Kouvola piirtää koulukarttaa – näin uusin raportti sijoittaisi koulut tulevaisuudessa

18 koulua on tällä hetkellä vahvin vaihtoehto koulu-uudistuksen pohjaksi. Päätöksiä tehdään marraskuussa.

koulut
Oppilaat tekevät tehtäviä pöydän ääressä.
Petri Lassheikki / Yle

Kouvolassa tehdään lähivuosina suuri koulu-uudistus.

Kaupungin virkamiehistä koostuva valmistelutyöryhmä on esittänyt, että uudistuksen raamiksi otettaisiin malli, jossa kouluja olisi tulevaisuudessa 18 nykyisten 34:n sijaan.

Peruskoulun kehittämisen ohjausryhmän loppuraportissa 18 koulun sijaintia hahmotellaan jo melko tarkasti.

Koulu-uudistusta tehdään useamman vuoden ajanjaksolla. Kaupunginjohtaja Marita Toikka on arvioinut, että koulu-uudistuksen toteuttamiseksi tehdään työtä seuraavat kaksi valtuustokautta.

Perusopetuksen kehittämisen ohjausryhmä kokoontui maanantaina ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Kouvolan valtuustoryhmät olivat antaneet lausuntonsa peruskoulujen kehittämisestä. Ohjausryhmä päätti, että perusopetuksen kehittämisselvityksen loppuraportin virkamiesvalmistelu on nyt valmis.

Kouluja keskitettäisiin suurempiin taajamiin

18 koulua on tällä hetkellä vahvin vaihtoehto koulu-uudistuksen pohjaksi.

Jos se otetaan lähtökohdaksi, perusopetusta järjestettäisiin nykyistä suuremmissa, noin 450–850 oppilaan yhtenäiskouluissa sekä pienemmissä alakouluissa, joista siirrytään yhtenäiskouluihin yläluokille.

Koulukiinteistöjä kehitettäisiin peruskorjaamalla vanhaa, mutta myös rakentamalla kokonaan uutta.

Loppuraportissa Kouvola jaettiin viiteen koulualueeseen: Kouvolan keskusta, Kuusankoski-Jaala, Koria-Elimäki, Myllykoski-Inkeroinen ja Valkeala.

Koulujen oppilasmäärät perustuvat ennusteeseen siitä, miten lasten määrä eri ikäluokissa kehittyy.

Kouvolan keskusta

Kaupungin keskustan alueella 18 koulun mallissa jatkaisivat Eskolanmäen yhtenäiskoulu, Sarkolan alakoulu ja Mansikkamäen alakoulu sekä lisäksi muodostettaisiin Keskustan yhtenäiskoulu.

Eskolanmäen yhtenäiskoulussa olisi 825 oppilasta. Sarkolan alakoulussa oppilaita olisi 300, kuten nykyisinkin. Mansikkamäen alakoulussa lapsia olisi 480 eli noin sata nykyistä vähemmän. Keskustan yhtenäiskoulussa oppilaita olisi liki 700.

Kuusankoski-Jaala

Kuusankosken ja Jaalan alueella olisi 18-koulun mallissa viisi koulua. Kouluja olisi puolet nykyistä vähemmän.

Jaalassa säilyisi pieni alakoulu, jossa oppilaita olisi 60.

Kuusankoskella toimisi Kymintehtaan alakoulu ja Kuusankosken yläkoulu. Lisäksi olisi Keskustan alakoulu ja Kymijoen alakoulu, jotka vaihtoehtoisesti voitaisiin järjestää myös yhtenäiskouluna Kuusankosken yläkoulun kanssa.

Alakouluissa olisi 300–400 oppilasta. Yhtenäiskoulu Kuusankoskella olisi 540 oppilaan koulu.

Valtuustoryhmien antamassa palautteessa puolustettiin Voikkaan alakoulun säilyttämistä.

Ohjausryhmän loppuraporttiin tekemien lisäselvitysten mukaan oppilasmäärä Voikkaalla ei kuitenkaan riitä. Oppilasmäärä Voikkaalla ei riittäisi muodostamaan vähintään kahta rinnakkaisluokkaa per ikäluokka, mitä pidetään edellytyksenä opetussuunnitelman hyvälle toteuttamiselle.

Myös oppilashuollon palvelut hajaantumista pidetään huonona. Raportissa todetaan, että isommissa kouluissa esimerkiksi psykososiaalinen oppilashuolto voitaisiin järjestää joka päivä. Myös opettajien tiimityöskentelyn katsotaan luonnistuvan suuressa koulussa paremmin.

Valkeala

Valkealan alueella kouluja olisi uudistuksen jälkeen neljä.

Pohjois-Valkealassa olisi pieni, 60 oppilaan alakoulu. Lisäksi mallissa ehdotetaan Jokela-Niinistö alueen alakoulua, 6-tien koulua ja Valkealan yhtenäiskoulu.

Yhtenäiskoulu olisi reipun 600 oppilaan koulu. Jokela-Niinistössä oppilaita olisi 240 ja 6-tien koulussa 132.

