Uusi tutkimus maaseudun nuorista: Asuinpaikka selittääkin vain vähän koulutusasenteita ja valintoja – vanhempien koulutuksella ja toimeentulolla suurempi merkitys

Harvaan asuttujen alueiden nuoret ovat tyytyväisiä elämäänsä. Rahanpuute vaikuttaa elämään vähemmän kuin muilla alueilla.

maaseutu
Koululainen selaa kirjaa tukiopetuksessa.
Yle

Asuinpaikka selittää yllättäen vain vähän nuorten koulutusvalintoja ja -asenteita.

– Yllättävä tulos on se, että erot ovat hyvin pieniä harvaan asuttujen alueiden ja muiden alueiden nuorten välillä, projektitutkija Jonna Pulkkinen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta sanoo.

Harvaan asuttujen alueiden nuorten koulutusta ja osaamista selvitettiin vuoden 2017 Nuorisobarometrin lisäotoksella. Uudella tutkimuksella haluttiin selvittää koulutuksen yhdenvertaisuuden toteutumista, sillä viime vuosina on noussut esiin huolestuttavia muutoksia.

15-vuotiaiden nuorten osaamista mittaavan Pisa-tutkimuksen viimeisimmissä tuloksissa Suomessa näkyi alueellisia eroja. Kaupungeissa pärjättiin maaseutupaikkakuntia paremmin, ja varsinkin pääkaupunkiseudun nuoret pärjäsivät selvästi muita paremmin. Harvaan asutuilla alueilla myös monien koulumatkat ovat pidentyneet ja opiskelupaikat voivat sijaita kaukana.

Tutkimuksen perusteella maaseudun nuorten kokemukset ja asenteet koulutusta kohtaan ovat kuitenkin hyvin myönteisiä. Joka kymmenes suomalaisnuori asuu harvaan asutulla alueella.

Vanhempien koulutus ohjaa nuorten valintoja

Jonna Pulkkisen mukaan nuorten koulutusasenteita selittävät asuinpaikkaa enemmän vanhempien koulutustausta ja toimeentulo.

– Tiedämme, että vanhempien koulutustausta ohjaa vahvasti nuorten koulutusvalintoja. Jos vanhemmilla on korkeakoulututkinto, nuorista aika suuri osuus siirtyy lukio-opintoihin. Jos vanhemmilla on keskiasteen tutkinto, ammatillinen koulutus on vähän yleisempi valinta kuin muilla nuorilla, Pulkkinen sanoo.

Maaseudun nuorille on muita tyypillisempää jatkaa peruskoulun jälkeen ammatillisiin opintoihin kuin lukioon. Harvaan asutuilla alueilla myös vanhempien koulutustausta on alhaisempi kuin kaupunkialueilla, erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Harvaan asuttujen alueiden nuoret ovat tyytyväisiä elämäänsä.

Tutkimuksen perusteella koulutusala näyttää myös valikoituvan kiinnostuksen perusteella, ei niinkään oppilaitoksen sijainnin mukaan.

Harvaan asuttujen alueiden nuorten kokemukset koulutuksesta ovat pääosin hyvin myönteisiä. Toisaalta, pojat pitävät koulunkäynnistä muualla asuvia nuoria vähemmän. He myös uskovat hieman muita harvemmin, että koulutus parantaa työnsaantimahdollisuuksia.

Nuoret ovat tyytyväisiä, kiusaamistakin vähemmän

Harvaan asuttujen alueiden nuoret ovat tuoreen tutkimuksen perusteella tyytyväisiä elämäänsä ja kokevat kuuluvansa yhteiskuntaan hieman vahvemmin kuin muualla asuvat nuoret. Varsinkin tytöt ovat elämäänsä erityisen tyytyväisiä.

– Nuoret kokevat myös oman elämänhallintansa paremmaksi kuin muilla alueilla, Jonna Pulkkinen sanoo.

Harvaan asutuilla alueilla nuoret ovat kokeneet peruskoulussa muita vähemmän kiusaamista.

Rahanpuute vaikuttaa heidän arkeensa vähemmän kuin muualla Suomessa. Harvemmat joutuvat jättämään esimerkiksi harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen vuoksi. Esteenä voi toisaalta olla mahdollisuuksien puute.

Peruskoulussa hyvin myönteistä muuhun Suomeen verrattuna on myös se, että harvaan asutuilla alueilla nuoret ovat kokeneet muita vähemmän kiusaamista.

Vuoden 2017 Nuorisobarometrin lisäotokseen haastateltiin runsasta tuhatta 15–29-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista, jotka asuvat ydinmaaseudulla tai harvaan asuttuun maaseutuun kuuluvissa kunnissa. Opin polut ja pientareet harvaan asutuilla alueilla -tutkimuksen toteuttivat Valtion nuorisoneuvosto ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.