Saamelaispoliitikot pohtivat, kannattaako saamelaiskäräjälakia lobata seuraavalle hallitukselle – puoli vuotta seuraaviin eduskuntavaaleihin

Saamelaispoliitikot pohtivat saamelaiskäräjälakiesityksen hylkäämisen jälkeen, kuinka saada saamelaisasiat jälleen päättäjien asialistalle.

saamelaiset
Saamelaiskäräjien täysistunto 24.9.2018.
Saamelaiskäräjät hylkäsi saamelaiskäräjälakiesityksen tiuikalla äänestystuloksella.Ville Fofonoff / Yle

Saamelaiskäräjät hylkäsi viikko sitten uuden saamelaiskäräjälakiesityksen tiukan äänestyksen jälkeen. Lakiesityksen hylkääminen ei kuitenkaan vaimentanut Saamelaiskäräjien jäsenten halua edistää saamelaisasioita päättäjien suuntaan.

Saamelaispoliitikot pitävät oman saamelaispoliittisen agendan edistämistä tärkeänä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja. Muun muassa käräjien poliittisesta toiminnasta vastaava Saamelaiskäräjien hallitus totesi jo elokuun loppupuolella kokouksessaan (siirryt toiseen palveluun), että saamelaisasioiden edistämiseksi kannattaa hallitusohjelmaan valmistella oma esitys siihen sisällytettävistä saamelaisasioista. Asia oli esillä myös viikko sitten Saamelaiskäräjien täysistunnossa (siirryt toiseen palveluun), jossa käytiin lähetekeskustelu asioista, joiden pohjalta Saamelaiskäräjät valmistelee esityksensä Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan.

Sekä asioiden tärkeysjärjestys että se, kuinka saamelaisasioissa tulisi edetä, kuitenkin puhuttaa.

Kaikki eivät kannata saamelaiskäräjälain edistämistä hallitusohjelmaan

Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso toi Yle Saamen haastattelussa viikko sitten esiin, että saamelaiskäräjälain uudistus on yksi Saamelaiskäräjien päällimmäisistä tavoitteista tulevaan hallitusohjelmaan.

Saamelaiskäräjälain edistäminen päättäjien asialistalle ei kuitenkaan innosta niitä saamelaiskäräjien edustajia, jotka ovat kannattaneet nykyisen saamelaismääritelmän ennallaan pitämistä. Inarilaiset käräjäedustajat Kari Kyrö, Anu Avaskari sekä enontekiöläinen Pigga Keskitalo lausuvat mediatiedotteessaan, että näkemykset saamelaiskäräjälain edistämisestä päättäjien suuntaan eivät edusta kaikkien Saamelaiskäräjien jäsenten näkemyksiä. Edustajat toteavat, että seinään ajaminen toistamiseen saamelaismääritelmää rajaavassa politiikassa luulisi olevan saamelaiskäräjille merkki siitä, että linjan on muututtava. Kyrö, Avaskari ja Keskitalo toivat esiin Saamelaiskäräjien kokouksessa, että saamelaismääritelmään ei pitäisi enää kajota.

Sinänsä Kyrö, Avaskari ja Keskitalo eivät vastusta saamelaisasioiden edistämistä ja Saamelaiskäräjien oman esityksen valmistelua tuleville päättäjille. He kuitenkin vaativat asiasta vielä perusteellisempaa keskustelua.

– Saamelaisasiat olisi hyvä saada hallitusohjelmaan kokonaisuutena ja katsoa, mikä kulloinkin on tärkeää ja ajankohtaista. Saamelaiskäräjien kokouksen pitää olla hyväksynyt tavoitteet ja käynyt niistä saatekeskustelua. Mielestäni nyt käydyssä saatekeskustelussa ei noussut selvästi esiin sellaisia asioita, Avaskari toteaa.

Inarilaisedustaja perää malttia vaatimuksille

Saamelaiskäräjälain tai ylipäätään saamelaisasioiden saaminen päättäjien asialistalle on ollut myös muiden saamelaispoliitikkojen mielessä.

Käräjäedustaja Pentti Pieski totesi välittömästi Saamelaiskäräjien täysistunnon jälkeen, että äänestystuloksellaan Saamelaiskäräjät heikensi saamelaisten ja Suomen valtion välistä yhteistyötä. Pieskin mukaan tähän saakka Saamelaiskäräjien ja eduskuntaryhmien vuoropuhelu on toiminut vuoden 2017 toukokuussa perustetun Saamelaiskäräjien ja eduskuntaryhmien yhteistyöryhmän myötä. Tulevaisuuden tilannetta Pieski ei halua arvioida.

Anu Avaskari
Inarilaisen Anu Avaskarin mielestä pitäisi malttaa odottaa kunnes uusi eduskunta ja hallitus on valittu.Vesa Toppari / Yle

Myös inarilainen Anu Avaskari uskoo, että Saamelaiskäräjillä saattaa olla hankalaa tässä tilanteessa edistää omaa agendaansa ja jatkaa neuvotteluja päättäjien ja eri puoleiden edustajien kanssa.

– Kun näinkin hyvä lakiesitys hylättiin, niin en tiedä, miten asioita pitäisi nyt markkinoida. Mielestäni Saamelaiskäräjien hallituksen ja saamelaiskäräjälakia valmistelleen työryhmän jäsenten olisi tullut tukea esitystä. Miten valtio tai puolueet saavat tilanteesta selkoa, kun Saamelaiskäräjät käsitteli aihetta tällaisessa sekavassa tilanteessa, Avaskari kysyy.

Avaskarin mielestä nyt kannattaisikin malttaa odottaa tulevien eduskuntavaalien tulosta ja vasta sen jälkeen alkaa edistää saamelaisten asiaa. Yhteydenottoja kannattaisi ottaa vasta keväällä, arvelee Avaskari.

– Meidän pitäisi lähteä neuvottelemaan uusien luottamushenkilöiden kanssa. Nykyiset hallituspuolueet voivat toki ottaa asioita puolueohjelmiinsa, mutta uudet luottamushenkilöt lopulta päättävät niistä.