Kesäaika oli sota-ajan keksintö – tuleeko siitä Suomen uusi aikavyöhyke?

Kesä- vai talviaika -keskustelua käydään pitkälti terveysnäkökulmista. Historiallinen syy kesäaikaan oli aivan toinen, ja aikavyöhykepäätöksissä on roimasti politiikkaa.

Kellonaika
Pilariksi kasattuja pronssisia kellotauluja, kaikissa eri kellonaika.
Valinnanvaraa kellonajoissa. Ranskalaistaitelija Armanin veistos seisoo Gare Saint-Lazaren rautatieaseman edessä Pariisissa.Ian Langsdon / EPA

Eurooppa on kiikkunut viime vuosikymmenet kahden aikavyöhykkeen välillä. Talvella eletään normaaliaikaa, kesäksi keikahdetaan tunti idän puolelle. Nyt EU:n komissio on päättänyt, että keinulauta pysäytetään. Mutta mihin asentoon?

Liikenne- ja viestintäministeriö kysyy parhaillaan meiltä kaikilta kantaa siihen, otetaanko Suomessa pysyvään käyttöön normaali- eli talviaika, kesäaika vai kenties jotakin muuta.

Keskiviikkoiltaan mennessä Ota kantaa -sivun kyselyyn (siirryt toiseen palveluun) oli annettu noin neljännesmiljoona vastausta. Aikaa vastaamiseen on vielä runsas viikko.

Kesäaikaa ei keksitty ihmisten iloksi

Jos aamut pimenevät, meneekö unirytmi sekaisin? Pettääkö sydän, masentuuko mieli? Jos valo lisääntyy iltaisin, lähtevätkö ihmiset aiempaa helpommin reippailemaan töiden jälkeen? Kasvaako kunto, sosiaalistuuko elämä?

Tällaiset asiat kesä- vai talviaika -keskustelussa ovat painottuneet. Ne ovat aivan muita kuin kesäajan alkuperäiset syyt, kertoo yleisen historian dosentti Risto Marjomaa Helsingin yliopistosta.

– Eivät ne mitään terveysjuttuja olleet. Sellaisia perusteita ei ollut lainkaan.

Kesäaika tuli käyttöön ensimmäisen maailmansodan aikana, ensin Saksassa ja sitten myös vastapuolella.

– Ajateltiin, että jos aamulla on enemmän valoa, se säästää energiaa. Tuohon aikaan se tarkoitti hiiltä. Kaikki sotaa käyvät suurvallat ottivat kesäajan käyttöönsä, mutta ne myös luopuivat siitä heti, kun sota loppui, Marjomaa kertoo.

Toisen maailmansodan aikana tehtiin samoin, myös Suomessa.

– Kesäaikaa ajateltiin aika puhtaasti energiatalouden kannalta ja sellaisena asiana, johon voidaan ihmiset pakottaa sota-aikana.

Piirretty juliste, jossa on lamppu ja sen taustalla art deco -ruusukuvio. Tekstinä englanniksi "Valo kuluttaa hiiltä. Säästä valoa, säästä hiiltä."
Yhdysvaltain hallitus kannusti auttamaan sotaponnisteluissa säästämällä valoa, joka kulutti hiiltä. Juliste on vuodelta 1917.Yhdysvaltain kongressin kirjasto

Tilapäinen muuttui pysyväksi

Ensimmäinen maailmansota oli ensimmäinen totaalinen sota. Kun katsottiin, että koko kansakunta oli sodassa, sotilaiden lisäksi voitiin komentaa myös siviilejä.

Kesäaikaa kuitenkin pidettiin selvästi vain hätäkeinona, koska siitä luovuttiin sotien jälkeen, Marjomaa sanoo.

Energia oli syynä myös 1970-luvun kesäaikapäätökseen. Öljykriisi hätkähdytti säästämään, ja sillä kertaa päätös jäi pysyväksi, vaikka kriisi meni ohi. Sopeutuivatko ihmiset siis komentotalouteen?

– Tämä meidän maailmamme nyt vain on sellainen, että pikku hiljaa omaksumme yhä enemmän valtiojohtoista elämäntapaa. Hirveän monet asiat ovat sellaisia, kello itsekin, Marjomaa vastaa.

Islanti on poikkeus

Kesäajan syntysijoilla Keski-Euroopassa kesä- ja talviajalla on suurempi vaikutus kuin täällä pohjoisessa, jossa valon määrä vaihtelee rankasti vuodenaikojen välillä. Silti Suomessakin otettiin kesäaika jokavuotiseen käyttöön vuonna 1981.