Koria-Elimäki

Korian ja Elimäen alueella säilyisi kaksi koulua, mutta niiden painotukset käännettäisiin päinvastoin.

Korialle tulisi nykyisen alakoulun tilalle yhtenäiskoulu. Elimäen yhtenäiskoulu puolestaan lakkaisi olemasta ja tilalle jäisi alakoulu. Elimäellä on myös lukio.

Yhtenäiskoulun mahdollinen lakkauttaminen on aiheuttanut Elimäellä huolta. Valtuustoryhmien palautteissa puollettiin yläkoulun säilyttämistä Elimäellä.

Lukion tulevaisuutta pidetään epävarmana, jos 7.-9. -luokkalaiset joutuvat käymään yläkoulunsa muualla kuin Elimäellä. Yhtenäiskoululla ja lukiolla on yhteisiä opettajia.

Elimäen alakouluun jäisi 120 oppilasta. Korian yhtenäiskoulusta tulisi liki 600 oppilaan koulu.

Loppuraportissa Korian uutta yhtenäiskoulua perustellaan sillä, että se vähentäisi painetta Kouvolan keskustan jo täysissä yläkouluissa. Tällä hetkellä Korialta hakeudutaan keskustan yläkouluihin.

Korialla oppilasmäärän oletetaan lähivuosina kasvavan. Tällä hetkellä Korian alakoulun tilat eivät ole oppilasmäärään nähden riittävän suuret.

Sen sijaan Elimäellä yhtenäiskoulun oppilasmäärä vähenee. Raportissa mainitaan, että oppilasmäärän pieneneminen yläkoulussa vähentää esimerkiksi valinnaisaineiden tarjontaa.

Raportissa Korian yhtenäiskoulua puoltaa myös se, että koulukuljetuksilla kulkevien oppilaiden määrä vähenisi noin sadalla. Toisaalta Elimäellä asuvien lasten koulumatkat pitenisivät.

Myllykoski-Inkeroinen

Myllykosken ja Inkeroisten alueen kahdeksan koulua karsittaisiin kolmeen.

Inkeroisten-Anjalan alueelle muodostettaisiin lähes 500 oppilaan yhtenäiskoulu. Myllykoskelle tulisi niin ikään yhtenäiskoulu, jossa olisi 660 oppilasta.

Sippolassa säilyisi pieni 90 oppilaan alakoulu.

Osa valtuustoryhmistä halusi lausunnoissaan säilyttää Anjalan alakoulun. Koulumatka olisi silloin osalla oppilaista lyhyempi kuin jos Inkeroisten yhtenäiskoulu olisi alueen ainoa koulu.

Loppuraportissa mainitaan, että Anjalan oppilasmäärä ei kuitenkaan riittäisi tavoitteiden mukaiseksi kaksisarjaiseksi alakouluksi, jossa rinnakkaisluokkia olisi aina vähintään kaksi. Jos Anjala toimisi omillaan, myös Inkeroisten yhtenäiskoulun alakoulu jäisi liian pieneksi.

Päätöksiä loka-marraskuun taitteessa

Kouvolan suurimpien valtuustoryhmien SDP:n, kokoomuksen ja keskustan lausunnoissa koulujen määrä on vaihdellut 18–23 välillä.

Kaupunginhallitus käsittelee lokakuun lopulla sitä, mikä määrä kouluja olisi Kouvolalle sopiva. Valtuusto tekee lopullisen päätöksen koulujen määrästä marraskuussa.

Sen jälkeen kaupungin tilapalvelut, opetustoimi ja tekniset palvelut laativat koulu-uudistuksen toteuttamisohjelman.

Vasta siinä valmistellaan yksityiskohtaisemmin sitä, mitkä koulut säästetään tai lakkautetaan, missä ne sijaitsevat tai joudutaanko koulukiinteistöjä peruskorjaamaan tai korvataanko niitä rakentamalla kokonaan uusia kouluja.

Toteuttamissuunnitelma tulee aikanaan lasten ja nuorten lautakunnan sekä kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Lisäksi valtuusto hyväksyy vuosittain toteuttamisohjelman edellyttämät investoinnit.

Lisäselvitykset myöhemmin

Valtuutetut vaativat lausunnoissaan myös erinäisiä lisäselvityksiä päätöksenteon tueksi, kuten tarkempaa tietoa kiinteistöjen kunnosta ja liikuntapaikkojen sekä muiden palveluiden, kuten päiväkotien ja kirjastojen sijoittumisesta koulujen läheisyyteen tai yhteyteen.

Ohjausryhmän loppuraportissa todetaan valtuustoryhmien esittämät selvityspyynnöt vaatisivat noin neljän kuukauden lisäaikaa valmisteluun.

Ohjausryhmä pitää tärkeänä sitä, että ensin päätettäisiin koulu-uudistuksen pohjana käytettävästä mallista strategisena tavoitteena. Valittuun malliin tehtäisiin lisäselvityksiä toteuttamisohjelman laatimisen yhteydessä.

Viranhaltijat vastaavat 29. lokakuuta mennessä niihin valtuustoryhmien esittämiin selvityspyyntöihin, joihin tiedot ovat kerättävissä annetussa aikataulussa.