Analyysi: Mihin Paraisilla tarvittiin kommandopipoja ja konepistooleita? Airiston Helmi on ainakin viidestä syystä epätavallinen talousrikostutkinta

Poliisilla on tutkinnassa tällä hetkellä kaikkiaan 2 500 talousrikosta, eikä niistä kaikista ilmoiteta presidentille.

Airiston Helmi
Airiston Helmi -yrityksen Villa Ybbersnäs nähtynä ilmasta Paraisilla 23. syyskuuta.
Airiston Helmi -yrityksen Villa Ybbersnäs nähtynä ilmasta Paraisilla 23. syyskuuta.Veijo Lindgren / Lehtikuva

Kommandopipot ja konepistoolit. Satoja viranomaisia. Suljettu ilmatila ja ilmoitus valtionjohdolle.

Tämän mittaluokan poliisioperaatioita on totuttu näkemään elokuvissa ja esimerkiksi Italian mafiaan liittyvissä kotietsinnöissä (Reuters) (siirryt toiseen palveluun), mutta ei Suomessa.

Niin kuitenkin kävi, että noin 100 poliisia ja 300 muuta viranomaista marssi viime viikonloppuna Airiston Helmi -yrityksen omistamiin kiinteistöihin Paraisille.

Keskusrikospoliisi ei ole vahvistanut yrityksen nimeä, mutta Ylen tietojen mukaan kyseessä on Airiston Helmi, jonka taustalta löytyy kytköksiä veroparatiisiin ja Venäjälle.

Poliisi otti kiinni etsintöjen yhteydessä kolme ihmistä. Kaksi heistä vangittiin alkuviikosta. Lisäksi poliisi takavarikoi ainakin kolme miljoonaa euroa käteistä ja valtavat määrät sähköistä aineistoa.

Operaatio on täysin poikkeuksellinen viranomaisen voimannäyte. Syitä on useita.

1. Paljon talousrikoksia, vähän puhetta

Keskusrikospoliisi on kertonut, että viimeviikonloppuiseen poliisioperaatioon liittyviä rikosepäilyjä tutkitaan törkeänä veropetoksena, törkeänä rahanpesuna, törkeänä kirjanpitorikoksena ja törkeänä työeläkemaksupetoksena.

Vaikka rikosnimikkeiden rimpsu on kova, arkipäiväinen talousrikostutkinta ei pidä sisällään 400 viranomaisen kotietsintäoperaatiota, raskasta aseistusta, ilmoitusta valtiojohdolle, puheita ulkomaalaisten maakauppojen turvallisuusuhasta ja suojelupoliisin asiantuntemuksen hyödyntämistä.

Syiden ymmärtäminen on hyvä aloittaa talousrikosten arkipäiväisyydestä.

Viranomaisten tietoon tulee päivittäin lukuisia epäiltyjä talousrikoksia. Rikosten määrä on itse asiassa kasvanut voimakkaasti koko 2010-luvun ajan. Poliisilla oli heinäkuun lopussa 2 500 keskeneräistä epäiltyä talousrikosjuttua.

Niitä ratkaisee noin 440 talousrikoksiin erikoistuneen poliisin joukko. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen poliisin pöydällä on koko ajan vajaat kuusi juttua. Julkisuuteen kerrotaan vain osasta.

Osa epäilyistä ylittää kynnyksen, joka oikeuttaa poliisin käyttämään kotietsinnän tapaisia pakkokeinoja. Kaikkia kotietsintöjä ei kuitenkaan toimeenpanna yhtä mittavalla viranomaisarsenaalilla kuin Airiston Helmen tapauksessa.

2. 400 viranomaista

Toinen poikkeuksellinen seikka tutkinnassa onkin se, että viranomaiset olivat valmiita keskittämään näinä niukkuuden aikoina valtavat henkilöresurssit yhden epäillyn yrityksen toimitiloihin tehtävään kotietsintään.

Poliisi on perustellut viime viikonlopun operaation mittakaavaa laajalla tutkittavalla alueella. Airiston Helmen ja sen taustalla olevan venäläisliikemiehen omistuksessa on maakaupparekisterin mukaan Paraisten mantereella ja saaristossa kymmenkunta aluetta.

Alueen vaikeakulkuisuutta ja laajuutta ei kiellä kukaan. Kotietsinnöissä kun on tärkeää iskeä eri paikkoihin samaan aikaan.

Keskusrikospoliisi sai operaatioon apua merivartiostolta ja paikallispoliisilta. Saaristo on oma maailmansa, ja siellä luoviminen vaatii asiantuntemusta. Lisäksi poliisilla on vain rajattu määrä kalustoa.

On täysin normaalia, että usein hyvin itsenäisesti puurtavat talousrikostutkijat saavat apua kotietsintöihin ja muihin asiantuntemusta vaativiin tehtäviin kollegoiltaan. Mutta satojen viranomaisten mittaluokka on melkoinen.

3. Poliisi varautui pahimpaan

Poikkeuksellista on myös se, että kotietsinnät tehtiin kommandopipoissa, konepistoolit olalla ja alueelle asetettiin lentokielto.

