1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lento-onnettomuudet

Suomea järkyttäneestä lentoturmasta 40 vuotta: moottori sammui, kone syöksyi järveen, räjähti ja 15 kuoli

Lentopalloa pelanneet palomiehet luulivat lähtevänsä harjoitukseen. Totuus paljastui, kun ilmavoimien koneen osia tuli näkyviin.

lento-onnettomuudet
Onnettomuuskoneen pyrstö nostettuna rannalle.
Onnettomuudessa tuhoutuneen ilmavoimien C-47-kuljetuskoneen pyrstö nostettuna rannalle.Yle

Suomen ilmavoimien rauhanajan tuhoisin lento-onnettomuus tapahtui tiistaina 3.10.1978. Onnettomuus sattui muutama minuutti koneen noustua Kuopion lentoasemalta mustalle taivaalle.

Pelastajat olivat hälytyksen tullessa Kuopiossa paloasemalla pelaamassa lentopalloa. Palomiehet luulivat, että kyse on pelastusharjoituksesta.

Ennen iltakymmentä pelastajat saapuivat rannalle säkkipimeässä. Taivaalta vihmoi räntää ja elohopea oli seitsemän astetta plussan puolella sinä iltana.

Pelastuslaitoksen ja ilmavoimien moottoriveneissä oli suuret valonheittimet, joilla haravoitiin tummaa vedenpintaa. Pian heittimet paljastivat vedenpinnalle nousseita koneen osia.

– Rantaan tuli naisen ruumis. Hän oli vielä kiinni turvavyöllä koneen penkissä. Silloin tiesimme, että emme etsi eläviä, pelastuslaitoksen sukeltaja Paavo Antikainen muistelee nyt 40 vuoden takaista hälytystä.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Yleisradion uutiset 4.10.1978. Toimittaja Arvi Lind raportoi Rissalasta. Haastattelussa silminnäkijä Pentti Puustinen. Raportti alkaa 22 sekunnin kohdalta.

Kuopiossa oli ollut maanpuolustuskurssilaisten jatkotapaaminen, johon ryhmä oli lähtenyt aamulla Helsingistä. He olivat päivän aikana vierailleet Kuopion seudulla muun muassa Karjalan lennostossa.

Paluumatkalle Helsinkiin lähti koko kurssi lukuunottamatta Tarja Halosta. Hän oli maanpuolustuskurssin emäntänä. Halonen oli tuolloin SAK:n lakimies ja viimeisillään raskaana. Tulevan presidentin oli määrä olla myös koneessa, mutta Halosen lääkäri kielsi lentämisen. Sen vuoksi Halonen ei osallistunut lainkaan kurssilaisten tapaamiseen Kuopiossa.

Ilmavoimien DC-3 lentokoneessa istui Suomen johtavia vaikuttajia - niin poliitikkoja kuin teollisuusjohtajia. Koneeseen nousseet 15 ihmistä eivät tienneet lähtevänsä viimeiselle matkalleen.

Kukaan koneessa ollut ei selvinnyt onnettomuudesta hengissä.

Matkustajina olivat Oy Lohja Ab:n toimitusjohtaja Risto K. Alanko, Suomenlinnan rannikkotykistörykmentin komentaja, eversti Aarno Hukari, Tilastokeskuksen ylijohtaja Aaro Kenttä, everstiluutnantti Tapio Kokkonen Rannikkojääkäripataljoonasta, Vientitakuulaitoksen johtaja Pekka Lahdensuu, kansanedustaja Olavi Majlander, Vaasan läänin maaherra Antti Pohjonen, oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Kari Sinisalo, Kemiran johtaja Viljo Särkkä, Suomen IBM:n toimitusjohtaja Olli Varho, kansanedustaja Arto Merisaari ja kansanedustaja Kirsti Hollming.

Koneessa oli myös lentomekaanikko Heikki Mannila Kuljetuslentolaivueesta.

