Kiinteistöveroa ollaan uudistamassa, mutta suunnitelmat hirvittävät monia: "Kiinteistövero voi paikoin moninkertaistua, lakia lykättävä"

Kiinteistöverojen uudistamista on valmisteltu jo vuosia. Valmisteltu uudistus näyttää kelpaavan sellaisenaan vain harvoille.

kiinteistövero
Härmälän omakotitaloja
Omakotitalojen kiinteistövero saattaa paikoin nousta ja kerrostalojen laskea verouudistuksen jälkeen.Marjut Suomi / Yle

Lakiluonnos kiinteistöverouudistukseksi saa äskettäin päättyneellä lausuntokierroksella rankasti sapiskaa pääosalta lausunnonantajia.

Puolet lausunnon jättäneistä suhtautuu ehdotukseen kriittisesti, kolmasosa suopeasti ja kuudesosa neutraalisti. Lakiluonnoksesta ovat suivaantuneet etenkin Omakotiliitto ja Veronmaksajain keskusliitto.

Kiinteistöjen verotusarvojen pelätään nousevan paikoin yllättävänkin paljon etenkin kasvukeskuksissa. Nousun arvioidaan olevan myös ennakoimatonta, koska nykytiedoilla vaikutusarvioita on hyvin vaikea laskea. Tämän takia kymmenkunta lausujaa ehdottaa tai jopa vaatii lakihankkeen lykkäämistä selvästi suunniteltua myöhempään, jotta sen todelliset vaikutukset saadaan laskettua kohtuutarkasti jo etukäteen.

Kanta kiinteistöverouudistukseen
Yle Uutisgrafiikka

Monen mielestä myös kaksivaiheiseksi suunniteltu lakiuudistus pitäisi toteuttaa yhtenä kokonaisuutena, käytännössä vuoden päästä syksyllä.

– Esitys kiinteistöveron uudistamisesta kaksivaiheisesti on kummallinen, linjaa Suomen museoliitto lausunnossaan.

Sinänsä valtaosa pitää oikeutettuna lakiuudistuksen tavoitetta saada kiinteistöjen verotusarvot vastaamaan paremmin niiden käypiä arvoja. Nyt verotusarvot ovat etenkin kasvukeskuksissa jääneet selvästi jälkeen kiinteistöjen kauppahintojen kehityksestä.

"Jopa satasien lisälasku"

Suomen Omakotiliitto ruoskii suorin sanoin koko lakiluonnoksen.

Liiton mielestä lakiluonnos on hyvin keskeneräinen ja puutteellinen eikä vaikutustenarviointeja ole tehty riittävällä tavalla. Siksi koko uudistushanke pitäisi välittömästi palauttaa uudelleenvalmisteluun siten, että koko uudistus päätetään yhtenä kokonaisuutena yhden vaalikauden aikana.

Nyt ykkösvaihe uudistuksesta aiotaan tuoda eduskuntaan vielä ennen kevään vaaleja, ja kakkosvaihe vuoden päästä syksyllä uuden hallituksen jo istuessa. Ykkösvaiheessa on määrä uudistaa verotusarvojen arvostamismenetelmä ja kakkosvaiheeessa päätetään kiinteistöveroprosenttien vaihteluväleistä. Omakotiliiton mielestä lain voimaantulo tulisi siirtää ainakin vuoteen 2021.

Liitto paheksuu aiottua kiinteistöverotuksen painopisteen siirtoa kerrostaloilta pientaloille. Lähes kaikkien asuinkerrostalojen kiinteistövero alenisi, pientalojen vero taas nousisi roimasti.

– Vaikutusten arvioinnit ovat tällä hetkellä erittäin vaikeita tehdä, koska materiaali on puutteellista. Mutta voidaan arvioida, että kiinteistöverotus kasvaisi kasvukeskuksissa omakotitaloasukkaalla jopa useilla sadoilla euroilla vuodessa, ynnäilee Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Liiton mielestä muutos on epäoikeudenmukainen ja asettaa asumismuodot turhaan vastakkain. Omakotiliitto esittääkin kiinteistöveron suhteuttamista kotitalouden tuloihin. Veron osuus ansioista saisi olla enintään 2 prosenttia.

Liitto katsoo, että kiinteistöveron korotuksille pitää asettaa vähintään viiden vuoden siirtymäaika ja vuosikorotus rajoittaa enimmillään kahteen prosenttiin.

Omakotitaloja.
Veronmaksajien mukaan muutokset siirtävät verorasitusta kerrostaloasukkailta pientaloasukkaille.Hanna Othman / Yle

"Vero voi moninkertaistua"

Veronmaksajain Keskusliitto arvioi lausunnossaan, että "kun nyt tavoitellaan verotusarvoa, joka olisi 70 % rakennusmaan todellisesta kauppahinnasta, tulevat yksittäisten tonttien verotusarvot moninkertaistumaan."

