"Tukholma tuntuu kodilta" – Pohjanmaalta muuttaa vuosittain lähes 300 ruotsinkielistä Ruotsiin

Yksi Ruotsiin muuttaneista on vaasalaissyntyinen videokuvaaja Pia Lehto, 29. Hänellä ei ole suunnitelmissa muuttaa takaisin Suomeen.

suomenruotsalaiset
Pia Lehto Vaasan keskustassa.
Vaasalaissyntyinen Pia Lehto on saanut uransa elokuva- ja televisioalalla vauhtiin Ruotsissa.Anna Kurtén/Yle

Kuusi vuotta sitten vaasalaissyntyinen Pia Lehto muutti Tukholmaan toteuttamaan unelmaansa.

Elokuva-alasta kiinnostunut Lehto oli jo aiemmin muuttanut Helsinkiin opiskelemaan videokuvaamista, mutta vuonna 2012 hän pääsi sisään arvostettuun Tukholman draamakorkeakouluun. Aloituspaikkoja kuvaamisen linjalla oli vain neljä.

Nyt Lehto luo uraa videokuvaajana Ruotsissa. Tällä hetkellä hän on mukana tekemässä televisiosarjaa Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle.

– Ruotsissa tuntuu olevan enemmän mahdollisuuksia. Naispuolisia kuvaajia on maassa enemmän, Lehto kertoo Svenska Ylelle.

Lehto ei osaa arvioida, miten hänen uransa olisi voinut edistyä Suomessa, sillä hän ei ehtinyt tehdä maassa paljoa alan töitä ennen poismuuttoaan. Ruotsissa hän kuitenkin viihtyy hyvin.

– Juuri nyt ei ole todennäköistä, että muuttaisin takaisin Pohjanmaalle. Toki ei sitä koskaan tiedä.

Muuttovirta Pohjanmaalta Ruotsiin on jatkuvaa

Vuosina 2000–2015 Pohjanmaalta muutti Ruotsiin noin 4 300 ruotsinkielistä. Se tekee keskimäärin noin 270 henkeä vuotta kohden.

Ruotsinkielisten muutosta Ruotsiin on koottu tietoa viimeksi kaksi vuotta sitten. Tutkimuksen teki tuolloin ajatushautomo Magma.

– Pohjalaisilla on pitkä perinne Ruotsiin muuttamisessa. Muuttovirta on ollut varsin jatkuvaa, sanoo tutkimusjohtaja Kaisa Kepsu Magmasta.

Pohjanmaan ruotsinkieliset muuttavat Ruotsiin usein nuorina. Moni muuttaa maahan opiskelemaan suoraan lapsuudenkodistaan.

Tutkimuksen mukaan erityisesti Tukholmalla on vetovoimaa, joka vahvistuu koko ajan.

– Tukholma koetaan Pohjolan pääkaupungiksi, joka vetää puoleensa. Tämän voi nähdä toisaalta myös kaupungistumiskehityksenä, Kepsu sanoo.

Kaisa Kepsu.
Kaisa Kepsu on ajatushautomo Magman tutkimusjohtaja.Kaisa Kepsu

Moni muuttaa myös takaisin

Muuttovirtaa on myös Ruotsista Suomeen. Takaisin Suomeen muuttavien suomenruotsalaisten määrä vastaa vuosittain noin puolta Ruotsiin muuttavien määrästä.

Pohjalaisten keskuudessa paluumuuttajia on suhteellisesti vielä enemmän: noin 60 prosenttia. Se on kiinnostavaa, sanoo Kepsu.

– Se osoittaa jonkinlaista yhteensulaumaa Ruotsin ja Pohjanmaan välillä. Moni muuttaa varmasti edestakaisin useita kertoja, Kepsu arvioi.

Kepsun mukaan on kuitenkin huomionarvoista, että 40 prosenttia muuttaneista jää Ruotsiin. Se vaikuttaa jo ruotsinkielisen väestön määrään Suomessa.

Kaiken kaikkiaan muuttoliikkeellä on Kepsun mukaan sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia.

– On hienoa, että suomenruotsalaiset ovat liikkuvaisia ja näkyvät Ruotsissa. Voidaan kuitenkin miettiä, pitäisikö poislähteviin yrittää pitää aktiivisemmin yhteyttä, jotta voisimme saada rekrytoitua heitä myös takaisin, Kepsu sanoo.

Esimerkiksi Pietarsaaren seutu tavoittelee aktiivisesti paluumuuttajia. Syyskuussa alueen kehitysyhtiö Concordia järjesti rekrytointitapahtuman Tukholmassa.

Kepsu toteaa, että lisäksi voisi olla järkevää miettiä, miten tarpeetonta poismuuttoa kyettäisiin kitkemään.

– Pohjanmaan ruotsinkielisten suomen kielen taito on yksi konkreettinen asia. Jos suomea opitaan hyvin jo koulussa, mahdollisuuksia aukeaa paremmin myös kotimaassa, Kepsu sanoo.