Rissalan turmakonetta nostetaan Juurusvedestä lokakuussa 1978. Videossa ei ole ääntä.

Kone lähti Rissalan kentältä kello 21.31. Heti nousun jälkeen koneen toinen moottori sammui. Koneen kapteenin yliluutnantti Kari Halmetojan ja ylivääpeli Seppo Ranisen viimeinen viesti lennonjohdolle oli seuraava:

– Oikea nuija pysähtyi.

Lennonjohtajan viimeinen viesti turmakoneelle oli kysymys, kummalle kiitotielle kone palaa laskuun. Tuohon kysymykseen ei koskaan vastattu.

Lentäjä kaarsi vasemmalle aikeenaan palata takaisin kentälle. Kone kaartoi liian jyrkästi, jolloin se menetti korkeutta ja sakkasi.

Juurusveden rannalla asunut Pentti Puustinen näki koneen läheltä ennen onnettomuutta. Näin hän kertoi tapahtumista Ylelle onnettomuusyönä 1978.

– Näin lentokoneen nousevan kentältä. Samassa kiinnitin huomiota siihen, että koneesta tuli rätisevä ääni ja kone lähti välittömästi painumaan alas ja kaarsi jyrkästi vasempaan.

Kone osui järveen kyljellään ja polttoainetta levisi veteen. Polttoaine syttyi palamaan aiheuttaen räjähdyksen.

– Kone ehti oieta liukuun ennen kuin tavoitti veden. Silloin kun kone tavoitti veden, koneen perään tuli tulisoihtu. Sen jälkeen kone räjähti ja tuli iso tulipatsas, Puustinen kuvaili.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Rissalan lentoturman uhrien muistotilaisuus Helsingin tuomiokirkossa 15.10.1978.

Puolustusvoimien tutkinnassa moottorin sammumisen syyksi paljastui myöhemmin sylinterin pakoventtiilikoneiston murtuminen. Konetta olisi voinut lentää yhdellä moottorilla, mutta tutkinnan mukaan koneen kohtaloksi tuli liian jyrkkä käännös vasemmalle.

Kolmanneksi osasyyksi on arvioitu puuskittaista tuulta, joka vaikeutti koneen ohjaamista.

Koneen moottorit olivat olleet perushuollossa noin kuukausi aiemmin.

Etsintöjä jatkettiin useita päiviä

Paavo Antikainen oli ainoa sukeltaja tuona kohtalokkaana tiistai-iltana. Lentopalloa pelaamassa ollut pelastaja oli lähtenyt shortseissa ja T-paidassa työkeikalle. Niiden päälle oli puettu villapuku, jonka päälle sukelluspuku tuli.

Antikainen sukelsi hyisessä Juurusvedessä 3–4 tuntia löytämättä oikeastaan mitään. Edes koneen varmaa sijaintia ei saatu selville. Tuntien sukeltamisen jälkeen paikalla ollut lääkäri komensi kylmettyneen sukeltajan ylös Juurusvedestä ja kuolleiden etsintä loppui.

Seuraavina päivinä Antikainen sukelsi yhdessä armeijan sukeltajien kanssa. Koneen osiin ei saanut löydettäessä koskea vaan ne piti valokuvata ensin. Se tarkoitti myös ruumiiden kuvausta.

– Ei sitä tehdessä ajattele, haluaa vain auttaa. Ei se kuitenkaan ollut helppoa hommaa, Paavo Antikainen muistelee 40 vuoden takaista kuolleiden etsintää.

Lentokoneen osat olivat uponneet järveen 5–20 metrin syvyyteen. Kuusi päivää onnettomuuden jälkeen jokainen uhri oli löydetty.

Kuuntele Yle Areenasta Sakari Silvolan dokumentin Rissalan turmasta.

Lisätty 3.10.2018 klo 12:00 Tieto, että Halonen ei osallistunut maanpuolustuskurssin tapaamiseen. Lisätty linkki dokumenttiin Rissalan turmasta.

Lue seuraavaksi