Oliko Helsingillä oikeus hylätä Siemens metron automatisoinnissa? Miljoonakorvauksiin johtavaa kiistaa käsitellään oikeudessa seuraavat 9 kuukautta

Siemens syyttää automatisoinnin epäonnistumisesta HKL:ää, HKL Siemensiä.

Automaattimetro
Metro asemalla.
Kari Ahotupa / Yle

Helsingin käräjäoikeudessa alkaa tänään tiistaina yhdeksän kuukauden urakka, jonka aikana kuullaan lukuisia metron automatisointiin tavalla tai toisella liittyviä asiantuntijoita ja käydään läpi tuhansia sivuja materiaalia. Istuntopäiviä on viikoittain peräti kolme.

Automatisointi on ollut pitkä ja polveikas tapahtumaketju, joka ei vieläkään ole päässyt päätökseensä.

Nyt oikeus punnitsee sitä, oliko Helsingin kaupungilla perusteet purkaa Siemensin kanssa metron automatisoinnista tehdyt sopimukset alkuvuodesta 2015.

Kenen syy automatisoinnin epäonnistuminen oli?

Jo projektin alkuvaiheessa epäselvyyttä oli muun muassa siitä, kenen vastuulle tulevan automaattimetron turvallisuus kuului. Siemens Mobilityn toimitusjohtaja Juha Lehtonen nimeääkin riidan yhdeksi alkusyyksi erilaiset näkemykset toimituslaajuudesta.

– Homman ydin on, että olimme toimittamassa automaation ydinjärjestelmää ja HKL:n näkemys on, että toimituslaajuuden olisi pitänyt kattaa hyvin paljon ympäröiviä asioita, Lehtonen toteaa ennen oikeudenkäynnin alkua.

Osapuolet ovat edelleen täysin eri linjoilla siitä, kenen kontolla automatisoinnin pitkä viivästyminen ja ongelmat ovat.

– Totta kai tällaisessa hankkeessa mikään ei ole mustavalkoista, mutta HKL:n aiheuttamista viiveistä johtuu projektin varsinainen viivästyminen ja sen takia näemme, ettei perusteita sopimuksen purkamiseen ole ollut, Lehtonen jatkaa.

HKL vetoaa välimiesoikeuden päätökseen, Siemens tyrmää

HKL:n ja Siemensin erimielisyyksiä automaattimetroon liittyen on ratkottu aiemminkin muun muassa yksityisessä välimiesoikeudessa.

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski vetoaakin käräjäoikeuden käsittelyn alla välimiesoikeuden päätökseen, jossa automatisointiin liittyvän osaprojektin viivästyksistä valtaosa todettiin Siemensin syyksi.

– Oli tärkeä meidän näkökulmaamme vahvistava asia, että välimiesoikeus teki niin selkeästi HKL:n näkökannan mukaisen päätöksen noin vuosi sitten. Se on antanut meille tukea, että olemme vahvoilla tässä asiassa ja pystymme veronmaksajien oikeuksia puolustamaan hyvin, Lehmuskoski sanoo.

Lehtonen ei pitä välimiesmenettelyn lopputulosta yhtä merkittävänä.

– Päätös koski hyvin pientä osaa projektin alkuvaiheesta. Siinä käsiteltiin varikon asetinlaitetoimituksen viivettä. Tämän projektivaiheen jälkeen me teimme HKL:n kanssa etenemissopimuksen, jonka myötä projektille tehtiin yhteisesti jatkosuunnitelma ja uusi aikataulu.

Vaaditut korvaussummat satoja miljoonia euroja

Tänään tiistaina alkavassa oikeudenkäynnissä ratkotaan siis, oliko HKL:llä perusteet hylätä Siemens automatisointiprojektissa kokonaan. Vasta tämän jälkeen aletaan käsitellä mahdollisia korvausvelvollisuuksia. Molemmat osapuolet ovat kuitenkin jo esittäneet näkemyksensä niiden laajuudesta.

– Suuruusluokat ovat niin, että Helsingin vaatimukset Siemensille olivat vähän reilut 200 miljoonaa euroa ja Siemensin Helsingille hieman vajaat 200 miljoonaa, Lehmuskoski kertaa.

Lehtosen mukaan Siemensin vaatimukset perustuvat tehtyyn työhön ja jo toimitettuihin laitteisiin. Tarkkoihin summiin hän ei vielä ota kantaa.