokoomuksen pitkä hallituspaitsio päättyi vuonna 1987, ja sen jälkeen kokoomus on jäänyt hallitusovien ulkopuolelle vain vuosina 2003–07.

Kokoomuksen pitkä marssi Suomen politiikan huipulle sai kruununsa maaliskuussa 2012, kun kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö aloitti presidenttinä, ja hallitusta johti kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen.

Hallitus vaihtuu 2011-06-22. Jyrki Kataisen hallituksen virkaanastuminen. Uuden hallituksen tiedotustilaisuus Säätytalolla. Pöydän ääressä mm. valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, pääministeri Jyrki Katainen, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki ja ympäristöministeri Ville Niinistö.
Kokoomus nousi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ensimmäisen kerran suurimmaksi eduskuntapuolueeksi. Jyrki Kataisen hallitus syntyi kivulla ja kuuden puolueen hallitustaival oli kuoppainen. Kuvassa Kataisen hallituksen tiedotustilaisuus kesäkuussa 2011.Kari Kuukka / Yle

Silmä mustana Niinistön kauteen

Finlandia-talon tunnelma oli katossa helmikuun 5. päivän iltana vuonna 2012, kun kokoomusväki juhli railakkaasti Niinistön presidentinvaalivoittoa.

Maanantaiaamu valkeni kuitenkin jo arkisena. Aamuyöllä juhlista kotiin palannut Katainen oli liukastunut kotipihallaan, ja pääministerin otsaa koristi laastari ja yläluomeen oli tulossa kunnon mustelma.

Pääministerinä Katainen veti kuuden puolueen kivirekihallitusta. Myös yhteistyölle presidentti Niinistön kanssa oli kertynyt matkan varrella kiviä kenkään.

Niinistön ja Kataisen puhelusta riita

Kevään 2007 eduskuntavaalien ylivoimainen ääniharava Sauli Niinistö jäi vaalien jälkeen odottamaan puhelinsoittoa kokoomusjohtaja Jyrki Kataiselta.

Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen, eduskunnan puhemies Sauli Niinistö ja eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Keijo Koivukangas eduskunnan täysistunnossa 9. syyskuuta 2008.
Kevään 2007 eduskuntavaalien ääniharavana Sauli Niinistö odotti kutsua ulkoministeriksi, mutta hän päätyi eduskunnan puhemiehen kultahäkkiin. Kuvassa eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen, eduskunnan puhemies Sauli Niinistö ja eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Keijo Koivukangas eduskunnan täysistunnossa 9. syyskuuta 2008.Touko Yrttimaa / Yle

Kun puhelin hallitusneuvottelujen loppusuoralla lopulta soi, puhelun sisällöstä jäi herrojen välille yhä jatkuva kiista.

Niinistön mukaan Katainen torjui hänen ulkoministeriytensä. Katainen muistaa Niinistön valinneen eduskunnan puhemiehen tehtävän.

Muistikuvat riitelevätvielä yli kymmenen vuotta tapahtumien jälkeen. Toukokuussa 2018 Niinistö vetoaa siihen, että myös Jenni Haukio kuuli keskustelun ja muistaa sen hyvin vieläkin.

– Minulle ja varmaan monille muillekin viesti tuli selväksi jo aikaisin. Hallitusneuvotteluissahan ulkopoliittinen linja oli lyöty kiinni – ei niin tehdä kuulematta ulkoministerikandidaattia, Niinistö kuittaa Yli-Huttulan haastattelussa Kataisen muistikuvan.

Niinistö koki jääneensä täysin hallitusneuvottelujen ulkopuolelle. Häntä loukkasi myös se, että Katainen valitsi ulkoministeriksi Ilkka Kanervan, jonka kanssa Niinistöllä oli ollut jo pitkään kylmät välit.

Kataisen lähipiiri pelkäsi Niinistön varjoa

Yli-Huttula on haastatellut laajasti kokoomusvaikuttajia. Lähipiirin tarkkailijan mukaan Katainen teki välttämättömän isänmurhan, kun hän ei kutsunut Niinistöä mukaan hallitusneuvotteluihin.

