Alexander Stubb pyrkii EU-komission puheenjohtajaksi: "Eurooppa ei voi olla mikään banaanitasavalta"

Stubb otti virkavapaata EIP:stä ja lähtee ehdolle Euroopan kansanpuolueen esivaaliin pelastamaan ahtaalle joutunutta liberalismin aatetta.

Alexander Stubb
Sivusta otettu valokuva Alexander Stubbista sateenvarjon alla.
Suomen valtiovarainministerinä Alexander Stubb ehti osallistua muun muassa Kreikan talouskriisin hoitamiseen ja sen kommentoimiseen kansainvälisille medioille euroryhmän yhteydessä Brysselissä kesällä 2015.Olivier Hoslet / EPA

Suomen entinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) pyrkii Euroopan komission seuraavaksi puheenjohtajaksi. Stubb lähtee mukaan Euroopan kansanpuolueen EPP:n esivaaliin, jossa puolue valitsee ehdokkaansa komission johtoon.

– Lähden tähän kampanjaan mukaan ihan täysillä, Stubb sanoo Ylen haastattelussa.

Hän on ottanut viiden viikon virkavapaan varapääjohtajan tehtävästään Euroopan investointipankissa.

EPP valitsee kärkiehdokkaansa Helsingissä 8. marraskuuta. Stubb korostaa kampanjassaan eurooppalaista liberalismia.

– Olen aina ollut vahvasti EU-myönteinen. Me olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa EU:n perusarvoja kyseenalaistetaan, hän sanoo.

Stubbin mukaan liberaaleja arvoja kyseenalaistavat unionin ulkopuolelta esimerkiksi Kiina, Venäjä ja Donald Trumpin johtama Yhdysvallat. EU:n sisältä painetta arvoihin tulee Puolasta, Unkarista ja Italiasta.

Puolan ja Unkarin kohdalla on avattu polku sanktiomenettelylle oikeusvaltion vaarantamisen vuoksi.

– Niihin pitää ottaa tiukka linja ilman muuta, Stubb sanoo Puolasta ja Unkarista.

– Eurooppa ei voi olla mikään banaanitasavalta, jossa voidaan tulkita arvoja ja sääntöjä tuosta vaan.

Maanantai-iltana julkaisemassaan tviitissä Stubb kehottaa seuraajiaan katsomaan Euroopan komission verkkosivuilla Suomen aikaa viideltä alkavaa livelähetystä.

Vastassa saksalaismeppi

Ennen Stubbia EPP:n kärkiehdokaskisaan on ilmoittautunut yksi ehdokas, puolueen europarlamenttiryhmän saksalainen johtaja Manfred Weber.

Ranskalainen Michel Barnier puolestaan ilmoitti viime viikolla, ettei lähde tavoittelemaan paikkaa. Barnier on EU:n pääneuvottelija Britannian erosta käytävissä neuvotteluissa.

– Mahdollisuudet tietysti paranivat sen myötä kun Barnier ei tullut kisaan mukaan. Hän olisi ollut varteenotettava ehdokas, Stubb sanoo.

Toistaiseksi Stubbia vastassa on siis vain yhden ison EU-maan ehdokas. Muitakin ehtii vielä ilmoittautua mukaan ennen ehdokasasettelun sulkeutumista kahden viikon kuluttua.

Weberin mahdollisuuksia nostaa se, että hän edustaa Saksan hallituksessa istuvaa baijerilaista CSU-puoluetta, ja liittokansleri Angela Merkel on ilmaissut tukevansa häntä. EPP:n suurin delegaatio europarlamentissa on saksalainen CDU/CSU-ryhmä.

Stubbin mielestä voitto-odotuksien suhteen kannattaa laittaa jäitä hattuun, mutta voittaminen Weberiä vastaan ei silti ole mahdotonta.

– Uskon vahvasti, että EPP-delegaatit päättävät omalla päällään ja sydämellään salaisessa äänestyksessä Helsingissä, Stubb sanoo.

Kärkiehdokasvaalissa saavat äänestää EPP:n jäsenpuolueiden ja -järjestöjen edustajat. Eniten ääniä kokouksessa on Saksan, Puolan, Ranskan ja Espanjan delegaatioilla.

Komissaarit ehdolle eurovaaleihin

Stubb aikoo asettua ehdolle toukokuun eurovaaleissa jos voitto EPP:n esivaalissa tulee, sillä komission puheenjohtajan oikeutus pitää hänen mukaansa hakea vaaleista.

– Näen sen osana demokraattista prosessia.

Myös jäsenmaiden rivikomissaariehdokkaiden pitäisi Stubbin mielestä olla ehdolla vaaleissa. Hän ei kuitenkaan ota kantaa siihen, ryhtyykö hän eurovaaliehdokkaaksi vaikkei pääsisikään kärkiehdokkaaksi.

Alexander Stubb korjaa kravattiaan noustessaan auton takapenkiltä.
Alexander Stubb on vasta toinen EPP:n kärkiehdokaskisaan ilmottautunut. Puolue valitsee kärkiehdokkaansa Helsingissä 8. marraskuuta.Olivier Hoslet / EPA

Suomen tulevasta komissaariehdokkaasta päättää uusi hallitus 14. huhtikuuta pidettävien eduskuntavaalien jälkeen. Eurovaalien ehdokasasettelu puolestaan päättyy kaksi päivää myöhemmin.

Keskustaoikeistolainen EPP on nykyisen Euroopan parlamentin suurin puolue. Viime eurovaaleissa 2014 sen kärkiehdokas oli Jean-Claude Juncker, joka valittiin vaalien jälkeen komission puheenjohtajaksi. Kärkiehdokasmenettely oli tuolloin käytössä ensi kertaa.

Valintamenettely epävarma

Ei ole kuitenkaan varmaa, että suurimman puolueen kärkiehdokas lopulta valitaan komission johtoon.

Menettelyä ei ole kirjattu EU:n sopimuksiin, joiden mukaan jäsenmaiden johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto ehdottaa komissiolle puheenjohtajaa, jonka parlamentti vahvistaa.

Eurooppa-neuvostossa ei ole halua luovuttaa nimitysoikeutta kokonaan parlamentille. Stubbkin myöntää, että kärkiehdokkuus ja vaalivoitto eivät varmuudella takaa polkua komission puheenjohtajaksi.

– Uskon, että se on hyvin mahdollista, Stubb arvioi komission puheenjohtajan valintaa kärkiehdokkaiden joukosta.

Eurovaalien jälkeen täytettäväksi tulee komission johtopaikan lisäksi myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, Euroopan keskuspankin pääjohtajan, Euroopan parlamentin puhemiehen ja EU:n ulkopoliittisen edustajan tehtävät.

Stubbin mukaan voittaneen puolueen kärkiehdokas on vahvoilla ainakin johonkin näistä.

Aiheesta muualla:

Finland’s fitness fiend ready for exhausting EU race (siirryt toiseen palveluun) (Financial Timesin juttu on maksumuurin takana)

Ex-Finnish PM Stubb sets out Spitzenkandidat vision (siirryt toiseen palveluun)