Nuori suutari perusti verstaan pikkukaupunkiin – yllättyi kuinka lämpimästi hänet otettiin vastaan

Nuoret ovat yhä halukkaampia ryhtymään yrittäjiksi. Uusyrityskeskusten kautta perustetuista yrityksistä jo yli puolet on alle 36-vuotiaiden perustamia.

käsityöammatit
Suutari valmistaa perinnekenkää.
Petri Lassheikki / Yle

Ysärihenkisen liiketalon ikkunassa Outokummussa lukee Perinnesuutari Riuska Eukko. Sisällä verstaassa kenkälestien, ompelukoneiden, hiomakoneiden ja muiden suutarin välineiden keskellä astelee 24-vuotias Asta Simonen. Yrityksen nimi kuvaa hyvin Simosta itseään – suutariksi opiskelu ja yrittäjäksi ryhtyminen vaati päättäväisyyttä.

Lapsena Simoseen teki vaikutuksen joensuulaisen marketin pikasuutari, joka tuntui osaavan korjata kaiken pienessä pajassaan. Vielä silloin hän ajatteli, ettei oppisi koskaan yhtä taitavaksi.

Määrätietoisuus vei kenkäoppiin Ruotsiin

Lukion jälkeen Simonen opiskeli Rovaniemellä luonnonvaratuottajaksi. Suutarin ura ei kuitenkaan jättänyt pienestä pitäen käsitöitä tehnyttä Simosta rauhaan. Lopulta hän teki päätöksen ryhtyä suutariksi.

Asta Simonen.
Simosesta päätös ruveta suutariksi tuntui hyvältä ja selkeältä.Petri Lassheikki / Yle

Kun päätös oli tehty, Asta ei aikaillut sen toteuttamisessa.

Simonen haki suutarikouluun Ruotsin Tornionjokilaaksoon Övertorneålle. Sisäänpääsyhaastattelussa päättäväinen pohjoiskarjalainen teki koulun väkeen vaikutuksen ja pääsi sisään.

– Ihan sama otatteko te minut tänne koulukseen vai ette, kyllä minusta suutari kuitenkin tulee, hän kertoo sanoneensa haastattelijoille.

Reilun vuoden kestäneen koulun jälkeen tuore suutari halusi palata kotiseudulleen Pohjois-Karjalaan. Suutarinliikettä ei kuitenkaan voinut perustaa kotikaupunki Joensuuhun, sillä kaupungissa oli jo kolme suutaria, eikä neljännelle olisi ehkä enää riittänyt asiakkaita.

Naapurikaupunki Outokumpu oli ollut jo jonkin aikaa ilman suutaria. Sinne Simonen perusti suutarinverstaan vuosi sitten 23-vuotiaana.

Nuorten osuus uusien yritysten perustajina jo yli puolet

Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi kertoo, että nuorten kiinnostus yrittäjyyteen on kasvanut huomattavasti 2000-luvun kuluessa. Kansainvälisen GEM-tutkimuksen mukaan vuonna 2003 18–24-vuotiaista suomalaisista vain prosentin verran arveli perustavansa yrityksen seuraavan kolmen vuoden kuluessa. Vuodesta 2010 lähtien osuus on ollut jokaisena vuonna yli kymmenen prosenttia.

Kenkälestejä rivissä hyllyllä.
Petri Lassheikki / Yle

Jokilammen mukaan nuorten myönteisyys yrittäjyyttä kohtaan näkyy myös käytännössä nuorten osuuden kasvussa uusien yritysten perustajina. Uusyrityskeskusten avulla perustetuista yrityksistä jo yli puolet on alle 36-vuotiaiden perustamia.

Jokilampi kertoo, että yksityiset ihmiset perustavat vuosittain noin 16 000–17 000 yritystä. Karkeasti noin puolet näistä perustetaan uusyrityskeskusten kautta.

Startup-buumi lietsoo nuoria yrittäjiksi

Nuorten yritysmyönteisyyden takana voi olla viime vuosien voimakas startup-buumi. Näin arvelevat sekä Uusyrityskeskusten Jari Jokilampi että Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Jari Huovinen.

Jokilampi uskoo, että taustalla vaikuttaa myös se, että nykyisin korkeakoulututkinto ei enää takaa hyvää työpaikkaa yritysten palkkalistoilla. Jokilampi kertoo, että yhä useammalla uuden yrityksen perustajalla onkin korkeakoulututkinto.

Myös koulujen yrittäjyyskasvatuksella on oma osuutensa nuorten asenteissa yrittäjyyttä kohtaan.

Yritys antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään

Nuoren suutariyrittäjän ratkaisuihin kasvuyrittäjyysbuumilla tai korkeakoulutettujen uravalinnoilla ei ollut mitään merkitystä. Simonen pohtii, että yrittäminen voi olla ikäpolvikysymys.

Häntä ja hänen ikätovereitaan on aina kannustettu tekemään heitä itseään kiinnostavia asioita. Työelämässä tämä voi olla usein mahdollista vain oman yrityksen perustamisen kautta.

Ompelukone.
Simosen lempiompelukone on ompelijana toimineen tädin vanha kone.Petri Lassheikki / Yle

Simosella oli omasta mielestään realistinen kuva siitä, millaista elämä suutariyrittäjänä olisi.

– Tiesin, että töitä pitää tehdä paljon ja tiesin, että taloudellista tulosta tuskin syntyy heti ensimmäisinä vuosina.

Positiivinen yllätys yrittäjänä Simoselle oli se, kuinka odotettu suutari Outokummussa oli, ja kuinka lämpimästi hänet otettiin paikkakunnalla vastaan. Asiakkaat vaikuttivat tuovan tavaroita korjattavaksi jopa vain kannatuksen vuoksi.

Vetoketjut ja kantalaput pitävät suutarin hengissä

Vetoketjujen vaihdot ja kantalappujen korjaukset pitävät yrittäjän hengissä ja tuovat tasaista tuloa, mutta Simonen myös valmistaa perinnejalkineita alusta loppuun itse. Verstaan hyllyt ovat täynnä kenkien lestejä, joiden ympärille syntyvät supikkaat, lapikkaat ja tallukat.

Suutari pujottaa sian jouhia pikilankaan.
Pikilangan ompelemiseen käytetään sian harjaksia.Petri Lassheikki / Yle

Oppia perinnejalkineiden tekoon Simonen on hakenut myös tuupovaaralaiselta suutarimestari Martti Koljoselta, jonka verstaalla hän oli pariin otteeseen harjoittelussa ennen oman yrityksen perustamista. Simonen haluaa jatkaa käsityöperinnettä.

– Jokainen pisto tehdään naskalilla ja jokainen tikki ommellaan käsin.

Päämääränä opettaminen ja kotiverstas

Jalkineiden teko alkaa olla harvinainen taito. Suutariliikkeiden liiton puheenjohtaja Pertti Lönnqvist arvelee, että kenkien ja perinnejalkineiden tekijöitä on Suomessa jäljellä kymmenkunta.

Yksi osa Simosen käsityömissiota on jakaa perinnettä eteenpäin. Viime talvena hän opetti Ilomantsin kansalaisopistossa kurssilaisille muun muassa tallukoiden ja huopalapikkaiden valmistamista.

Simosen tavoitteena on tehdä opettamisesta päätyö. Suutarin töitä hän ei silti jättäisi. Niitä voisi jatkaa opettamisen ohessa kotiverstaassa.