Piskuinen Pyhtää houkutteli tunnetun kansanedustajan rakentamaan kuntaan valtavan lomakylän – Suomenlahden rannalle nousisi kymmeniä loma-asuntoja

Kokoomuksen Eero Lehti ryhtyi hankkeen vetäjäksi kunnanjohtajan pyynnöstä.

lomakylät
Keihässalmen kalasatama
Pyhtään Keihässalmella sijaitsee nykyään vene- ja kalasatama, mutta muuten alue on lähinnä metsikköä.Pyry Sarkiola / Yle

PyhtääSuomenlahden rannalla Pyhtään Keihässalmessa vallitsee arki-iltapäivänä hiljaisuus.

Muutama kalastaja istuskelee Keihässalmentien päässä sijaitsevan kalasataman laiturilla, ja kauempana Munapirtin saareen vievällä sillalla kulkee harvakseen autoja. Kalasataman yksittäisiä rakennuksia lukuun ottamatta ympäristö on lähinnä metsikköä.

Tähän tulee muutos, jos suunnitelmat Keihässalmeen rakennettavasta lomakylästä ottavat tuulta purjeisiinsa.

– Alustavat suunnitelmat näyttävät tosi sympaattisilta! Minulle tulee niistä vanhan ajan saaristoidylli mieleen. Saaristokylissä on tyypillisesti aika tiivistä rakentamista, talot ovat näennäisesti sikin sokin ja meri vilkuttaa joka taloon, kertoo Pyhtään kunnanjohtaja Olli Nuuttila.

Nuuttila on innoissaan, eikä syyttä. Kunta on suunnitellut Keihässalmeen rakentamista viiden vuoden ajan.

Nyt kunta on saanut kumppanikseen uuden vetäjän, sillä lomakylää suunnittelee keravalainen yrittäjä ja kansanedustaja Eero Lehti (kok).

Kartta Keihässalmesta
Saaristokylää suunnitellaan Keihässalmen kalasataman ympäristöön.Yle

Kymmeniä loma-asuntoja ja veneilijöille palveluja

Eero Lehti ja arkkitehti Johan Pfeifer ovat luonnostelleet kalasataman ympäristöön 7,5 hehtaarin loma-asuntoaluetta. Sinne tulisi 50–60 loma-asunnon lisäksi muutamia vakituisia asumuksia sekä veneilijöille tarkoitettuja palveluja, kuten huoltoasema.

Pfeifer on jo pitkään kehitellyt ideaa modernista saaristokylästä. Luonnoksissa puusta rakennetut pienehköt asunnot sijaitsevat tiiviissä ryppäissä, joiden väliin jää yhteisiä pihoja ja kulkureittejä. Tällä Pfeifer on tavoitellut yhteisöllistä tunnelmaa. Rantaan tulisi venevajoja. Asunnoissa olisi näkymä rantaan, jonne rakennetaan asukkaiden käyttöön venevajoja.

Lehti nimeää lomamökkien kohderyhmäksi esimerkiksi suomalaiset, jotka asuvat talvet ulkomailla ja kesät Suomessa, sekä venäläiset turistit. Lisäksi sijainti olisi otollinen moottoriveneilijöille, jotka pääsisivät Keihässalmesta suojaisaa väylää pitkin useaan suuntaan.

– Itäinen Suomenlahti on matkailullisessa mielessä vähän alikehittynyt, ja sen varaan laskemme pidemmän päälle, Lehti sanoo.

Myös paikalliset hyötyisivät hankkeesta, Lehti ja Nuuttila uskovat. Saaristokylän yhteyteen rakennettaisiin uusia venepaikkoja paitsi loma-asuntojen omistajille, myös tavallisille pyhtääläisille. Venepaikoista on kunnassa tällä hetkellä pulaa.

Kunnanjohtaja pyysi Lehden puuhamieheksi

Kunnanjohtaja Nuuttila itse pyysi Lehteä Keihässalmen hankkeen vetäjäksi.

– Tiesin, että Lehti ollut aktiivinen kehittäjä muuallakin Suomessa ja että hänellä on visioita ja resursseja toteuttaa ajatuksiaan. Keskusteluissamme kävi sitten ilmi, että kunnan ideat ja hänen visionsa menivät aika mukavasti yksiin, Nuuttila kertoo.

Lehden ja Pfeiferin yhteisprojekteihin kuuluvat Raaseporiin suunniteltu saaristokylä ja Porvooseen kaavailtu Jakarin siirtolapuutarha. Raaseporin hanke käynnistynee tämän vuoden puolella, mutta Porvoossa kaupunkikehityslautakunta äänesti Jakarin siirtolapuutarhan asemakaavaehdotuksen nurin toukokuussa.

Lehti myös omistaa lukuisia vuokrattavia loma-asuntoja eri maissa, kaukaisimmat Floridassa.

Kalastajien laiturilla Keihässalmessa
Keihässalmen kalasatamassa vallitsi arki-iltapäivänä rauha.Pyry Sarkiola / Yle

Paikalliset huolissaan rauhan menettämisestä

Jos Keihässalmen hanke etenee suunnitellusti, kunta myy maa-alueen Lehdelle ja tekee hänen kanssaan sopimuksen kalasataman alueen kaavoittamisesta.

Nuuttilan mukaan suunnitelmaa on jo käsitelty kunnan kaavoitustoimikunnassa, ja ideaa pidettiin siellä hyvänä.

Sen sijaan toissapäivänä tiistaina Huutjärven koululla järjestetyn yleisötilaisuuden osallistujat suhtautuivat hankkeeseen epäillen. Keihässalmen ja lähiseudun asukkaat esittivät huolensa siitä, että lomakylä toisi nykyään niin rauhalliselle alueelle liikennettä ja meteliä.

Eräs Keihässalmen asukkaaksi esittäytynyt kommentoija puolusti harvaan asutettua Keihässalmea toteamalla, että ei halua asua "kuin pääkaupunkiseudulla, ikkunat vastakkain".

Kunnanjohtaja kertoo, että valituksiin on varauduttu.

– Pyrimme siihen, että kerromme mahdollisimman avoimesti alkumetreiltä lähtien, minkälaista ideaa tässä ollaan viemässä eteenpäin, ja että saisimme siitä palautetta. Juuri sen takia, ettei tulisi yllätyksiä matkan varrella, Nuuttila sanoo.

Tavoitteena on, että kesäkuussa 2019 valtuuston käsittelyssä olisi kommenttien pohjalta paranneltu, lopullinen hahmotelma saaristokylästä. Vielä on ratkaisematta esimerkiksi se, miten kunta järjestäisi alueelle vesijohtoverkoston ja mahdollisesti viemäröinnin.

Lue myös:

Olli Nuuttila luopuu Pyhtään kunnanjohtajan virasta