Indonesia yrittää pysäyttää valtameren jättimuurilla, sillä Jakartan kaupunki vajoaa jo 25 senttiä vuodessa – ja se johtuu vesivarkaista

Indonesian pääkaupunki uppoaa samalla kun merenpinta nousee. Osa kymmenen miljoonan asukkaan Jakartasta on vaarassa jäädä veden alle jo lähivuosina.

Nouseva merenpinta
Tie rannan tuntumassa.
Vanha hiekkasäkeistä, maa-aineksesta ja betonista kyhätty valli ei enää riitä pitämään vettä pois Muara Barun kaupunginosan kaduilta.Jenny Matikainen / Yle

JakartaKaupungin pohjoisrannalla meri päättyy yhtäkkiä seinään.

Harmaa betonirakennelma kohoaa Jaavanmerestä epäluonnollisen selkeänä. Sen toisella puolella kalastajat korjaavat puoliupoksissa olevia veneitään. Toisella puolella kulkee tie, jolla rakennusmiehet sekoittavat lisää betonia yhä rakenteilla olevaa muuria varten.

Muurin avulla Jakarta aikoo pysäyttää meren, jonka pinnan nousu uhkaa hukuttaa koko kaupungin pohjoisen osan.

Kivenheiton päässä Roni istuu kotinsa kuistilla polttamassa tupakkaa aivan kuten kaikkina muinakin päivinä. Hänellä on kaksi huonetta ja vain yksi nimi. Pyykit kuivuvat kaupunkia paahtavassa helteessä. Sisällä televisiosta tulee lumisadetta muistuttavaa häiriökuvaa.

Ronin kotikatu Muara Barun kaupunginosassa on pikemminkin tallottu tienpätkä. Sen varrella monissa taloissa on kaksi kerrosta. Ylös pääsee tulvaa pakoon.

Ennen meri oli aivan talon vieressä, ja Ronin lattia lainehti usein.

Vanha vesiraja näkyy yhä tien toisella puolella, viiden askeleen päässä ovelta. Maa-aineksesta, betonista ja hiekkasäkeistä kyhätyn halkeilevan vallin takana vettä on nytkin piripintaan.

Mies seisoo sisätiloissa.
Tulvavesi on noussut Jakartan pohjoisrannalla asuvan Ronin olohuoneeseen lukemattomia kertoja.Jenny Matikainen / Yle

– Tulvien koko riippuu vuorovedestä, vuodenajasta ja säästä. Me olemme tottuneet niihin, Roni sanoo.

Hän on asunut rannikolla 20 vuotta eikä pienestä hätkähdä.

Vuonna 2007 Jakartassa kuitenkin koettiin tulva, joka sai kaupungin havahtumaan.

Vesi nousi kaduilla paikoin neljään metriin. Jopa 70 prosenttia Jakartasta oli veden alla. Yli 50 ihmistä kuoli ja 300 000 joutui evakkoon.

Jotain oli tehtävä. Syntyi kunnianhimoinen pelastushanke, josta Muara Barun uusi betonimuuri on vasta maistiainen.

Jakarta esitteli ideansa neljä vuotta sitten. Se halusi rakentaa merelle esteen, jota on kutsuttu suureksi merimuuriksi tai jättimäiseksi vesiseinäksi. Nimi kääntyy huonosti suomeksi, ehkä siksi, että millekään tällaiselle ei ole aiemmin tarvinnut nimeä. Aallonmurtaja kuulostaa aivan liian pieneltä.

Kyseessä oli 25 kilometrin mittaiseksi kaavailtu valli Jakartan edustalle. Sen lisäksi suunnitelmaan kuului paljon muutakin: muun muassa tekosaarille nouseva uusi kaupunginosa ja rengastie. Mukana suunnittelussa oli useita hollantilaisia yhtiöitä.

Kapea silta.
Siltaa pitkin pääsee tielle, jonka takana näkyy merelle rakennettu uusi muuri.Jenny Matikainen / Yle

Jakartassa hanketta on kutsuttu myös "Suureksi Garudaksi" hindulaiseen mytologiaan kuuluvan linnun mukaan. Liikanimi on perua havainnekuvista, joissa rakennelma muistutti ylhäältä katsoen Garuda-lintua.

Hinnaksi tälle jättilinnulle oli laskettu 40 miljardia dollaria.

Suunnitelma joutui kuitenkin jäihin sen herättämän vastustuksen vuoksi.

Vallia ovat vastustaneet etenkin kalastajat ja ympäristönsuojelijat. Jälkimmäisten mukaan valli sulkisi Jakartanlahden jättimäiseksi likakaivoksi. Kalastajat puolestaan ovat huolissaan elinkeinostaan.

