Tuhansia kotieläimiä jätetään Suomessa vuosittain heitteille: Pitäisikö Suomessakin kotieläin voida jättää ”eläinluukkuun”?

Suomessa laki kieltää eläimen hylkäämisen. Eläinluukkuun lemmikki jätetään anonyymisti.

eläinsuojelu
Kissanpennut tuijottavat kameraan.
Kalle Niskala / Yle

Eläinluukku voi olla esimerkiksi eläinsuojeluyhdistyksen seinässä oleva luukku tai laatikko. Suomessa eläinluukkuja, joihin kotieläimen voisi jättää anonyymisti, ei toistaiseksi ole.

Esimerkiksi Saksassa eläinluukkuja (Tierklappe) ovat pitäneet lahjoitusvaroilla pyörivät yksityiset eläinsuojeluyhdistykset sekä eläinten oikeuksia puolustavat yksityishenkilöt.

Suomessa laki kieltää eläimen hylkäämisen. Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tiina Pullola sanoo, että Suomessa ei ole vielä mietitty, olisiko eläimen jättäminen anonyymisti eläinluukkuun jonkinlaista hylkäämistä.

– Kun laki kieltää sen eläimen hylkäämisen, niin käytännössä se tarkoittaa, että se eläimen hoitovastuu täyty jollekin taholle siirtää. Eläimen luovuttamisen yhteydessä meidän lainsäädäntö edellyttää, että esimerkiksi eläimen sairaudesta on ilmoitettava sille vastaanottajalle.

Suomessa laki ei kuitenkaan estä eläinten vastaanottamista. Jokainen yhdistys tai yksityishenkilö saa ilmoittaa vaikka Facebookissa ottavansa vastaan kotieläimiä lahjoituksina.

Anonyymissä eläinluukussa on kuitenkin sekä lainsäädännöllisiä että eettisiä kysymyksiä.

Suomessa irrallaan tavattuja kotieläimiä pidetään löytöeläiminä. Pienikokoinen kotieläin voidaan toimittaa löytöeläinkotiin, jossa sitä on pidettävä 15 vuorokautta. Omistaja voi tuona aikana noutaa eläimen takaisin itselleen.

– Tässä jää vähän epäselväksi, että miten varmistetaan, että eläimen sinne luukkuun laittava ihminen on oikeasti sen omistaja tai pitäjä, eikä sinne esimerkiksi laiteta naapurin kissaa, Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Tiina Pullola pohtii.

Keski-Euroopan eläinluukkuihin jätetään kaikenlaisia eläimiä. Luukuista saattaa löytyä vakavasti sairaita tai vaarallisia eläimiä. Kissojen ja koirien lisäksi sinne päätyy jyrsijöitä ja jopa käärmeitä. Saksassa on yksi paikka, jonne voi jättää hevosen.

Kissatilanne tänä syksynä erityisen paha

Suomen löytöeläintalot ovat tällä hetkellä ääriään myöten täynnä kissoja. Osin siitäkin syystä Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pulli ei innostu eläinluukuista.

– Suhtaudumme kielteisesti eläinluukkuun. Perusteena on, että se vain lisää sitä, että ihmiset ottavat harkitsematta eläimiä, kun eläimistä eroon pääseminen helpottuu.

Tarkkoja lukuja luontoon tarkoituksella jätetyistä ja muuten vain karkuteillä olevista kissoista ei kenelläkään ole. Arvion mukaan niitä on kuitenkin vuosittain ainakin 10 000. Ja tämän päälle tulevat vielä muut kotieläimet.

– Jos esimerkiksi vanhus ei pysty enää pitämään eläintä tai elämiä otetaan huostaan, niin niissäkin tapauksissa eläimiä menee meidän yhdistyksille. Ei siinä ole mitään hävettävää, jos vaikka oma sairaus estää sen eläimen hoitamisen, niin voi olla suoraan yhdistykseen yhteydessä. Ei tällaisia luukkuja tarvita. Ne kuulostavat aika epämääräisiltä minun korviini, SEY:n Pulli sanoo.

Pullin mukaan eläinluukkujen mahdollinen positiivinen puoli voisi liittyä siihen, jos ihmiset niiden myötä lopettaisivat vähemmän kotieläimiä omin päin ja kyseenalaisin keinoin.

– Mutta en osaa sanoa, kävisikö siinä kuitenkaan niin, että ne olisivat samoja ihmisiä, jotka veisivät eläimiä sinne luukkuun.

Maa- ja metsätalousministeriön Tiina Pullola muistuttaa, että eläinluukuissa on hyvät ja huonot puolet. Huonoa olisi, jos omistajat alkaisivat siirtää vastuutaan eläimen lopettamisesta jättämällä kotieläimensä eläinluukkuun. Hyvää taas olisi, jos eläinluukut vähentäisivät hylättyjen kissojen määrää.

– Kaikista huonoin vaihtoehto on, että kissa heitetään ulos ovesta, jolloin se jää sinne luontoon. Se eläin kärsii siellä luonnossa. Sitten tarvitaan vielä joku ihminen ottamaan se kiinni sieltä luonnosta. Se on kaikille osapuolille turhaa kärsimystä ja turhaa työtä.