– Täällä talvet ovat joka tapauksessa pimeitä ja kesät valoisia kellonajasta riippumatta. Siirtely ei vaikuta meillä kuin jonkin aikaa keväällä ja syksyllä, Marjomaa sanoo.

Hänen mukaansa Suomen päätöksessä onkin kyse lähinnä siitä, että Suomi on halunnut pysytellä muiden mukana. Kun kaikkien maiden kellonaika muuttuu samana yönä, ei tule ongelmia kansainvälisissä tietoliikenneyhteyksissä.

Kuutamo pilvessä.
Talven kuutamo kumottaa Pielisellä. Suomi on niin pohjoisessa, että talvikuukausina pimeää piisaa, vaikka aikavyöhyke olisi mikä tahansa.Ismo Pekkarinen / AOP

Mutta mitä mahtaa tapahtua, jos suomalaisten enemmistön tahto ei nyt kyselyssä olekaan linjassa muun EU:n kanssa, Marjomaa puntaroi.

– Meillä olisi sitten oma aikavyöhyke ainoana koko EU:ssa, jos virolaisetkin muuttaisivat omaansa. Ihankohan oikeasti se toteutuisi?

Kesäajan suhteen ikiomaa linjaa Länsi-Euroopassa on vetänyt vain Islanti. Siellä talven ja kesän valoisuudessa on niin valtavat erot, että kellojen siirtämistä tunnilla on pidetty turhana näpertelynä.

Yhteinen aika on junien tuomaa

Vielä vajaat sata vuotta sitten Suomella oli oma aika, Helsingin aika. Nykyinen normaaliaika alkoi vappuyönä 1921, kun Suomi liittyi Itä-Euroopan vyöhykeaikaan. Kellojen viisareita siirrettiin eteenpäin 20 minuuttia, 10 sekuntia ja himppu.

Lieksan paikkeilla päädyttiin aurinkoaikaan, lännessä loitonnuttiin. Kun Turussa nyt on Auringon perusteella puolipäivä, kello on ennättänyt yli puoli yhden.

Yhteinen aika oli alkanut vuonna 1883, kun Suomessa siirryttiin Helsingin keskiaurinkoaikaan (siirryt toiseen palveluun). Se ei ole ihan luonnollista Auringon aikaa, sillä Auringon liike taivaalla ei ole kellontarkkaa.

Todella käyttöön Suomen yhteinen aika otettiin vasta 1860-luvulla, kun tsaari määräsi, että maalla oli oltava yksi aika. Junaliikenne tarvitsi aikatauluja, ja aikataulut tarvitsivat yhteisiä kellonaikoja.

Hyöryjuna ajaa Suomen lipuin koristellun portin alitse. Ihmisiä on kerääntynyt katselemaan uutuutta.
Suomi sai rataverkostonsa pääasiassa 1800-luvun loppupuoliskon aikana. Moni paikkakunta joutui kuitenkin odottamaan. Uuteenkaupunkiin puksutti ensimmäinen juna juhlavasti vuonna 1924.Uudenkaupungin museo / CC BY-ND 4.0

Tsaarin käskystä huolimatta maaseudulla elettiin edelleen samalla tavoin kuin oli eletty läpi historian, esihistoriasta puhumattakaan. Jokaisella paikkakunnalla, ellei talollakin, oli oma paikallinen aikansa, jota säätelivät päivännousu ja illan pimentyminen.

Kelloksi riitti vellikello, jota kilkutettiin, kun oli yhteisen ruokatauon aika.

Kelloa vastustettiin aluksi

Yhteisiin kellonaikoihin pakotti junaliikenteen lisäksi myös teollistuminen. Ratavarren tehdaspaikkakunnilla noudatettiin aluksi kahta aikaa, rautateiden ajan lisäksi "patruunan aikaa", joka määräsi tehtaan työvuorojen alkamisesta ja loppumisesta.

Sitä mukaa kun taloudellinen globalisaatio eteni 1800-luvulla, tuli yhä tärkeämmäksi, että kaikilla oli sama aika, sanoo historiantutkija Risto Marjomaa.

Kelloa vastustettiin aluksi kovasti ja kysyttiin, minkä takia aika muka pitäisi tietää niin tarkkaan, Marjomaa kertoo.

– Mutta kellon mukaanhan me nykyään elämme, melkein minuuttiaikataulussa. 200 vuotta sitten olisi ollut iso ihmetys, kuinka tarkkaan me nykyään määrittelemme elämämme kellon mukaan.