Siitä huolimatta kaupunki on jo alkanut rakentaa uutta seinää merelle. Sen on pakko, sillä osa kymmenen miljoonan asukkaan Jakartasta on vaarassa hukkua jo lähivuosina.

Animaatio Jakartan maan vajoamisesta ja merenpinnan noususta.
Ilkka Kemppinen / Yle

Jakarta on altis tulville, koska 40 prosenttia kaupungin pinta-alasta on merenpinnan alapuolella. Eikä tulevaisuus lupaa parempaa.

Jakarta nimittäin uppoaa jatkuvasti.

– Vajoamme joka vuosi yli 20 senttimetriä, täsmentää jakartalaisessa Trisakti-yliopistossa työskentelevä kaupunkitutkija Yayat Supriyatna.

Hän selittää asiaa yliopiston pienessä laitoskirjastossa ties monettako kertaa. Ulkopuolella opiskelijat kulkevat luennoille. Supriyatna hymyilee, vaikka puhuu muinaiselta katastrofitarulta kuulostavasta asiasta.

Tutkija selaa kirjaa.
Yayat Supriyatnan uskoo, että Jakarta voidaan vielä pelastaa, jos ongelmiin puututaan järein keinoin.Jenny Matikainen / Yle

Uppoamisen suurimpana syynä ovat pohjavesivarkaudet. Vettä viedään luvatta, koska Jakartassa on tulvakriisin ohella vesikriisi, tutkija selittää.

– Vesijohtovettä riittää vain puoleen kaupungin tarpeesta. Siksi pohjavettä varastetaan, Supriyatna sanoo.

Tutkijan mukaan moniin suuriin rakennuksiin kuten Jakartaan nouseviin ostoskeskuksiin, toimistotorneihin ja jopa hallintorakennuksiin pumpataan pohjavettä salaa. Kun pohjaveden pinta laskee, maaperä vajoaa. Suuret rakennukset painavat maaperää entisestään.

– Jakarta uppoaa hitaasti mutta varmasti.

Joku muu voisi sanoa, että tahti on nopea. Synkimpien arvioiden mukaan Jakartalla on enää vuosikymmen aikaa puuttua tilanteeseen tai osa kaupungista joutuu veden valtaan.

Virheiden korjaaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Kuten suomalaiset unohtavat ilmastonmuutoksen pakkastalvena, myös täällä tulevaisuuden ongelmiin ollaan hitaita puuttumaan nyt, Supriyatna sanoo.

Pilvenpiirtäjiä ja pieniä asuintaloja Jakartassa.
Ympäristövaikutuksia ei yleensä oteta huomioon Jakartan rakennushankkeissa, sanoo tutkija Yayat Supriyatna.Tomohiro Ohsumi / Getty Images

Yksi pahimmassa pulassa olevista kaupunginosista on juuri Pohjois-Jakartan Muara Baru. Japanilaisten tutkijoiden mukaan se on vajonnut viime vuosikymmeninä yli neljä metriä.

Muara Barussa nopeasti kehittyvän keskustan modernit tornit vaihtuvat ensin siirtomaa-ajan kivitaloihin ja lopulta sekalaisista tarvikkeista rakennettuihin mökkeihin.

Kanaalit risteilevät maisemassa muistona Hollannin siirtomaa-ajoista. Tuolloin niiden avulla pyrittiin ohjailemaan vuorilta ja metsistä valuvaa vettä pois kaduilta. Nyt kanaalit toimivat roska-altaina ja viemäreinä.

Pientareet ja lahdelmat ovat täynnä pulloja, kääreitä, muovipusseja ja sekalaista romua. Seisova vesi haisee pilaantuvalle ruholle.

Hökkeleitä rakennettu veden päälle.
Roskista saastunut lahti Jakartassa.
Jakartan vesialueet ovat täynnä roskaa, joka likaa vedet ja tukkii viemärit.Jenny Matikainen / Yle

Likaisuus on osa ongelmavyyhteä. Jotta pohjavesivarkaudet loppuisivat ja jotta vajoaminen hidastuisi, puhdasta vettä tarvittaisiin lisää.

Mutta kun Jakartan väkimäärä paisuu, jokiin ja kanaaleihin virtaa yhä enemmän jätevesiä itse kyhätyistä asumuksista. Likaamiseen osallistuvat myös tehtaat.

Lisäksi jätteet ja rakennelmat tukkivat viemäreitä (siirryt toiseen palveluun), joita pitkin tulvavesien pitäisi päästä virtaamaan pois kaupungista. Vuoden 2013 tulvissa Jakartan viranomaiset arvioivat, että vain viidennes kaupungin viemäriverkosta toimi normaalisti.

Tulvia pahentaa se, että Jakartassa on pulaa puistoista ja nurmialueista: noin 90 prosenttia kaupungin maa-alasta on rakennusten tai katujen peitossa. Se tarkoittaa, ettei sadevesi pääse imeytymään maaperään vaan jää kaduille vellomaan.

