"Ihminen on yhteisöllinen kasvattaja", sanoo isovanhempien merkitykseen lasten elämässä perehtynyt tutkija

Yhä useampi vanhempi kaipaa apua lapsen haastavan käytöksen kanssa. Vertaistuki antaa keinot selviytyä, jos läheisten tukea ei ole saatavilla.

lapsiperheet
Äiti lapsi sylissään valoisaa ikkunaa vasten kuvattuna
Vanhempien ja äidin lisäksi tarvitaan muita henkilöitä lapsen kasvattamiseen ja hyvinvoinnin turvaamiseen, sanoo asiantuntija.Derrick Frilund / Yle

Mannerheimin lastensuojeluliiton pari vuotta sitten julkaisemassa Mitä kuuluu vanhempi -tutkimuksessa jopa kolmannes vanhemmista kertoi, ettei heillä ole tukiverkostoa.

– Jos verkostoja ei ole, se saattaa näyttäytyä kielteisinä hyvinvointivaikutuksina. Ei pelkästään lapsille, vaan myös pienten lasten vanhemmille, vahvistaa myös sosiologian dosentti Antti O. Tanskanen Turun yliopistosta.

Tanskasen mukaan ihminen on yhteisöllinen kasvattaja. Hän on perehtynyt tutkimuksissaan muun muassa isovanhempien merkitykseen lasten elämässä. Varsinkin perheen kriisitilanteessa isovanhempien läsnäolosta näyttää olevan selvää hyötyä.

– Tutkimuksissa on havaittu nimenomaan se, että biologiset suhteet ovat läheisempiä kuin ei-biologiset suhteet.

Vanhemmat uupuvat vaatimuksiin

– Moni pienten lasten vanhempi on tällä hetkellä hyvin yksin. Tämä tarkoittaa kokemusta siitä, että ollaan yksin vastuussa, se on hyvin uuvuttavaa ja kuormittavaa, perhesuhteiden asiantuntija Minna Oulasmaa Väestöliitosta sanoo.

Mies ikkunan ääressä kahvimuki kädessään aamun koitteessa ja katselee sängyssä nukkuvaa naista.
David Kashakhi / AOP

Vanhemmat saattavat tuntea suorastaan surua tuetta jäämisestä.

– Surua ja pettymystä siitä, että kukaan ei ehkä ole kiinnostunut lapsestani tai halua jakaa kokemuksia, Mannerheimin lastensuojeluliiton asiantuntija Jenni Helenius kertoo.

Heleniuksen mukaan tuen puute ei sinänsä ole uusi ilmiö. Jo muutaman vuosikymmenen ajan on selkeästi ollut niitä vanhempia, joilla tukiverkkoa ei ole.

Vertaistuki auttaa vanhempia

Myös ruohonjuuritasolla on havahduttu paineisen arjen ja perhe-elämän yhdistämisen pulmiin. Esimerkiksi Rovaniemellä aloitti ensimmäistä kertaa ryhmä, jossa vanhemmat opettelevat keinoja selvitä lapsen haasteellisen käytöksen kanssa.

Tavat kohdata lapsi eivät siirrykään enää välttämättä sukupolvelta toiselle.

– Ei ole mallia, miten toimitaan haastavissa tilanteissa, suunnittelija Katariina Silvennoinen Lapin ensi- ja turvakodilta sanoo.

Vertaistukiporukka syntyi vanhempien omasta halusta osallistua, ketään ei siis ohjattu ryhmään.

– Osallistuminen lähtee vanhemman omasta kokemuksesta. Siitä, että vanhemmalla on sellainen tunne, että hän tarvitsee uusia keinoja lapsen kohtaamiseen, sanoo Vertaisvoimaa vanhemmille -ryhmän toinen ohjaaja, suunnittelija Heidi Partanen.

Äiti ja lapsi
Henrietta Hassinen / Yle

Vertaisvoimaa vanhemmille -ryhmässä on viisi 3–6-vuotiaiden lasten vanhempaa. Varsinaista käytöshäiriöön liittyvää diagnoosia perheen lapsella ei tarvitse olla.

Ryhmä kokoontuu kerran viikossa. Jokaiselle kerralla on oma teema, ja tapaamisten lopuksi vanhemmille annetaan kotitehtävä.

– On keinoja, joita vanhemmat voivat kotona kokeilla viikko kerrallaan. Seuraavalla kerralla keskustellaan, ovatko ne tuntuneet hyviltä, Heidi Partanen sanoo.

Perhetukea kaivataan yhä enemmän

Helsingissä sijaitsevassa Adhd-keskuksessa on huomattu, että perhetuki on ollut viime aikoina hyvin kysyttyä. Keskuksessa on jo 1990-luvulla kehitetty Perhekoulu POP-malli, jota käytetään runkona myös Rovaniemen vertaistukiryhmässä.

Aiemmin malli ei ole levinnyt Seinäjokea pohjoisemmaksi, mutta Lapin ensi- ja turvakoti aikoo laajentaa vertaistuen koko maakuntaa koskevaksi perustamalla verkkoryhmän ensi vuoden alussa.

Adhd-keskuksen yksikönjohtajan Silve Serenius-Sirven mukaan Perhekoulun ohjaajavalmennus on ollut aiempaa kysytympää, ja tänä vuonna on aloitettu uusi iltaryhmä ohjaajaksi haluaville.

Lapsi ja aikuinen katsovat joelle.
Tiia Hemminki / Yle

Ystävä on monen perheen tärkein tuki

Tukiverkon edustajan ei aina tarvitse olla sukulainen, Turun yliopiston dosentti Antti O. Tanskanen muistuttaa. Esimerkiksi vanhemman ystävä saattaa olla se, joka auttaa ja tukee lasta ja koko perhettä.

Mitä kuuluu vanhempi -tutkimuksen mukaan jopa 70 prosenttia naisista tukeutui ystäviinsä vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Puolet kyselyyn vastanneista miehistä teki samoin.

Vertaistuki on muoto, jota vanhemmat kannattavat. Samassa tilanteessa oleva ymmärtää erikoiseltakin tuntuvat kysymykset.

MLL:n asiantuntijan Jenni Heleniuksen mukaan kiireettömyys – ja parisuhteelle pyhitetty aika – auttaa koko perhettä jaksamaan paineisen arjen. Kaikkea ei tietenkään tarvitse karsia, sillä mieluisa harrastus ja hyvät ihmissuhteet tuovat voimaa arkeen.

– On tosi tärkeää, että pääsee nauramaan jonkun toisen kanssa yhdessä, Helenius muistuttaa.