Ilmiantokanava kymmeneen tuhanteen suomalaisyritykseen? EU:n ehdotus rahanpesun kitkemiseksi järkyttää yrityksiä

EU ehdottaa ilmiantajille suojaa, jos he paljastavat rötösteleviä yrityksiä. Yritykset pelkäävät nimettömyyden tuottavan kiusantekoa ja byrokratiaa.

rahanpesu
Rahanpesua vastustava mielenosoitus Berliinissä
Rahanpesua vastustava mielenosoitus Berliinissä huhtikkuusa 2017.Felipe Trueba / EPA

Danske Bankin jättimäiset rahanpesuepäilyt Virossa ja Airiston Helmen muovikasseista Turun saaristosta löytyneet miljoonat ovat nostaneet rahanpesun otsikoihin ennennäkemättömässä mitassa.

EU:n komissio ehti jo keväällä ehdottaa rahanpesun ja muunkin yritysten rötöstelyn laittamista kuriin järeillä keinoilla.

Ehdotuksen ytimenä on ajatus, että yrityksissä olisi rakennettava kanava, jonka kautta yrityksen työntekijät ja muutkin yritystä tuntevat henkilöt voisivat nimettömästi ilmiantaa epäilyjä yrityksen rikollisesta toiminnasta.

Direktiivillä halutaan varmistaa, että rötöksiä yrityksessään ilmiantavan ei pidä pelätä turvallisuutensa tai työpaikkansa puolesta.

Ilmianto voisi koskea monia asioita, esimerkiksi rahanpesua, ympäristörikoksia tai tuoteturvallisuutta.

Yt-suoja työntekijälle

Työntekijäjärjestöt ovat suopeita esitystä kohtaan, mutta yritysten etujärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) suhtautuu siihen varsin kitkerästi.

EK:n mukaan ilmiantajan suoja on "raskas ja pitkälle menevä" ja ilmiannon kohteena olevan yrityksen suoja "puutteellinen". Ilmiannossa todistustaakka jäisi yritykselle, EK listaa lausunnossaan.

EK:n lakimies Santeri Suominen pelkää, että ilmiantokanavasta tulisi esimerkiksi katkeroituneelle työntekijälle keino kostaa yritykselle. Vähintäänkin se lisäisi byrokratiaa.

Ilmiannon saaneen yrityksen pitäisi taata ilmoituksen tehneen henkilötietojen pysyminen salassa. Lisäksi sen pitäisi nimetä jatkotoimista

EU:n raportti
Antti Parviala / Yle

vastaavat henkilöt ja estää muiden pääsy kyseessä oleviin tietoihin.

EK:lla särähtää sekin, että ilmiannossa pelkkä epäily riittää.

– Väärinkäytöksiä koskeva epäily on liian löysä määritelmä. Sitä pitää tarkentaa, Suominen korostaa.

Häntä arveluttaa myös ilmiantajalle taattava asema, josta voisi kehittyä “yt-neuvottelusuoja”.

– Jos olet ilmoittanut vaikka epäilystä, joka ei ole johtanut mihinkään, niin työnantajan pitäisi osoittaa, että yt-toimi ei johtunut ilmiannosta, Suominen tuskailee.

10 000 yritykseen ilmiantokanava

Ilmiantokanava pitäisi esityksen mukaan olla kaikissa yrityksissä, joissa on vähintään 50 työntekijää tai taseen arvo yli kymmenen miljoonaa euroa. Suomisen mukaan tämä tarkoittaisi Suomessa vähintään kymmentä tuhatta yritystä.

Työtekijäpuolella asia nähdään aivan toisin.

Ilmiantajien suojeleminen takaisi nykyistä paremmin rötöstelijöiden käräyttämisen.

Työntekijä, joka tietää esimerkiksi yrityksessä tapahtuvasta rahanpesusta ei ehkä halua ottaa asiaa puheeksi yrityksessä potkujen tai jopa turvallisuutensa pelossa.

Uudessa järjestelmässä hän voisi esittää epäilynsä nimettömänä, jonka jälkeen yrityksen olisi selvitettävä asia.

Satoja miljoonia jää paljastamatta

Korkeasti koulutettujen Akavan lausunnon esityksestä kirjoittanut Janina Mackiewicz sanoo, että nyt rikollisuutta jää havaitsematta, koska työntekijät eivät uskalla kertoa siitä.

Hän viittaa EU:n viime vuonna tekemään tutkimukseen, jonka mukaan ilmiantajien suojelemisella voitaisiin palauttaa yhteiskunnalle huikeita summia.

Tutkimuksessa arvioidaan (siirryt toiseen palveluun), että Suomessa paljastamatta jäävä potti olisi useita satoja miljoonia euroja vuodessa. Yhteiskunnallekin siitä voisi palautua kymmeniä miljoonia.

Mackiewicz on kuutta miljoonaa ylempää toimihenkilöä edustavan, Akavan yhteistyöjärjestö Eurocadresin EU-asioiden päällikkö Brysselissä.

Hengenpelastusta

Eurocadres on mukana nimetöntä ilmiantamista vaativassa aloitteessa. (siirryt toiseen palveluun) Sen piirissä uskotaan, että ilmiantojen avulla voidaan kohentaa ympäristöä, säästää rahaa ja pelastaa jopa henkiä esimerkiksi tuoteturvallisuuden kautta.

Mackiewicz muistuttaa, että ilmiantajat voivat paljastaa koko yhteiskunnan kannalta merkittävää tietoa. Hän mainitsee muun muassa Volkswagenin päästöhuijaukset ja laajan veronkierron niin sanotussa Panaman paperit -tapauksessa.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi Danske Bankin tapauksessa ilmiantajan henkilöllisyys paljastui ja tämä joutui pyytämään viranomaissuojelua turvallisuutensa vuoksi.

– Hassua, jos työnantajat ajattelevat, että joku ilmiantaisi vain kiusallaan.

EK:ssa sen sijaan halutaan, että ilmiantajan suojelemisen lisäksi pitää suojata tasapainoisesti myös ilmoituksen kohdetta.

Kukaan ei kehtaa vastustaa

Mackiewicz uskoo, että esitys saa hyväksynnän EU-maiden parlamenteissa ja on EU-parlamentin päätettävänä ensi kuussa.

– Luulen, että nyt kun viime aikoina on ollut näitä paljastuksia, niin jäsenmaissa ei kehdata vastustaa esitystä.

EK:n arvostelusta huolimatta hallitus suhtautuu suopeasti (siirryt toiseen palveluun) EU:n kaavailuihin.

– Direktiiviehdotus on hyvä lisä keinovalikoimaan, joilla voidaan puuttua korruptioon ja muihin väärinkäytöksiin. On tärkeää luoda turvallinen ympäristö lainvastaisuuksien ilmoittamiseen, sanoi oikeusministeri Antti Häkkänen (Kok.) ennen syksyn lausuntokierrosta.

Korjaus 2.10. klo 10.53: EU:n raportin mukaan ilmiantajien suoja voisi paljastaa satoja miljoonia euroja, siitä kymmeniä miljoonia voisi palautua yhteiskunnalle. Aiemmin jutussa ja grafiikassa sanottiin, että palautua voisi satoja miljoonia.