Näin selätät hämärät päivät: puuhastele jotain pientä ja jätä itsellesi aikaa olla ajattelematta

Pitkä pimeä syksy ja talvi. Aivotutkija Minna Huotilainen neuvoo hellimään aivoja edes vähäisellä luonnonvalolla ja hetkillä, jolloin voi rauhassa ajatella omiaan tai olla miettimättä mitään.

Aivot ja hermojärjestelmä
Ihmisiä sateessa raitiovaunupysäkillä.
Pimeänä vuodenaikana on tärkeää päästä piipahtamaan keskellä päivää ulos. Lenkkeilykin olisi ihanteellisinta hoitaa päivällä, jos työt tai opiskelu sen sallivat, neuvoo aivotutkija.Yle

Vuodenajat ja säätilat vaikuttavat viereyteemme ja mielialaamme. Listasimme aivotutkija Minna Huotilaisen vireyskeinot hektiseen arkeen myös sateenharmaina kuukausina.

Edes happihypyllinen päivänvaloa

Aivot tarvitsevat valoa. Valo virkistää ja kohentaa mielialaa. Syksyllä ja talvella aamut ja illat ovat pimeitä, joten aivojen kannalta olisi tärkeää päästä edes hetkeksi päivällä ulos. Jos aika riittää, töistä voi kävellä lounaspaikkaan tai edes hetkeksi piipahtaa seisomaan ulos.

Jos työ tai opiskelu eivät estä, ulkoilu kannattaa ajoittaa mieluummin keskipäivään kuin iltaan tai aamuun. Harmaakin päivä antaa aivoille valoa. Myös kirkasvalolamppu auttaa pimeänä kautena.

Aivot pitävät puuhastelusta

Aivot rakastavat unta ja säännöllistä unirytmiä. Keskittyminen ja oppiminen kärsivät heti, jos nukkuu liian vähän. Vireystilaan vaikuttaa myös ravinto. Marjat, kasvikset,kala ja pehmeät rasvat hellivät aivoja

Harava ja lehtikasa
Haravointi on aivoille palautumista arjen kuormituksesta.Pyry Sarkiola / Yle

Pää tarvitsee myös toisenlaista palautumista. Hektisessä arjessa ylikuormittuneet aivot rentoutuvat paremmin pienessä puuhastelussa kuin sohvalla puhelin kädessä makoilulla.

Esimerkiksi pihan haravointi, käsitöiden tekeminen, koiran ulkoiluttaminen tai muu riittävän kevyt puuhailu toimivat hyvänä rentoutumiskeinona.

Tilaa vapaana velloville ajatuksille

Puhelin piippaa viestiä ja on pakko katsoa heti ystävän lähettämä kissavideo. Ihmiset ovat nykyisin koko ajan tavoitettavissa. Kätemme jatkeena oleva laite nappaa huomiomme ja kuormittaa meitä.

Aivot kuitenkin tarvitsevat tyhjiä hetkiä ja vapaana vellovia ajatuksia, tajunnanvirtaa. Esimerkiksi lenkille voisi lähteä joskus ilman musiikkia tai muita äänitteitä, ja ajatella vain omiaan tai olla ajattelematta.

Lenkkeilijä puistossa
Aivotutkija neuvoo lähtemään lenkille ilman musiikkia ja muita tallenteita. Aivot kiittävät vapaasta tajunnanvirrasta.Ville Välimäki / Yle

On huolestuttavaa, että arkeemme ei enää nykyään sisälly luontevasti hetkiä, jolloin saamme olla täysin omissa ajatuksissamme. Ennen ehti fundeerata tiskatessa tai halkoja hakatessa, nykyään pienimmänkin tauon täyttää nopeasti sosiaalinen media ja kaikki muu ulkopuolelta tuleva informaatio. Aivotutkijana huolettaa, mitä tapahtuu ihmiselle, joka ei koskaan ennätä tai halua olla tilanteessa, jolloin ei tarvitse ajatella yhtään mitään.

Aivot innostuvat uusista asioista

Aivot tarvitsevat levon lisäksi myös riittävästi haasteita. Syksy on yleensä uusista asioista innostumisen aikaa. Jos rakastaa italialaista ruokaa, voi opetella kurssilla italiaa, että voi kokata alkuperäiskielen reseptien mukaan.

Kuvassa ikäihminen kutoo sukkaa. Lähikuva silmukoista ja naisen käsistä.
Olitko huono käsitöissä? Aivotutkija neuvoo unohtamaan traumat ja tarttumaan puikkoihin. Aivot innostuvat oppimisesta.YLE / Kalle Niskala

Jos kouluajoilta jäi kammo käsitöiden tekoon, kannattaa tarttua puikkoihin ja opetella uudelleen vaikkapa sukan neulominen. Jos ei tule lähdettyä yksin liikkumaan, voi mennä kokemaan liikuntaa ja yhteisöllisyyttä jumppaporukkaan. Kaikki uudet haasteet ovat aivoille treeniä.

Puhelin tai tabletti kannattaa myös välillä laittaa syrjään ja tarttua kirjaan. Jos ei millään jaksa keskittyä sivua pidemmälle, on korkea aika auttaa ylikuormittuneita aivojansa.