Oman kunnan terveysaseman myynti yksityiselle herättää suuria tunteita päättäjissäkin – "Monta unetonta yötä olen tämän takia viettänyt"

Etelä-Karjalan pienissä kunnissa suunnitellaan hyvinvointiasemien myyntiä yksityisille terveyspalveluyrityksille. Huoli nykyisten palvelujen katoamisesta on kunnissa voimistunut.

Kunnalliset terveyskeskukset
Lemin hyvinvointiasema
Etelä-Karjalassa terveyskeskukset ovat muuttuneet hyvinvointiasemiksi, joissa on tarjolla sekä sosiaali- että terveyspalvelut.Mikko Savolainen / Yle

Päätös ryhtyä myymään oman kunnan hyvinvointiasemaa on kova paikka kuntapäättäjälle. Eteläkarjalaisen Lemin kunnan kunnanhallituksen puheenjohtaja kertoo ratkaisua miettiessään valvoneensa monia öitä.

– Herättää tosi paljonkin tunteita. Eikä ole mikään yksinkertainen juttu, toteaa Lemin kunnanhallituksen puheenjohtaja Kati Buuri.

– Sen takia tähän ollaan lähdetty, että saataisiin pidettyä palvelut täällä kunnassa, Buuri jatkaa.

Etelä-Karjalan pienistä kunnista Lemi, Savitaipale ja Luumäki suunnittelevat hyvinvointiaseman kiinteistön myyntiä yksityiselle terveyspalveluyritykselle. Myyntijärjestelyissä pisimmällä on Savitaipale. Se on jo valinnut jatkavansa yksityiskohtaisempia neuvotteluja Mehiläinen-konsernin kanssa. Mehiläinen on ilmoittanut kiinnostuksensa myös Lemin kiinteistöihin.

– Jos sote-uudistus menee läpi ja saadaan asiakkaille valinnanvapaus, niin näemme, että myös pienemmissä kunnissa tulemme tuottamaan palveluita, sanoo valtakunnallisen terveyspalveluja tuottavan Mehiläinen oy:n perusterveydenhuollosta ja ulkoistuksista vastaava liiketoimintajohtaja Markku Näreneva.

Lääkäri paikalla joka päivä

Tähän mennessä kuntien myyntilistalla on ensimmäisenä ollut yleensä muita kuin hyvinvointiaseman kiinteistöjä. Yksityisten palveluntarjoajien on nähty helpommin sopivan entisten vanhainkotien ja tuetun palveluasumisen kiinteistöjen uusiksi omistajiksi.

Perustelu hyvinvointiaseman myyntiaikeelle on kaikilla paikkakunnilla samansuuntainen. Usko on alkanut yhä enemmän horjua siihen, että alueella nyt toimivan, alueen kuntien hallinnoiman Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten tuottamat palvelut säilyisivät ennallaan kunnan omistamassa hyvinvointiaseman kiinteistössä.

Esitteitä Lemin hyvinvointiasemalla
Nykyisellään hyvinvointiasemalta saa monipuolista apua myös pienissä, vain muutaman tuhannen asukkaan kunnissa.Mikko Savolainen / Yle

– Eksote tulee varmaan lisäämään sähköisiä etäpalveluita, Lemin kunnanhallituksen puheenjohtaja Kati Buuri arvelee.

Hänen mukaansa päätöksentekijöiden tavoite on, että hyvinvointiasemalla oman kunnan keskustassa on tulevaisuudessakin henkilökuntaa tavattavissa.

Kaikki eivät käytä nettipankkia

Nykyisellään pienen kunnan hyvinvointiasema on monipuolinen palvelukeskus. Esimerkiksi noin 3 000 asukkaan Lemillä on mahdollisuus päästä kaikkina arkipäivinä lääkärin, terveydenhoitajan tai hammashoidon vastaanotolle.

Saman katon alta löytyvät niin ikään joka päivä auki oleva laboratorio sekä äitiys- ja lastenneuvola. Fysioterapeutti on paikalla osan viikkoa. Lisäksi hyvinvointiasemalla työskentelee sosiaalipuolen palveluneuvoja, jonka yksi tärkeimmistä työtehtävistä on auttaa ja varmistaa, että asiakas onnistuu hakemaan itselleen oikeutettuja Kelan etuuksia.

– Kaikilla vanhoilla ihmisillä ei edelleenkään ole nettipankkitunnuksia, palveluneuvoja Lea Aalto huikkaa huoneestaan Lemin hyvinvointiasemalla.

Aallon kokemuksen mukaan kaikki eivät osaa käyttää hyvinvointiaseman aulaan sijoitettua yleisöpäätettä. Ilman nettipankkitunnuksia yleisöpäätteestä ei ole tukihakemuksen täyttämisessä juuri mitään hyötyä.

Minimivaatimuksena sama palvelutaso

Kunnanhallituksen puheenjohtajan Kati Buurin mukaan Lemin minimivaatimus mahdollisen kiinteistökaupan jälkeen on, että ihan kaikki nykyisetkin palvelut ovat oman kunnan keskustassa.

– Tosi vaikea arvioida, kuka tuottaa palveluita tulevaisuudessa. Eksotella tietenkin järjestämisvastuu maakuntauudistukseen asti, Buuri miettii.

Lemin hyvinvointiasema
Lemin hyvinvointiaseman rakennusta on vuosien varrella kunnostettu useaan kertaan.Mikko Savolainen / Yle

Yksityiset toimijat vakuuttavat valmiuttaan onnistua koko perinteisen terveysaseman palvelukirjon tuottamisessa. Lemillä puheeksi tulee äitiys- ja lastenneuvolan jatko sitten, kun kiinteistö ei ole enää kunnan omistuksessa.

– Kyllä yksityinen voi neuvolapalveluakin tuottaa. Meillä on Mehiläisessä tällä hetkellä useammassa kunnassa tätä toimintaa ja Länsi-Pohjassa vastataan myös jopa synnytyksistä, sanoo johtaja Markku Näreneva.

Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnot otti kesäkuussa vastuulleen terveyspalveluyhtiö Mehiläisen sekä neljän Meri-Lapin kunnan Simon, Kemin, Keminmaan ja Tornion muodostama yhteisyritys Mehiläinen Länsi-Pohja Oy. Se vastaa lähes kaikkien palveluiden tuottamisesta, mutta itse rakennukset jäivät suurelta osin edelleen kuntien omistukseen.

Kuitenkin esimerkiksi Keminmaa möi vajaa vuosi sitten Attendolle Keminmaan Mäntykoti-, Mäntykeskus- ja Kalliranta-nimiset rakennukset. Terveyskeskuskiinteistö myytiin Mehiläiselle. Kaupoista kunta sai yhteensä kuusi miljoonaa euroa.

Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen ei näe eteläkarjalaisten hyvinvointiasemien kiinteistökaupan vaikuttavan lähiaikoina sote-piirin hyvinvointiasemilla tuottamiin palveluihin.

– Mitä olemme neuvotteluja käyneet ja tavanneet näitä kuntien edustajia, niin tämän vuoden puolella tuskin kukaan vielä kauppoja tekee. Uskon, että asukkaille nimenomaan ja henkilökunnalle saadaan ihan hyvät ratkaisut, Itkonen sanoo.