Oulun yliopiston opiskelijat haluavat kumota lain, joka rokottaa opiskelijan kukkaroa yli sadan euron verran vuodessa

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan linjapaperissa puuhataan mullistusta, jossa yliopiston opiskelijan ei olisi enää pakko kuulua ylioppilaskunnan jäseneksi. Ehdottajan mukaan nykykäytäntö sorsii opiskelijan perusoikeuksia.

ylioppilaskunnat
Oulun yliopisto 1.10.2018.
Paulus Markkula / Yle

Muut Suomen ylioppilaskunnat eivät innostu Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY:n kannasta, jonka mukaan automaatiojäsenyydestä tulisi luopua. Jäsenyydestä luopumisesta uutisoi ensimmäisenä Oulun ylioppilaslehti. (siirryt toiseen palveluun)

Kannan alullepanneen lääketieteen opiskelija Eelis Palokangas mukaan pakkojäsenyyden lakkauttamista ajetaan siksi, että jäsenyydellä puututaan opiskelijan perusoikeuksiin.

– Pakkojäsenyys on periaatteellisella tasolla yksilön perusoikeuksien rikkomista. Perusoikeuksien rajoittamiselle täytyy olla selkeät syyt ja meidän mielestä nämä ylioppilaskunnan lakisääteiset tehtävät ei riitä.

Kaikkien yliopistossa läsnäolevien perustutkinto-opiskelijoiden on lain mukaan oltava myös ylioppilaskunnan jäseniä. Esimerkiksi Oulun yliopistossa laki tarkoittaa käytännössä sitä, että perustutkinto-opiskelijan on maksettava 109 euron suuruinen maksu päästäkseen ylioppilaskunnan jäseneksi lukuvuoden ajaksi.

Maksettuaan maksun opiskelija myös pääsee osalliseksi lukuisista eduista, kuten lakiasiainneuvonnasta, opiskelijaterveydenhuollon palveluista ja esimerkiksi Kelan myöntämästä ateriatuesta.

Nyt OYY siis esittää linjapaperissaan, että lakia tulisi muuttaa ja automaatiojäsenyydestä luopua.

Edunvalvonnan lamaantuminen huollettaa

Yle kysyi sähköpostitse kolmeltatoista muulta Suomen ylioppilakunnalta mitä niissä ajatellaan OYY:n kannasta. Kahdestatoista vastanneesta ylioppilaskunnasta kaikissa oltiin huolissaan siitä, kuinka opiskelijan edunvalvonta toteutuisi, jos vapaaehtoisuutta lisättäisiin ja jäsenmaksut mahdollisesti vähenisivät.

Esimerkiksi Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy:ssa muistutetaan, että ylioppilaskunnat pitävät monella tapaa opiskelijan puolta muun muassa toimeentuloon, koulutukseen ja opiskelijoiden yhteiskunnalliseen asemaan liittyvissä kysymyksissä.

– Vahvaa edunvalvontaorganisaatiota ei olisi mahdollista ylläpitää ilman automaatiojäsenyyttä. Opiskelijoiden ääni jäisi kuulumatta monen meihin vaikuttavan päätöksen osalta, Tamy:n hallituksen puheenjohtaja Sanni Lehtinen tuumaa.

Lääketieteen opiskelija Eelis Palokangas
Lääketieteen opiskelija Eelis Palokangas uskoo, että ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden poistamisesta voi kehkeytyä monenlaista hyötyä. – Uskoisin, että jos ylioppilaskuntaan kuuluminen on vapaaehtoista, niin ihmiset ottavat ylioppilaskunnan enemmän omakseen.Paulus Markkula / Yle

Useasta ylioppilaskunnasta kerrotaan, että pakkojäsenyyden poisto on ennenkin noussut puheenaiheeksi opiskelijoiden keskuudessa. OYY:n kanta on kuitenkin tiettävästi ensimmäinen laatuaan ylioppilaskuntien historiassa, ainakin ylioppilaskunnan toimintaa ohjaavaan linjapaperiin kirjattuna.

Yliopistolaki (siirryt toiseen palveluun) (FINLEX) määrää ylioppilaskuntien tarkoitukseksi toimia "jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä".

Sama laki myös velvoittaa opiskelijan kuulumaan ylioppilaskuntaan. Pakkojäsenyydestä luopuminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että yliopistolakia tulisi muuttaa.

Palokangas toivoo, että OYY:n päätöksen myötä syntyisi laajempaa keskustelua, jossa niin opiskelijat kuin päättäjätkin pohtisivat, onko pakkojäsenyys tätä päivää. Hän kuitenkin uskoo, että lainsäätäjät eivät vielä vuosiin ole tarttumassa aiheeseen.

Ministeriö: ei näillä näkymin muutoksia yliopistolakiin

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Birgitta Vuorinen kertoo, ettei pakkojäsenyysasia ole ministeriön tapetilla tällä hallituskaudella.

Jotta asia ylipäätään nousisi laajempaan keskusteluun, tulisi Vuorisen mukaan asioiden edetä muilla poliittisilla rintamilla.

– Erityisesti sote-uudistuksen eteneminen on edellytys tulevaisuuden keskustelulle asiasta tilanteessa, jossa terveydenhoito on myös ylioppilaskuntien tehtävä.

Opiskelijan perusoikeuksia tarkastellessa Vuorinen luottaa perustuslakivaliokunnan arvioon. Tarkastellessaan ylioppilaskuntien jäsenyysvelvoitetta ja tehtäviä yliopistolain uudistuksen yhteydessä valiokunta kiinnitti huomiota ylioppilaskunnan merkittävään rooliin muun muassa opiskelijan perusterveydenhuollon järjestämisessä.

– Valiokunnan mielestä tämänkaltaiset tehtävät muodostivat riittävän perusteen ylioppilaskunnan pakolliselle jäsenyydelle.