Poliisijohtajien vastuista kinataan ja kiistellään oikeudessa kuukausia – Näihin neljään kysymykseen törmättiin jo ensi metreillä

Tiistaina alkanut oikeudenkäynti korkeaa poliisijohtoa vastaan herättää paljon kysymyksiä. Niihin haetaan vastauksia muun muassa kymmeniltä todistajilta.

poliisi
Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero (edessä oik.) ja Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio poistuivat lounastauolle Helsingin käräjäoikeudesta 2. lokakuuta .
Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero (edessä oik.) ja Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio poistuivat lounastauolle Helsingin käräjäoikeudesta 2. lokakuuta. Oikeudessa etsitään vastausta siihen, kenen tai keiden vastuulla huumepoliisin tietolähdetoiminnan valvominen oli.Jussi Nukari / Lehtikuva

Korkeille poliisijohtajille luettiin tiistaina historiallisessa oikeudenkäynnissä syytteet virkarikoksista. Ne perustuvat siihen, että poliisijohtajat olivat syyttäjän mukaan eri tavoin saaneet tietää, että tietolähteitä ei rekisteröity lain mukaisesti Helsingin poliisilaitoksella, mutta poliisijohtajat eivät valvoneet toimintaa eivätkä puuttuneet laittomuuksiin.

Syyttäjä katsoo, että yksi oikeudenkäynnin tärkeimmistä asioista on selvittää, miksi Helsingin huumepoliisissa ei toimittu niin kuin olisi pitänyt. Syytteiden sisällöstä voit lukea tästä jutusta.

Tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa alkanut pääkäsittely oli lähtölaukaus ensi vuoden huhtikuuhun asti kestävälle oikeudenkäynnille, johon muun muassa marssitetaan kuultavaksi kymmeniä todistajia. Jo ensimmäinen käräjäpäivä herätti monia kysymyksiä.

1. Miksi poliisijohtajat olivat niin vaitonaisia?

Harva tulee syytettyjen penkille hyvillä mielin, mutta tummissa puvuissa käräjäoikeuteen saapuneet entiset ja nykyiset korkeat poliisijohtajat vaikuttivat erityisen vaivaantuneilta syytetyn roolissa. Toimittajille ei juuri herunut kommentteja.

Televisiokameran eteen saatiin toviksi entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero ja Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio. Paatero myönsi tilanteen olevan raskas ja vaikutti silminnähden järkyttyneeltä.

Aarnio puolestaan vastasi toimittajien kysymyksiin tottuneesti, joskin hieman väkinäisesti. Kun hän tuli aamulla oikeuteen, hän jaksoi vitsailla siitä, että oli mukava tulla etuovesta. Aiemmissa rikosjutuissa hän on enimmäkseen tullut käräjäsaliin takaoven kautta vankilasta ja vartijan saattamana.

On ymmärrettävää, että poliisijohtajat karttavat julkisuutta, mutta heidän vaitonaisuutensa on tuttua myös syyttäjälle. Syyttäjä Harri Tiesmaa on jo aiemmin kertonut, että osin tämän takia tutkinta kesti pitkään.

Jari Aarniolle tutkijat esittivät yli sata kysymystä. "En vastaa tähän mitään" oli Aarnion vastaus kaikkiin.

2. Miksi poliisijohtajat luottivat lujasti Aarnioon?

Helsingin huumepoliisin tilanne ryöpsähti julkisuuteen kun Helsingin Sanomat syksyllä 2013 kirjoitti asiasta. Sisäministeriö oli myös pyrkinyt selvittämään tilannetta.

Poliisiylijohtajana toiminut Mikko Paatero kertoi sisäministeri Päivi Räsäselle (kd.), että Helsingin poliisilla ei ole yhtään rekisteröityä tietolähdettä. Räsänen järkyttyi. Helsingin huumepoliisin tietolähteitä oli aiemmin julkisuudessa kehuttu Pohjoismaiden parhaiksi.

Räsänen teki valtakunnansyyttäjälle tutkintapyynnön. Se oli alkusysäys pitkälle tutkinnalle ja oikeudenkäynnille.

Syyttäjä Harri Tiesmaa ihmetteli oikeudessa poliisijohtajien sokeaa luottamusta Aarnioon ja jopa suoranaista valehtelemista.

– On raflaava väite, että ei olisi vakituisia tietolähteitä. Helsinki, joka on tehnyt parasta tulosta, ei ole voinut toimia satunnaisten tietolähteiden varassa. Se on hätävalhe, joka on kerrottu ministerille.

Syyttäjän mukaan luottamusta löytyi vielä esimerkiksi sen jälkeenkin kun selvisi, että Keskusrikospoliisille (KRP) oli annettu vääriä tietoja operaatiopuhelimista vuonna 2012, kun tutkittiin huumausaineiden maahantuontia Suomeen.

