Nimikiistasta hallituskriisiin? Makedoniassa riidellään kansanäänestyksen tuloksesta

Kumpi painaa enemmän: enemmistö annetuista äänistä vai äänestysprosentti? Makedonian hallituksen ja opposition tulkinnat eroavat jyrkästi. Puolustusministeri väläyttää jo uusia vaaleja.

Pohjois-Makedonia
Makedonian pääministeri Zoran Zaev levittelee käsiään lehdistötilaisuudessa
Makedonian pääministeri Zoran Zaev lehdistötilaisuudessa maan pääkaupungissa Skopjessa kansanäänestyksen jälkeen 30. syyskuuta 2018.Nake Batev / EPA

Makedoniassa kansanäänestys maan nimestä saattaa johtaa uusiin vaaleihin. Sunnuntaina järjestetyssä äänestyksessä yli 90 prosenttia tuki maan nimen vaihtamista Pohjois-Makedonian tasavallaksi. Äänestykseen osallistui kuitenkin vain vajaat 37 prosenttia äänioikeutetuista.

Makedonia on kiistellyt nimestään Kreikan kanssa lähes 30 vuotta. Kreikka on kiistan takia muun muassa torjunut pohjoisnaapurinsa jäsenyyden Euroopan unionissa ja sotilasliitto Natossa. Kesällä syntynyt nimisopu avaisi Makedonialle ovet EU:hun ja Natoon.

Hallitus haluaa selvyyden pian

Pääministeri Zoran Zaev sanoi maanantaina aikovansa viedä esityksen parlamenttiin, mutta hallituskaan ei näyttänyt maanantaina olevan aivan yksimielinen asiasta. Pääministerin kanssa samaa sosiaalidemokraattista puoluetta edustavan puolustusministeri Radmila Šekerinskan mukaan Makedoniassa saatetaan äänestää pian uudesta parlamentista.

- Tällä viikolla katsomme, saammeko tarvittavan enemmistön perustuslain muutosten taakse. Jos emme, järjestämme ennenaikaiset vaalit, Šekerinska sanoi maanantaina.

Kansanäänestys oli virallisesti neuvoa-antava, mutta parlamentti lupasi noudattaa sen tulosta. Pääministeri Zaev sanoi maanantaina, että nimen vaihtaminen on äänestyksen perusteella "enemmistön tahto".

Suurin oppositiopuolue VMRO-DPMNE on vannonut estävänsä nimenmuutoksen. Puolueen mukaan äänestystulos osoittaakin, että makedonialaiset torjuivat muutoksen. Oppositiojohtaja Hristijan Mickoski vaati maanantaina hallitusta noudattamaan "kansan tahtoa".

Maan nimen muuttaminen vaatii perustuslain muuttamista, ja sen tueksi tarvitaan parlamentissa kaksi kolmasosaa edustajista. Oppositiolla on yli kolmasosa parlamenttipaikoista.

Makedonian vaalikomission mukaan äänestyksen tulos ei ainakaan ole sitova, sillä Makedonian perustuslain mukaan se vaatisi, että 50 prosenttia äänioikeutetuista olisi antanut äänensä.

Lännestä tuetaan hallitusta, idästä oppositiota

Naton laajentumista itään vastustava Venäjä asettui maanantaina Makedonian opposition kannalle. Venäjän ulkoministeriön mukaan alhainen äänestysprosentti osoittaa, että "makedonialaiset päättivät boikotoida Skopjen ja Ateenan pakkopäätöksiä".

EU ja Nato puolestaan kiittelivät maanantaina Makedonian äänestystulosta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kehottivat yhteisessä lausunnossaan makedonialaisia "tarttumaan historialliseen tilaisuuteen". Myös Yhdysvallat on aiemmin asettunut nimenmuutoksen tueksi.

Jos muutos menee läpi Makedoniassa, sitä käsitellään joka tapauksessa vielä Kreikan parlamentissa, josta löytyy niin ikään nimisovun vastustajia.

Aiemmin aiheesta:

"Pohjois-Makedonian tasavalta" – Kreikka ja Makedonia allekirjoittivat sopimuksen Makedonian uudesta nimestä 17.6.2018

Lähteet: Reuters, AFP, AP