Miljardien vuosien salaisuudet paljastuvat kairaamalla – "Teemme kahdentoista tunnin vuoroja ja koneet pyörivät koko ajan"

Kainuussa selvitetään, millaisia muutoksia kallioperässä on tapahtunut yli kahden miljardin vuoden aikana. Esihistoriallinen maaperä yllättää edelleen tutkijat.

geologia
GTK:n työntekijöitä Suomussalmella
Seuraavaksi työvastaava Helena Hulkki, tutkimusassistentti Juha Vuohelainen ja projektipäällikkö Markku Tiainen suuntaavat kairaustöihin Puolangalle.Timo Sihvonen / Yle

SuomussalmiKairan timanttinen pää tunkeutuu väkisin kainuulaiseen kallioperään tuoden kivinäytteitä, jotka ovat syntyneet 2,1–2,3 miljardia vuotta sitten.

Suomussalmen Kurkikylällä töitä tehdään kahdessa vuorossa kellon ympäri.

– Teemme kahdentoista tunnin vuoroja ja koneet pyörivät koko ajan. Nyt mennään 95 metrin syvyydessä, sanoo kairaaja Eetu Kivilompolo.

GTK:n kairauslaite sisältä.
Kairausta tehdään kolme metriä kerrallaan.Timo Sihvonen / Yle

Tarkoituksena on saada lisätietoa Kainuun liuskejakson kvartsiittisesta ja vulkaanisesta pohjaosasta. Kallioperä on mielenkiintoinen kohde, koska laavamuodostuma on kerrostunut yli kolme miljardia vuotta vanhan mantereen päälle, sen revettyä ja laavan tullessa pintaan.

– Meidän on tarkoitus saada käsitys, mikä on vulkaanisen muodostuman sisäinen rakenne ja minkälaisia kiviä ne ovat. Tarkemmalla analyysillä saadaan lisätietoa syntyhistoriasta, kertoo projektipäällikkö ja geologi Markku Tiainen.

Vulkaaninen muodostuma on laajempi kuin aiemmin on arvioitu.

Markku Tiainen

Reikää kairataan yli sataan metriin saakka, minkä jälkeen siirrytään Puolangan puolelle.

– Siellä on luultavasti hitaammin kairattavaa kiveä, eli kvartsiitteja, jotka ovat kiteytyneet kivilajeiksi muinaisista merenranta- ja jokihiekoista, uskoo Markku Tiainen.

Suomussalmella kairattu kivi on pyöreää ja läpimitaltaan noin viisi senttiä. Kivet laitetaan tarkasti niille suunniteltuihin laatikoihin siinä järjestyksessä kun sitä maanuumenista nousee. Lopulta kivet päätyvät Etelä-Suomeen Lopella sijaitsevaan kairasydänarkistoon, missä ne ovat kaikkien tutkittavissa ja käytettävissä. Eetu Kivilompolo on nähnyt työuransa aikana monenlaisia kiviä, silti niiden arviointi ei ole helppoa.

– Sen verran ammattimies olen, että kovalta nuo näyttävät, vitsailee kairaaja Eetu Kivilompolo.

Tuloksia joudutaan odottelemaan

Geologian tutkimuskeskus GTK kairaa parhaillaan kallioperää Suomussalmen lisäksi Puolangalla. Tuloksia kairauksista saadaan myöhemmin, kun päästään kivinäytteiden analysointiin. Tällöin alkaa muodostua kuva kallioperän kehityshistoriasta ja siitä, millaisia geologisia prosesseja Kainuun koillisosassa on tapahtunut yli kaksi miljardia vuotta sitten.

– Samalla saadaan tietoa myös nuoremmista kehityskuluista, jotka ovat saattaneet tapahtua 1,8–1,9 miljardia vuotta sitten. Tässä kairausten vaiheessa on jo huomattu, että vulkaaninen muodostuma on laajempi ja monimuotoisempi kuin aiemmin on arvioitu, sanoo projektipäällikkö geologi Markku Tiainen.

GTK:n geologi Markku Tiainen
Projektipäälikön ja GTK:n geologin mukaan Kainuun kairauksilla saadaan lisätietoa liuskejaksosta, joka ulottuu Sotkamosta Pudasjärvelle.Timo Sihvonen / Yle

Oulun yliopisto on aikaisemmin kartoittanut aluetta niiltä osin, missä kallio on näkyvissä. Nyt meneillään olevilla kairauksilla katsotaan, mitä on maapeitteen alla. Näin saadaan päivitettyä tietoa ja tarkennettua Suomen kallioperäkarttaa, josta on tarkoitus rakentaa myös 3D-malli.

Tieto merkkaa taloudellista hyötyä enemmän

Tänä vuonna GTK:lla on kolme päätutkimuskohdetta. Kaksi muuta kohdetta ovat Inarissa sekä Kaustisella, joissa tutkitaan onko litium-esiintymiä laajemmalla kuin tällä hetkellä tiedetään. Kaikki tutkimukset ovat vielä kesken eikä tuloksista ole tietoa. Tietoja tarvitsevat koko geologikunta, GTK ja yritykset.

Vuosittain Geologinen tutkimuskeskus tekee kairauksia yhteensä 5–10 kilometriä ja tänä vuonna noin kuusi kilometriä.

Kairauslaite ulkopuolelta
Kairauskonetta tarvitaan tänä vuonna kolmella eri päätutkimuskohteella.Timo Sihvonen / Yle

Maaperän ja kivien tutkimisella ei haluta taloudellista hyötyä vaan tietoa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on löytää uusia malmipotentiaalisia alueita.

– Jos jotakin mielenkiintoista tulee, saattaa olla, että yritykset jatkaisivat kairaamista. Tällä hetkellä ei ole tiedossa sellaista, kertoo geologi Markku Tiainen.