Jyrki Katainen Cafe Niinistön tiloissa Helsingissä 18. tammikuuta 2012.
Kokoomusjohtaja Jyrki Katainen halusi Sauli Niinistön kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi ennen kevään 2011 eduskuntavaaleja. Niinistö panttasi kuitenkin ehdokkuuttaan yli vaalien. Kuvassa Katainen asettelee pahvi-Niinistöä Cafe Niinistön tiloissa Helsingissä 18. tammikuuta 2012.Mauri Ratilainen / AOP

Kataisen leirissä pelättiin Ville Itälän kohtaloa. Niinistö oli luovuttanut kokoomusjohtajan paikan Itälälle kesäkuussa 2001, mutta uusi puoluejohtaja oli jäänyt Paavo Lipposen (sd.) toisessa hallituksessa valtiovarainministerinä jatkaneen Niinistön varjoon.

Entisen kokoomusjohtajan Harri Holkerin hallituksessa (1987–91) istunut ja silloin kokoomusta johtanut Ilkka Suominen ymmärtää Kataisen ratkaisua.

– Kukaan järkevä puheenjohtaja ei valitse edeltäjiään samaan hallitukseen. Se on kaamea taakka, koska edeltäjän auktoriteetti ja varjo ovat ihan luonnollisia, Yli-Huttulan haastattelema Suominen kertoo.

Katainen oli määrätietoisesti estänyt talven 2006 presidentinvaaleissa hyvin menestyneen Niinistön nostamisen kokoomuksen pääministeriehdokkaaksi kevään 2007 vaaleissa.

Nato-haukat ärsyttivät Niinistöä

Kokoomuksen myönteinen Nato-kanta lyötiin lukkoon kesän 2004 puoluekokouksessa, jossa Jyrki Katainen nousi puoluejohtajaksi.

Katainen oli julistautunut Nato-jäsenyyden kannattajaksi jo vuonna 2002. Puoluejohtajana hän linjasi, että Nato-jäsenyys selkeyttäisi ja parantaisi Suomen asemaa.

Jyrki Katainen ja Alexander Stubb 2014 Kokoomuksen europarlamenttivaalien vaalivalvojaisissa.
Kokoomuksen nuoret leijonat eivät halunneet jäädä puolueen entisen puheenjohtajan Sauli Niinistön varjoon. Kuvassa Jyrki Katainen ja Alexander Stubb 2014 toukokuussa kokoomuksen europarlamenttivaalien vaalivalvojaisissa.Marja Väänänen / Yle

Alexander Stubb ja Petteri Orpo ovat jatkaneet kokoomuksen Nato-hehkutusta, josta Sauli Niinistö on pyristellyt eroon vuosien 2006, 2012 ja 2018 presidentinvaaleissa.

Viime kesänä kokoomuksen puoluekokouksen jälkeen Niinistö totesi, että kokoomus on käynyt kolmet eduskuntavaalit (2007, 2011 ja 2015) samalla Nato-ohjelmalla.

– Siitä en ole kovin ihastunut, että presidentin pitäisi johtaa. Naiivia ajatella, että nyt pitäisi olla muuttamassa oma kanta ja heti perään suomalaisten kanta, Niinistö viittasi Stubbin vaatimuksiin, että presidentin pitäisi tasoittaa tietä Nato-jäsenyyteen.

Tuomioja ja Sipilä presidentin suosiossa

Presidenttinä Niinistö on joutunut ajoittain eri kurssille kuin kokoomuksen kärkipoliitikot.

Yli-Huttula on haastatellut kirjaansa varten Niinistöä, eikä presidentti peittele vaikeaa suhdettaan Jyrki Kataiseen ja Alexander Stubbiin.

Kataisen (2011–14) ja Stubbin (2014–15) hallitusten ajoilta Niinistö korostaa tiivistä, välillä jopa päivittäistä yhteistyötään ulkoministeri Erkki Tuomiojan kanssa. Kehuja satelee myös pääministeri Sipilälle.

Erkki Tuomioja ja Sauli Niinistö.
Presidentti Sauli Niinistön yhteistyö demariulkoministeri Erkki Tuomiojan kanssa sujui niin hyvin, että Tuomioja ehdotti SDP:n asettumista Niinistön tueksi vuoden 2018 presidentinvaaleissa.Petteri Paalasmaa / AOP

– Olen nyt enemmän tekemisissä pääministerin kanssa. Olen aina ihmetellyt, että Sipilää moititaan passiiviseksi. Hän on minusta aktiivisin pääministeri minun suhteeni. Sipilästä on ihan väärä kuva julkisuudessa, Niinistö huomauttaa.

Presidentin mukaan Sipilä on tavannut aktiivisemmin ja enemmän EU-maiden ulkopuolisia pääministereitä ja valtionpäämiehiä kuin Katainen ja Stubb.

