"Ei ollut oikeastaan vaihtoehtoja" – Juha Nevalan kotikunnassa on 750 asukasta ja suhteessa enemmän yrittäjiä kuin missään muualla

Koko maassa joka kymmenes työllisistä on yrittäjä. Enimmillään yrittäjiä on kunnan ansiotyössä olevista lähes kolmannes.

yrittäjyys
Juha Nevala metsässä.
Juha Nevala ehti ajaa toisten konetta jonkin aikaa, kunnes hankki oman. Nyt hän työllistää kahdeksan henkeä.Kalle Niskala / Yle

Lestijärvinen Juha Nevala on sekä maatalous- että metsäkoneyrittäjä. Näin siitä huolimatta, että palkkatyössä elämä olisi säännöllisempää ja päivät ehkä lyhyempiä.

– Tiedä sitten, jaksaisiko sitä kuitenkaan. Yrittäjänä pystyy itse suunnittelemaan ja vaikuttamaan tekemiseensä, Nevala pohtii.

750 asukkaan Lestijärvi Keski-Pohjanmaalla on koko Suomen yrittäjävaltaisin kunta, kun katsotaan Tilastokeskuksen toissavuoden lukuja. Työllisistä (siirryt toiseen palveluun)eli ansiotyössä olevista 30,4 prosenttia on yrittäjiä.

Myös muut kärkikunnat listalla ovat pieniä: Luhanka, Toholampi, Pertunmaa, Siikainen, Kustavi, Kärsämäki, Karvia...

Toisessa päässä eli yrittäjien osuuden vähäisyydessä ovat luonnollisesti suuret kaupungit. 13 joukkoon mahtuvat muun muassa Helsinki, Espoo, Tampere, Turku, Oulu, Vantaa, mutta myös vanhat teollisuuspaikkakunnat Pietarsaari ja Kemi. Kaikkein vähiten yrittäjiä työllisistä oli toissavuonna Vaasassa.

Lestijärvellä yrittämisessä Nevala ei näe moitittavaa. Ei kasvukaan toki pahasta olisi.

– Eihän se haittaisi, vaikka olisi isompi kunta. Työtä tulee enempi jos on asukkaita enempi.

Mies tekee metsäkoneella töitä.
Juha Nevalan mielestä metsäkone- ja maatalousyrittäjyys tukevat toisiaan.Kalle Niskala / Yle

Pienessä kunnassa työpaikkoja ei paljon tarjolla olekaan. Maatilalla kasvaneena Nevala sanoo toisaalta seuranneensa yrittäjätoimintaa lapsesta asti. Eikä kouluaika muuttanut suuntaa.

– Koulunkäynti ei aikoinaan kiinnostanut – sillä ei olisi pitemmälle päässyt. Ei ollut oikeastaan vaihtoehtoja.

Nevalasta tuli yrittäjä parikymppisenä, kun hän otti hoitaakseen kotitilansa. Muutamana talvena hän ajoi lisäksi toisen metsäkonetta, mutta innostui sitten laittamaan oman. Nyt hän myös työllistää kahdeksan henkeä, sillä työntekijöitäkin tarvitaan. Heidän löytämisensä ei ole aina helppoa.

– Maalta on pako kaupunkeihin. Nuoret eivät tahdo jäädä, vaikka työpaikkoja olisi tarjolla. Kaikkia eivät kiinnosta nämä hommat.

Yrittäjien määrää ja yrittäjämyönteisyyttä selittää alueen alkutuotantovaltaisuus. Metsä- ja maatalous ovat vahvat, ja ne tuovat myös kausityötä yrittäjille.

Palkkatöitä löytyy esimerkiksi kunnasta ja teollisuudesta. Tuulivoimaloiden toivotaan lisäävän teollisia työpaikkoja lähivuosina. Palvelualalle työtä on syntynyt sitä kautta, että on ihmisiä, jotka haluavat pysyä paikkakunnalla.

– Nämä ovat niitä yhden hengen yrityksiä ja todella tärkeitä kunnalle, sanoo yritysneuvoja Mari-Liisa Haka.

Rakennus Lestijärvellä.
Lestijärvellä on myös palvelualan yrityksiä, kuten kahvila ja käsityöpuoti.Kalle Niskala / Yle

Pendelöinti työn perässä on sekin yleistä. Toisaalta kunnasta löytyy pitkiä yritystarinoita ja historiaa.

– Onhan täällä sitä isältä pojalle -yritystä ollut kautta aikojen. On se varmasti lestiläisillä verissä, sellainen yrittäjähenki.

Lestijärvellä on Hakan mukaan kaikkea peruspalvelua, mutta erikoisliikkeitä kunnasta ei löydy. Uusia avauksia hän näkisi mielellään. Se vaatii viestintää, ja myös sitä, että tehdään mitä luvataan.

– Saataisiin asukkaita lisää ja kouluun uusia oppilaita ja tietysti verotuloja.