Voiko Google tietää, mikä on totta? – Valheellinen tieto voi ratkaista vaikka vaalit

Hakujätti väittää satsaavansa nyt entistä enemmän harhaanjohtavan tiedon kitkemiseen hakutuloksista. Haun tarkkaa toimintaa ei kuitenkaan ole avattu ulkopuolisille.

Google
Suurennuslasi näppäimistön päällä
Getty Images

BrysselPari vuotta sitten englanninkielinen Google-haku "Did the holocaust happen?", eli tapahtuiko holokausti oikeasti, palautti käyttäjälle (siirryt toiseen palveluun) listan verkkosivuista, jonka kärjessä oli valkoista ylivaltaa ajavan järjestön sivusto otsikolla "10 syytä, miksi holokaustia ei tapahtunut".

Esimerkki alleviivasi maailman eniten käytetyn tiedonhakuvälineen pulmaa: kone ei aina kykene erottamaan täyttä huuhaata vakavasti otettavasta tiedosta.

Samankaltaisia ongelmia nähtiin myös Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ja Britannian brexit-kansanäänestyksessä samoihin aikoihin.

Oikeisiin lähteisiin nojaavan tiedon rinnalla verkossa liikkuu tarkoituksellisen harhaanjohtavaa materiaalia, jolla pyritään ja pahimmassa tapauksessa onnistutaan vaikuttamaan esimerkiksi vaalitulokseen.

Vain ihminen tunnistaa valheen

Googlen itsensä mukaan vaalien ympärillä käyty keskustelu disinformaatiosta sai sen kiinnittämään entistä enemmän huomiota hakutulosten luotettavuuteen.

Ratkaisuksi ei kuitenkaan lähdetty kehittämään epätotuuden tunnistavaa konetta.

– En usko, että tietokone pystyy tehokkaasti tunnistamaan esimerkiksi disinformaatiota, sanoi Googlen hausta vastaava varapääjohtaja Pandu Nayak hakukoneen 20-vuotistilaisuudessa Brysselissä.

Hän käyttää esimerkkinä Irakin sotaa edeltäneitä väitteitä Irakin joukkotuhoaseista, joiden luotettavuuden arvioiminen oli vaikeaa jopa asiaan vihkiytyneille.

– Harhaanjohtavan tiedon tunnistaminen vaatii ihmisen tekemää harkintaa, Nayak sanoo.

Google ei käytä ihmisharkintaa jokaisen verkkosivuston kohdalla erikseen, vaan ihmiset ovat mukana välillisesti, opettamassa Googlen hakua pyörittävää algoritmia erottamaan luotettavat lähteet epäluotettavista.

– Ihmiset eivät mene sinne ja sano, että meidän pitäisi nostaa tuloksissa tätä tai laskea tuota. Sitä ei tapahdu koskaan, sanoo haun tuotevastaava Michael Galvez Ylelle.

Googlen hausta vastaava varapääjohtaja Pandu Nayak puhui hakukoneen 20-vuotisjuhlissa Brysselissä.
Googlen hausta vastaava varapääjohtaja Pandu Nayak puhui hakukoneen 20-vuotisjuhlissa Brysselissä.Bram Verbeke / Yle

Google ei paljasta algoritmejään

Algoritmia testataan oikeilla käyttäjillä, jotka antavat hakutuloksista palautetta tarkasti määriteltyjen ohjeiden mukaisesti.

Ohjeiden mukaan testaajien pitäisi ilmoittaa sivuista, joilla on harhaanjohtavaa informaatiota. Näin algoritmi oppii hiljalleen sijoittamaan hakutulosten kärkeen luotettavampaa materiaalia.

Itse algoritmi on kuitenkin salainen. Ulkopuoliset eivät pääse arvioimaan sitä, millä perusteilla Google arvottaa verkkosivuja.

Yhtiön mukaan algoritmin avaaminen vaarantaisi haun toimivuuden, sillä se tekisi hakuoptimoinnista liian helppoa.

– On olemassa todellinen kaupallinen kannuste sijoittua korkealle Google-hakutuloksissa. Ja monet toimijat yrittävät huijata järjestelmää, Nayak sanoo.

Verkkosivustot saattavat esimerkiksi luoda keinotekoisia linkkejä toisiinsa nostaakseen hakusijoitustaan.

– Läpinäkyvyydelle on rajansa, Nayak sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi avoimuudesta sen, että Google on julkaissut testaajien 164-sivuisen ohjekirjan verkkosivuillaan (siirryt toiseen palveluun).

EU luottaa vapaaehtoisuuteen

Kriitikoiden mukaan yhtiön asema portinvartijana on kuitenkin niin merkittävä, että pelkän ohjekirjan julkaiseminen ei riitä.

– Isojen alustojen algoritmit päättävät aika pitkälle, mitä me näemme, sanoo Mikko Salo Faktabaari-tarkistuspalvelusta.

Hän oli mukana EU-komission perustamassa työryhmässä, joka pohti vastauksia disinformaation ongelmaan. Salon mielestä hakulogiikkaa voisi avata esimerkiksi tutkijoille, jotta edes joku ulkopuolinen pystyisi arvioimaan Googlen toimintaa.

– Se rakentaisi luottamusta, hän sanoo.

Komissio ei ole vaatimassa algoritmien avaamista eikä velvoita harhaanjohtavan tiedon seulomiseen. Toistaiseksi disinformaation torjunnassa luotetaan eräänlaiseen vapaaehtoiseen itsesääntelyyn.

Google, Facebook ja muut alan isot toimijat sitoutuivat hiljattain torjumaan harhaanjohtavaa tietoa ja noudattamaan avoimuutta esimerkiksi vaalimainosten yhteydessä.

Lue lisää:

Rikoksesta tuomitut haluavat poistaa tietojaan Google-hauista – tietosuojavaltuutettu jarruttelee intoa