Niinistö: Hallituksen olisi pitänyt erota kesällä 2017

Sisäpolitiikassa presidentti Niinistö ei lähtenyt takuumieheksi, kun Sipilän hallituksen pohja kesäkuussa 2017 muuttui.

Yli-Huttulan kirjassa Niinistö kertoo olevansa edelleen sitä mieltä, että hallituksen olisi ollut syytä jättää eroilmoitus, kun yksi hallituspuolue oli hajonnut.

– En yhtään epäile, etteikö ratkaisu ole perustuslain kirjaimen mukainen. Onko se parlamentaarisen ja demokratian olemuksen kannalta hyvä? Ei ollut, Niinistö vastaa omaan kysymykseensä.

Juha Sipilä, Petteri Orpo ja Sampo Terho kertoo eduskuntapuolueille ja -ryhmille hallitustilanteesta 13. kesäkuuta Kesärannassa.
Juha Sipilä, Petteri Orpo ja Sampo Terho kertoivat eduskuntapuolueille ja -ryhmille hallitustilanteesta 13. kesäkuuta Kesärannassa.Yle

Presidentin mielestä tilanne on parlamentarismin kannalta omituinen

– Kansa saattaa vieroksua tätä – se näkyy sinisten kahden prosentin kannatuksessa, Yli-Huttulan haastattelema Niinistö arvioi.

Maakunta-sote repii hallituksen rivejä

Presidentti ja porvarivalta –kirjassa kerrataan kokoomuksen ja keskustan jännitteitä Sipilän hallituksessa.

Runsaasti taustahaastatteluja tehnyt Yli-Huttula kertoo sote-vääntöjen jättäneen haavoja kokoomuksen eduskuntaryhmään marraskuussa 2015.

Silloinen puoluejohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb kertoi pääministerin panneen kokoomuksen seinää vasten. Jos kokoomus ei hyväksyisi esitystä 18 sote-alueesta, niin pääministeri jättäisi hallituksen eronpyynnön.

Alexander Stubbin hallitus eroaa Juha Sipilän hallituksen astuessa tilalle 29. toukokuuta 2015. Sauli Niinistö ja Alexander Stubb kättelevät.
Jyrki Kataisen jätettyä pääministerin ja kokoomuksen puheenjohtajan tehtävät kesällä 2014 uudeksi puoluejohtajaksi ja pääministeriksi nousi Alexander Stubb. Presidentti Sauli Niinistön yhteistyötä Stubbin kanssa mutkisti tämän innokkuus Nato-jäsenyyden puolesta. Kuvassa Stubbin hallitus jättää eronpyyntönsä 29. toukokuuta 2015, ja tilalle nimitettiin Juha Sipilän hallitus.Henrietta Hassinen / Yle

Pääministerin erouhkaus pilasi myös presidentti Niinistön loman Singaporessa.

– Lomani Singaporessa jäi yhteen päivään eli ehdin purkaa tavarat ja pakata ne uudelleen, kun piti lähteä heti takaisin kotiin. Ehkä siitäkin johtuu, että suhtaudun varovasti pääministerin haluun tuoda eroilmoituksia, Niinistö kertoi keväällä 2018 Yli-Huttulan haastattelussa.

Pääministeri tarjosi oksennuspusseja

Yli-Huttulan kirjan mukaan kokoomuksen ryhmään marraskuussa 2015 kuultavaksi kutsuttu pääministeri Sipilä oli epäillyt maakuntamallin kuulostavan niin kepulaiselta, että se varmaan oksetti kokoomuslaisia. Keskustan puoluehallitusta taas oksetti se, että kilpailua avattaisiin liikaa yksityiselle puolelle.

Yli-Huttulan keräämien tietojen mukaan Sipilän viesti ymmärrettiin kokoomuksessa niin, että kaikkien on nieltävä katkeraa kalkkia.

– Sipilän kerrotaan sanoneen, että hän tarjoaa tarvittaessa kokoomuksen edustajille oksennuspusseja. Tämä oksennuspussitarjous on syöpynyt useiden kansanedustajien mieleen ja he ovat palanneet siihen vaalikauden aikana useita kertoja. Se koettiin pahana loukkauksena, Yli-Huttula kirjoittaa.

Maakunta-sote on edelleen levällään eduskunnassa. Keskustan ja kokoomuksen edustajat kyräilevät toisiaan epäluuloisina. Epäluottamus pulpahti ilmoille myös syyskuun lopulla Soini-äänestyksen kitkerässä jälkipuinnissa.