Varustus oli poliisin mukaan “normaalia poliisin varustusta, mitä on poliisilla aina mukana, kun lähdetään tehtävälle”. Ja näin onkin.

Poliisiautoissa on varustusta erilaisiin tilanteisiin, joita poliisi voi kohdata. On kuitenkin täysin toinen juttu, milloin poliisi kaivaa varustuksen esille.

Poliisi tekee uhka-arvion ennen jokaista tehtäväänsä. Oli se sitten suuri tai pieni.

Poliisi oli taatusti tarkkaillut Airiston Helmeä ennen varsinaista operaatiota. Se tiesi, että yrityksellä on kytköksiä ulkomaille ja alueella on valvontakameroita sekä helikoptereiden laskeutumisalue.

Yrityksen tiluksille tehtävän operaation uhka-arvio oli sellainen, että poliisi päätti varautua pahimpaan.

Kartta Turun saaristosta
Yle Uutisgrafiikka

Poliisi päätti perustaa tilanneorganisaation. Niitä on totuttu näkemään suurien yleisötapahtumien ja mielenilmausten yhteydessä sekä tapauksissa, joissa poliisi kohtaa aseellista vastarintaa.

Poliisi ei voinut etukäteen täysin varmasti tietää, että keitä se tulee kiinteistöillä kohtaamaan. Tiedossa oli vain, että yrityksellä on kytköksiä ulkomaille. Tiedonsaanti ulkomaiden kansalaisista on vaikeampaa kuin suomalaisen epäillyn taustan tarkistaminen.

Poliisi päätyi siihen, että se tarvitsee tuekseen järeitä aseita.

Poliisi tiesi, että alueella on videokameroita. Siitä ei kuitenkaan ollut käsitystä, mihin tarkoitukseen videomateriaalia kerätään.

Niinpä poliisi katsoi parhaaksi suojata operaatioon osallistuvien kasvot kommandopipoilla.

Säkkiluoto Turun saaristossa.
Turun saaristossa sijaitseva Säkkiluoto on yksi Airiston Helmen hankkimista kiinteistöistä.Roni Lehti / Lehtikuva

Poliisi ei myöskään voinut olla varma, aikooko joku paeta. Mukaan kotietsinöihin otettiin koiria, joita voidaan hyödyntää muun muassa ihmisten jäljittämisessä.

Lentokielto puolestaan takasi poliisille työrauhan.

Poliisin työtä on tiedustella ja varautua erilaisiin tilanteisiin. Mieluummin isosti kuin liian pienesti. Valtavasti viranomaisresurssia vievän operaation ei haluttu epäonnistuvan.

4. Puhe kansallisesta turvallisuudesta

Airiston Helmen tiluksille suuntautuvaa operaatiota oli suunniteltu pitkään. Neljäs erikoinen ulottuvuus tutkinnassa on se, että valtionjohtoa oli informoitu asiasta etukäteen.

Talousrikoksiin erikoistuneiden suomalaispoliisien pöydillä pyörii joka päivä useita juttuja, joista jokaisesta ei taatusti kerrota tasavallan presidentille tai hallitukselle.

Airiston Helmen omistamat kiinteistöt sijaitsevat keskeisten laivareittien sekä puolustusvoimien kohteiden läheisyydessä. Airiston Helmi ja ulkomaalaisten kiinteistöomistusten luoma turvallisuusuhka ovat puhuttaneet jo kauan sitten jopa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi poliisioperaatiota jälkikäteen. Hänen mukaansa rikostutkinta antaa selvän signaalin siitä, että Suomessa tartutaan pimeisiin asioihin.

Valtionjohto ei kommentoi ihan mitä tahansa rikostutkintoja, jos niillä ei ole suurempaa yhteiskunnallista merkitystä.

5. Vakoiluun ja terrorismiin erikoistunut supo lähti mukaan

Viidentenä kohtana tapauksen poikkeuksellisuuden sinetöi torstain ilmoitus, jossa Keskusrikospoliisi ilmoitti, että suojelupoliisi liittyy mukaan tutkintaan.

Suojelupoliisin tonttia ovat vakoilu ja terrorismi.

Viimeistään valtionjohdon kommentit ja suojelupoliisin asiantuntemuksen käyttö herättävät kysymyksen, että onko Airiston Helmen tapauksessa kyse talousrikostutkinnasta vai jostain aivan muusta.

Viranomaiset ovat kiistäneet epäilyt.

Toistaiseksi jää epäselväksi, voisiko salaiset pakkokeinot mahdollistava talousrikostutkinta olla vain ensimmäinen askel laajempaan rikosepäilyyn puuttumiseksi.

Lue myös:

Venäjän turvallisuuspalvelut tarvitsevat pestyä rahaa kansainvälisiin tehtäviinsä – "Turun saaristossa saattoi olla kyse monitoimioperaatiosta"

Airiston Helmen kiinteistökauppojen miljoonat tulivat veroparatiisista – ostaja ja myyjä olivat sama taho

Saaristotilalle saapui 9 vuotta sitten ostaja, joka kehui kirkasta hanavettä ja pyysi myyjiä leipomaan limppua – tällainen on mies Airiston Helmen takana