– Selvisi, että Aarnio oli antanut vääriä tietoja. Mitä siitä seuraa? Ei mitään. Ihmeellinen eritysasema Aarniolla, päivitteli Tiesmaa oikeudessa.

3. Kuka poliisijohtajista oli vastuussa?

Syytteessä olevista poliisijohtajista kukaan ei ole ilmoittanut olevansa vastuussa epäillyistä laiminlyönneistä huumepoliisin tietolähdetoiminnassa. Esitutkinnassa he vierittivät syytä toinen toisilleen. Sama jatkui oikeudenkäynnissä heidän avustajiensa suulla.

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron tietoon ei ollut tullut, että Helsingin poliisilaitoksella rikottaisiin lakia. Hänen avustajansa korosti, että Paatero oli 10 000 henkilön esimies ja Helsingin poliisilaitoksen päällikkönä toiminut Jukka Riikonen vain yhden poliisilaitoksen esimies.

Riikosen puolustus myönsi, että Helsingin poliisilaitos ei ollut sitoutunut järjestelmällistä tietolähdetoimintaa koskeviin määräyksiin, mutta syynä oli se, että siihen ei ollut tarkkoja ohjeita.

Helsingin apulaispoliisipäällikkönä toiminutta Lasse Aapiota puolustettiin sillä, että hänen tehtäviinsä ei kuulunut tietolähdetoiminnan valvonta, jonka järjestämisestä päätti poliisipäällikkö.

Poliisihallituksessa poliisijohtajana toimineen ja virkarikossyytteen vuoksi KRP:n johtajan paikalta hyllytetyn Robin Lardotin puolustus vetosi siihen, että tietolähdetoiminnasta päättivät poliisipäälliköt eikä Helsingin poliisilaitoksen valvonta kuulunut Lardotin tehtäviin.

Syyte Lardotia vastaan nostettiin aivan oikeudenkäynnin kynnyksellä ja hänen avustajansa vaati, että syyte pitäisi perusteettomana hylätä. Oikeuden puheenjohtaja Marjatta Berg sanoi, että oikeus käsittelee vaatimuksen poikkeuksellisesti Lardotin tilanteen vuoksi.

4. Olivatko määräykset epäselviä?

Huumepoliisin päällikkönä toiminut Jari Aarnio oli vastuussa oman yksikkönsä toiminnasta, mutta hän katsoi, että velvoittavia määräyksiä ei ollut ja ne olivat epäselviä, joten huumepoliisia ja häntä on turha syyttää.

Myös syytettyjen penkille joutuneet poliisijohtajat sanoivat, että määräykset olivat tulkinnanvaraisia ja tarkkoja ohjeita ei ollut. He katsoivat esimerkiksi, että rekisteröintiin vaadittiin tietolähteen suostumus.

– Kun kaikki ovat tienneet, miten sekavaa tämä on, olisi ollut minusta reilu peli, että se olisi aiemmin sanottu, sanoi Aarnio kameroiden edessä.

Syyttäjä Harri Tiesmaa ei ymmärrä poliisijohtajien näkemystä ja tietämättömyyttä. Hänen mielestään lainsäädäntöä ja muita määräyksiä selventävää tietoa löytyy runsaasti ja ne ovat kaikkien poliisien saatavilla.

Tiesmaa epäili, että ongelma on ollut poliisin ylijohdon asenteessa tietolähteiden rekisteröintiin.

– Täytyy ensin ymmärtää se merkittäväksi asiaksi, mutta näin siellä ei ole toimittu.

Kaikki syytetyt kiistivät syyllistyneensä virkarikoksiin.

Lue myös:

Keskusrikospoliisin päällikön kujanjuoksu: Rohkaisi sisäministeriä tekemään tutkintapyynnön Helsingin poliisin tietolähteiden käytöstä, joutui itse viime metreillä epäillyksi ja vastaa nyt virkarikossyytteisiin oikeudessa

Jari Aarnio katkerana oikeudessa: Helsingin huumepoliisi on ollut raadeltavana viisi vuotta – nyt vasta poliisipäälliköt puhuvat

Kohukäräjien ensimmäinen päivä päättyi tuomarin kysymykseen: "Lardot, miten teidän nimenne lausutaan?" – Poliisijohtajat kiistivät virkarikossyytteet, Yle seurasi hetki hetkeltä oikeudenkäyntiä

Historian suurin poliisirikosoikeudenkäynti alkaa – Katso tästä, mistä poliisipäälliköitä syytetään

Poliisijohtajat olivat suuren poliisirikosjutun esitutkinnassa tietämättömiä – Poliisiylijohtaja: Olin kuvitellut, että säätelyä on noudatettu