Vanhoja taloja kujalla.
Jakartaan muuttaa koko ajan lisää ihmisiä, joista monet päätyvät itse kyhättyihin asumuksiin.Jenny Matikainen / Yle

Kaupunki ei kuitenkaan pelastuisi, vaikka jakartalaiset lakkaisivat pumppaamasta pohjavettä ja kaupunki putsaisi kanaalinsa.

On nimittäin ongelma, jota Indonesia ei voi yksin estää.

Shanghai, Hongkong, Taizhou, Mumbai, Kolkata, Tianjin, Jakarta, Nantong, Ho Chi Minh, Osaka, Chittagong, Tokio, Hanoi, Huai'an, Shantou, Nam Dinh, Jiangmen, Khulna, Barisal ja Lianyungang.

Listassa on lueteltu kaupungit, (siirryt toiseen palveluun) joissa eniten ihmisiä tulee kärsimään ilmastonmuutoksen aiheuttamasta merenpinnan noususta.

Yhteensä kaupungeissa asuu karkeasti laskettuna lähes 150 miljoonaa ihmistä. Ne kaikki sijaitsevat Aasiassa.

Karttagrafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Ongelmia on toki muuallakin. Kaikki tietävät, että Venetsia uppoaa. Moni tietää senkin, että joet tulvivat tasangoille Hollannissa, josta suuri osa on merenpinnan alapuolella. Viime vuonna kerroimme, että Yhdysvalloissa kokonainen saari on hukkumassa.

Ilmastonmuutos on nostanut maapallon valtamerten pintaa keskimäärin 0,2 senttiä vuodessa vuodesta 1890 lähtien. Nousuvauhti kiihtyy samalla, kun ilmasto lämpenee.

Myös Jakartassa Muara Barun kaupunginosassa muutos tunnetaan.

– Aiemmin veden pinta ei ollut näin korkealla. Ilmastonmuutos on tehnyt elämästämme vaikeampaa, Roni sanoo.

Hän on oikeassa. Tutkijoiden ja journalistien ylläpitämän Climate Centralin kartasta näkee (siirryt toiseen palveluun), kuinka merenpinnan nousu vaikuttaa maailman rannikkokaupunkeihin. Sivustolla voi testata, minne saakka vesi yltää, jos lämpötila maapallolla nousee 1,5–4 astetta.

Kun hakukenttään kirjoittaa Jakarta, näkee, että Ronin talo katoaa jo kahden asteen skenaariossa. Vesi tulvii silloin myös Jakartaa kiertävän kehätien eteläisellä suoralla.

Neljän asteen mallinnuksessa meri on ottanut Jakartan keskustalta haltuun seitsemän kilometrin levyisen rantakaistaleen. Kaupungin pohjoinen rannikko on kokonaan veden vallassa.

Jakartan satelliittikuva
Google, Ilkka Kemppinen / Yle

Muara Barussa meren esteeksi rakennettavaa muuria alkaa olla valmiina jo pari kilometriä. Sen päällä seistessä näkee omin silmin, kuinka maa on merenpintaa alempana. Vallin toisella puolella lainehtiva meri on yhtä korkealla kuin Ronin naapuruston taakse nousseiden kerrostalojen toinen tai kolmas kerros.

Taloihin on asutettu ihmisiä, jotka ovat joutuneet muuttamaan muurin tieltä.

Viime vuoden lopussa Jakarta ilmoitti peruvansa Suuren Garudan (siirryt toiseen palveluun)eli suunnitelmat tekosaarista ja uusista kaupunginosista. Julkisten töiden ministeriön mukaan jättihanke korvataan "minimalistisemmalla vaihtoehdolla".

Siihen kuuluu muun muassa yhteensä 20 kilometrin mittainen patorakennelma.

Ahmad työmaalla.
Siltatyömaalla työskentelevän Ahmad Hadin mukaan haastavinta on ollut selittää asukkaille, mitä hyötyä muurista on.Jenny Matikainen / Yle

Ahmad Hadi työskentelee Muara Barun rakennusprojektin tiedottajana. Hän arvioi, että tässä kohtaa muurin suojaamalla alueella asuu tuhansia perheitä.

Kaikki heistä eivät ole olleet muurista innoissaan. Hadin mukaan Muara Barussa asukkaiden kanssa keskustelu on ollut helpompaa kuin lännempänä Kali Barun alueella, missä riitoja oli paljon.

– Vaikeinta on ollut selittää asukkaille, mitä hyötyä rakennelmasta on, Hadi sanoo.

Hän kokee rakennuttajien silti onnistuneen.

Kriitikoita kuitenkin riittää. Seinää on arvosteltu kalliiksi laastariksi, joka ei ratkaise kuin murto-osan ongelmasta.