– Vaikka kuntakohtaista veroprosenttia alennettaisiinkin keskimääräistä arvonnousua vastaavasti, voi kiinteistövero nousta joillakin yksittäisillä kiinteistöillä moninkertaiseksi. Muutos voi yksittäisen kiinteistön ja verovelvollisen osalta olla kohtuuton, Veronmaksajat ynnäilee.

Veronmaksajien mukaan muutokset siirtävät verorasitusta kerrostaloasukkailta pientaloasukkaille.

– Suurimmat suhteelliset nousut kohdistuisivat esityksen mukaan pientaloihin, joissa on viimeistelemätön kellari ja uusiin suuriin pientaloihin. Voidaan arvioida, että myös kevyesti varusteltujen 60-70 -lukujen vapaa-ajan asuntojen verotus kiristyisi.

Veronmaksajain keskusliiton mukaan lakiin tulee ottaa rajoitussäännös, jolla veron kohtuuton nousu voidaan estää. Kertanousun maksimina liitto pitää 30 prosenttia.

Omakotiliiton tavoin myös Veronmaksajain keskusliitto haluaa lykätä lain voimaantuloa aiotusta ensi vuoden alusta, koska muutosten todellisista vaikutuksista ei ole vielä mitään tietoa. Liitto väläyttääkin uudistuksen voimaantuloajaksi vuotta 2021.

Maksukyky syytä huomioida

Myös yleishyödyllisen vuokrataloyhteisöjen edunvalvoja, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät (KOVA ry.) toivoo lakipaketin käsittelyn lykkäämistä.

Kova pelkää, että kiinteistöverotuksen uudistus nostaa asumisen hintaa entisestään kasvukeskusalueilla, erityisesti pääkaupunkiseudulla.

KOVA vastustaa ehdottomasti sitä, että kasvukeskusalueilla asuvilta ihmisiltä kerättäisiin kiinteistöverona entistäkin enemmän veroa. Kovan mielestä kiinteistöverotuksessakin on syytä huomioida asukkaiden maksukyky.

– KOVA esittää, että lakiesitystä muutettaisiin niin, että arava- tai korkotukilain mukaisten rajoitusten piiriin kuuluvilla kiinteistöillä olisi alennettu kiinteistövero suhteessa vapaarahoitteisiin kiinteistöihin.

KOVA ei ole ainut verohelpotuksen penääjä.

Suomen Museoliitto haluaa verovapauden ammatillisesti toimivien museoiden kiinteistöveroille, samoin kirkkohallitus keskiaikaisille kirkoille. Molempien mielestä esitetty laskentamenetelmä soveltuu huonosti niin vanhojen kirkkojen kuin museoidenkin verotusarvojen ynnäämiseen.

SAK ehdottaa verovelkaa

Kolmasosa lausunnon jättäneistä suhtautuu suopeasti lakiluonnokseen. Näihin lukeutuu muun muassa Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, joskin se samalla ehdottaa myös olennaisia muutoksia kiinteistöverotuksen nykykäytäntöön.

SAK:n mielestä asumisen kiinteistöverotukseen tulisi laatia huojennusjärjestelmä pienituloisille. Lisäksi SAK ehdottaa mahdollisuutta kerryttää verovelkaa, jolloin kiinteistövero tulisi maksettavaksi vasta luovutuksen (myynnin) yhteydessä. SAK väläyttää myös ajatusta maksaa kiinteistövero ennakonpidätyksen yhteydessä, kun se nyt maksetaan omana laskunaan.

Kuntien etujärjestö Kuntaliitto kannattaa kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta, koska nyt alueelliset hintaerot eivät ole oikeudenmukaisia: "samanarvoisesta kiinteistöstä saatetaan maksaa hyvinkin eritasoista kiinteistöveroa."

– Nykyinen järjestelmä on aikansa elänyt, verotusarvot ovat kuin haulikolla ammuttuja. Kun uudistus saadaan läpi, kiinteistövero ja verotusarvot vastaavat paremmin kiinteistöjen käypiä arvoja, todellisia arvoja, vs. johtaja Henrik Rainio Kuntaliitosta toteaa.

Kuntaliitto vastustaa lakiluonnoksen ehdotusta luopua nykykäytännöstä, jossa tehdyt remontit nostavat kiinteistön verotusarvoa ja samalla kiinteistöveroa. Kuntaliiton mielestä perusparannusten tekemistä tuetaan verotuksessa jo kotitalousvähennyksen kautta.

– Jos perusparannukset jätetään kiinteistöveron ulkopuolelle, muodostuu uusien ja vanhojen kiinteistöjen osalta verotuksellinen epäsuhta, Kuntaliitto huomauttaa.