150 vuotta sitten Britannia oli keskipiste

Aikavyöhykkeet voivat vaikuttaa luonnollisilta: Aurinko nousee idästä ja laskee länteen. Valitaan Auringon reitiltä nollapiste, ja leikataan reitti maantieteellisesti tasaisiksi lohkoiksi. Helppoa.

Todellisuudessa aikavyöhykkeet ovat sopimuskysymys, ja niihin liittyy paljon politiikkaa. Poliittinen on sekin päätös, jolla Suomi on pian ratkaisemassa, pysytäänkö nykyisessä normaaliajassa vai valitaanko uusi.

Suomi osuu maantieteellisesti enimmäkseen lohkoon, joka on nykyistä Itä-Euroopan aikavyöhykettä. Kello on kaksi tuntia edellä maailmankellon keskipäivää, Greenwich Mean Timea GMT:tä eli universaaliaikaa UTC:tä.

Maailmankartta, joka on jaettu aikavyöhykkeisiin.
Yksikertainen idea, monimutkainen käytäntö. Tältä näyttää maailman aikavyöhykekartta.Heitordp

Britannian Greenwichin valinta keskipisteeksi oli 1880-luvun suurvaltapolitiikkaa. Viktoriaaninen Britannia oli merenkulun mahtivaltio. Sillä ei ollut todellista haastajaa, kun 25 valtion edustajat vuonna 1884 äänestivät 0-pituuspiirin paikasta ja samalla aikavyöhykejärjestelmän perustasta.

Ranskaa se harmitti. Vanhalle vihollismaalle ei haluttu antaa keskipisteen kunniaa, joten Ranska jätti äänestämättä.

Natsimiehitys siirsi Ranskan nykyiseen aikaan

Ranska piti kiinni omasta Pariisin ajastaan miltei 30 vuotta. Maantieteellisesti aikavyöhyke olisi ollut sama kuin Britannialla.

Kun GMT:hen lopulta siirryttiin vuonna 1911, Ranska ei edelleenkään käyttänyt Greenwich-sanaa, vaan aikavyöhyke oli "Pariisin keskiaika vähennettynä yhdeksällä minuutilla ja 21 sekunnilla".

Saksan miehitettyä Pariisin toisessa maailmansodassa kellot siirrettiin Saksan aikaan. Sodan jälkeen päätettiin ensin palata GMT:hen, mutta hallitus muutti mielensä ja Ranska jäi Keski-Euroopan aikaan.

Näinkin kiemuraista on aikavyöhykepolitiikka ollut.

Kiina on yhtä vyöhykettä

Maailmassa on muutamia maita, jotka ovat niin leveitä idästä länteen, ettei yksi aikavyöhyke riitä, vaikka sitä onkin normaalia venyttää valtion rajojen mukaiseksi.

Pyrkimys on yleensä mahdollisimman pieneen määrään. Yhdysvalloissa on periaatteessa 11 aikavyöhykettä, lainkin mukaan yhdeksän, mutta käytössä on vain kuusi.

Toisinkin asian voi tietysti ratkaista, jos komentovalta on kyllin suuri: valtava Kiina on yhtä ainoaa virallista aikavyöhykettä.

Venäjä on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen rukannut aikavyöhykkeitään moneen kertaan. Venäjän läntisin laita, Kaliningrad, on samassa ajassa kuin Suomi; itäisimmässä Siperiassa kello on kymmenen tuntia enemmän.

Ihmisiä aukiolla, valaistu palatsi, taustalla tummansininen taivas.
Kesäilta tummuu Pietarin keskustassa.Richard Mortel / CC BY 2.0

Venäjä kokeili pysyvää kesäaikaa

Seitsemän vuotta sitten Venäjällä siirryttiin pysyvästi kesäaikaan. Tuolloinen presidentti Dmitri Medvedev perusteli päätöstä kellon kääntelyn ikävillä vaikutuksilla ihmisten terveyteen.

Kansalaiset olivat aluksi pysyvän kesäajan kannalla, mutta kyllästyivät nopeasti pimeisiin talviaamuihin. Pian vain kolmannes piti mielipidekyselyssä kesäaikaa hyvänä ratkaisuna.

Presidentti Vladimir Putin päätti, että vanhassa vara parempi. Venäjällä siirryttiin vuonna 2014 pysyvästi talviaikaan.

Korjattu 5.10 klo 7.40: Ensimmäisessä kappaleessa ilmansuunnan kuuluu olla itä, ei länsi.

LUE MYÖS:

Kokeile: Kumpi sopii sinulle paremmin, kesä- vai talviaika?