Laskelmien mukaan mahtava meriseinä saattaa jäädä veden pinnan alle jo reilussa kymmenessä vuodessa, jos Jakarta jatkaa vajoamistaan nykytahtiin.

Muuri rannalla.
Muurin tarkoitus on estää veden tulviminen matalille rantakaduille.Jenny Matikainen / Yle

Tutkija Yayat Supriyatnan työpaikka Trisakti-yliopisto sijaitsee kuusi kilometriä rannasta sisämaahan. Jos maapallon lämpötila nousee neljä astetta, vesi yltää tännekin.

Yläkerran kirjasto ehkä säästyisi, mutta rakennusten keskellä oleva puutarha lainehtisi.

Jakarta ei voi mitätöidä ilmastonmuutosta, mutta monia paikallisia ongelmia voisi vielä ratkaista. Tutkijan mukaan ratkaisuja kuitenkin mutkistaa raha.

– Ympäristöongelmia ei pidetä merkittävinä, ne nähdään ainoastaan taakkana. Yleensä niitä ei oteta rakennushankkeissa huomioon. Investoinnit ja vain investoinnit ovat tärkeitä, Supriyatna kuvailee.

Rahapulan lisäksi vaikeuksia aiheuttaa Jakartan riitaisa päätöksenteko. Paikallispolitiikkaa värittävät taistelut eri ryhmien välillä: maltilliset muslimit vastaan vanhoilliset, vähemmistön kiinalaistaustaiset vastaan enemmistön muslimit.

Lisäksi on vielä korruptio, joka vaivaa Indonesian yhteiskuntaa laajamittaisesti. Korruptioskandaalit ovat horjuttaneet oikeusjärjestelmää, ja korruption vastaisen komitean toimintaa on yritetty rajoittaa.

Jakarta
Jakartaan muuttaa joka vuosi arviolta 150 000 ihmistä lisää.Dimas Ardian / Bloomberg / Getty Images

Tulvaongelmaa on yritetty ratkoa siivoamalla törkyä kanaaleista ja purkamalla asutuksia, jotka tukkivat veden virtaamisen pois kaduilta. Kaikki lähtöpassit saaneet eivät ole uskoneet viranomaisten selityksiä. Sanomalehti New York Timesin Jakartassa haastattelemista (siirryt toiseen palveluun) ihmisistä moni uskoi, että heidät häädetään rikkaiden gryndereiden suunnitelmien tieltä.

Muara Barussa asuvan Ronin mukaan vaihtoehtoja on vähän, jos häätö tulee.

– Mitä me voisimme tehdä? Me olemme täällä vain vuokralla. Jos he häätävät meidät, meidän pitää muuttaa, halusimme tai emme, Roni sanoo.

Hän sanoo uskovansa, että uusi valli pitää tulvat poissa. Viime aikoina vesi ei ole noussut hänen kotiinsa saakka.

– Nyt meillä on toivoa. Toivottavasti tulvia ei enää tule.

Tutkija Supriyatnan mukaan kipeimmin Jakarta tarvitsisi asukkaita, jotka ymmärtävät tekojensa syy-seuraussuhteet. Se puolestaan vaatii ihmisten kouluttamista. Vain tieto voisi sysätä liikkeelle toimintakulttuurin muutoksen, hän huomauttaa.

– Jos kaupunki rakentaa kävelyteitä, ei se tarkoita, että ihmiset alkaisivat kävellä enemmän. Jos siivoamme joet, pysyvätkö ne siisteinä?

Koulutuksen lisäksi Jakartassa on kuultu radikaalimpiakin ehdotuksia. New York Timesin haastattelema tutkija Ardhasena Sopalheluwaka esimerkiksi uskoo, että taistelussa pitäisi ottaa uusi suunta ja pohjoinen Jakarta pitäisi antaa suosiolla takaisin luonnolle.

Kehitys on kuitenkin osoittanut toiseen suuntaan: kaupunki valtaa koko ajan enemmän tilaa. Joka vuosi Jakartaan muuttaa arviolta 150 000 ihmistä lisää.

Samalla se valuu kirjaimellisesti syvemmälle kuiluun, Supriyatna huomauttaa.

– Ihmiset uskovat, että Jakarta on vastaus heidän ongelmiinsa. Tosiasiassa he ovat kaupungin suurin taakka.

Lue myös:

Vuori romahti Bockarien kodin päälle – Ilmastonmuutos voimistaa Sierra Leonen rankkasateita, mutta olisiko kerrostaloissa köyhien pelastus?

Hukkuvalla Tangierin saarella lähellä Washingtonia uskotaan Trumpiin ja Jumalaan, ei ilmastonmuutokseen – "Meistä voi tulla pakolaisia"

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"