Olavi Virran Ruotsiin päätynyt tytär: “Kaipasin isää todella paljon – minulla oli koko ajan ikävä Suomeen”

Laulaja Olavi Virran tytär Ilse Hammar repäistiin juuriltaan, kun Virran puoliso pakeni lasten kanssa Ruotsiin pakoon suosikkilaulajan skandaaleja ja tämän ilkeää äitiä.

Olavi Virta
Ilse Hammar kirjoitti kirjan isästään Olavi Virrasta.
Ilse Hammar kirjoitti kirjan isästään Olavi Virrasta.Jari Kovalainen / Yle

Lehdessä oli taas kerran kohujuttu Ilse Hammarin isästä.

Silloisen Ilse Virran jalat olivat pettää alta luokassa, sillä juuri sinä aamuna hän häpesi isäänsä todella paljon.

Ruotsin kielen opettajalla oli tilannetajua, ja tämä tuli lohduttamaan epätoivoista tyttöä.

– Hän kietoi kädet ympärilleni ja sanoi, ettei minun pidä koskaan välittää siitä, mitä lehdissä kirjoitetaan, Hammar sanoo.

Lähes kuusikymmentä vuotta sitten tapahtunut asia nostaa yhä tunteet pintaan.

Hammar muistelee lämmöllä opettajaa, joka pelasti hänet vajoamasta täydelliseen yksinäisyyteen häpeänsä kanssa.

Ruotsin Öregrundissa miehensä kanssa asuva Ilse Hammar, 75, on tullut Helsinkiin juhlistamaan Timo Koivusalon Olavi Virta -elokuvan ensi-iltaa.

Hammar on Virran adoptiotytär Virran puolison ensimmäisestä suhteesta.

.Ilse, Pauli ja Olavi Virta Helsingin Sörnäisissä 1949. Hammarin mukaan elämä Pääskylänkadulla oli onnellista.
Ilse, Pauli ja Olavi Virta Helsingin Sörnäisissä 1949. Hammarin mukaan elämä Pääskylänkadulla oli onnellista.Ilse Hammarin kotiarkisto

“Kirjoitin kirjan Olavi Virrasta lapsilleni”

Ilse Hammar on kirjoittanut kirjan Isäni Olavi Virta (Johnny Kniga, 2018). Se on kursittu kasaan muistoista, päiväkirjoista ja Hammarin äidin, Irene Virran, haastattelusta.

Kirja on ilmestynyt sopivasti Koivusalon Virta-elokuvan edellä.

Virran tytär kertoo, että hänellä meni kirjan tekoon melkein kymmenen vuotta. Hammarin piti alunperin kirjoittaa kirja Ruotsissa syntyneille lapsilleen, jotta nämä ymmärtäisivät, kuinka merkittävä laulaja Olavi Virta (1915 - 1972) oli.

Kirja julkaistiin suomeksi, joten lapset eivät ymmärrä siitä mitään. Hammar harmittelee, ettei hän puhunut koskaan Ruotsissa lapsilleen äidinkieltään.

– Ajattelin 1960-luvulla, että minusta tulee ruotsalainen. Siksi en puhunut kotona suomea, Hammar toteaa.

Olavi Virran alamäki oli jo alkanut. Kuva vuodelta 1963.
Olavi Virran alamäki oli jo alkanut. Kuva vuodelta 1963.Erkki Suonio / Yle

Ruotsiin Hammar päätyi 1950-luvun lopussa, kun Irene Virta sai tarpeekseen skandaalilehdistöstä. Hän ei enää kestänyt painetta, vaan pakkasi lapset ja tavarat mukaansa ja lähti laivalla Ruotsiin pakoon kielteistä julkisuutta. Perhe muutti asumaan äidin vanhempien luo.

Äidin elämä oli muuttunut raskaaksi, sillä ympäristö alkoi syyttää tätä Olavi Virran alamäestä. Virta oli noussut sotien jälkeen Suomen suosituimmaksi laulajaksi, joka esiintyi myös useissa elokuvissa. Hän oli uransa huipulla vauras superjulkkis, jonka liikkeitä lehdistö herkeämättä seurasi etenkin sen jälkeen, kun artistin ura lähti luisuun alkoholismin seurauksena.

– Monet ihmiset soittivat äidille ja syyttivät häntä siitä, ettei äiti ollut pitänyt parempaa huolta miehestään, Hammar toteaa.

Suomea ristiin rastiin keikoilla kiertänyttä Virtaa on kuvattu naistenmieheksi, ja puheluja tuli myös artistin naisystäviltä.

“Sain isältä rakkautta”

Ilse Hammar istuu helsinkiläisen hotellin julkisissa tiloissa ja kertoo kuinka Suomesta lähtö tuottaa hänelle yhä vaikeuksia. Hän muutti äidin ja sisarusten kanssa Ruotsiin vuonna 1959.

Virran tytär on opetellut olemaan katsomatta loittonevaa Helsinkiä laivan takakannelta, sillä silloin tulee itku.

Nykyään hän menee ruotsinlaivan keulaan ja katsoo eteenpäin.

Se helpottaa Ruotsissa jo melkein kuusikymmentä vuotta asunutta suomalaista, joka uskoi aina palaavansa lopullisesti takaisin Suomeen.

Näin ei koskaan käynyt.

Irene ja Olavi Virta sekä lapset Ilse, Harriet ja Pauli Pääskylänkadulla 1951.
Irene ja Olavi Virta sekä lapset Ilse, Harriet ja Pauli Pääskylänkadulla 1951.Ilse Hammarin kotiarkisto

Virran tytär kertoo, kuinka hän eli onnellista elämää Helsingissä, kun äiti vei yhtäkkiä perheen Ruotsiin.

Vaikka Virtojen perhe-elämä oli kuollut Helsingissä, ja isä piti Kruununhaan hulppeassa kodissa kosteita jatkoja, Hammarilla oli omat kaverinsa, joiden luo hän vetäytyi.

– Tunsin, että elämäni oli rikasta. Sain kaverelta sen, mitä en saanut kotoa.

Hammar kertoo kirjassa, miten Olavi Virta tuli kerran kännissä Kruununhaan kotiin ja hakkasi nyrkeillä sekä häntä että Pauli-veljeä.

Lapset olivat huudelleet leikillään ikkunasta kirosanoja tajuamatta, että isä käveli juuri silloin kotiin.

Nyt häntä harmittaa, että asia päätyi kirjaan, sillä Hammarin mukaan kyse oli vain yksittäistapauksesta. Pahoinpitelystä jäi lapsille joka tapauksessa trauma.

– Isän suhteessa meihin oli paljon rakkautta. Saimme selkään vain silloin, jos olimme tehneet pahaa, Hammar kertoo.

Olavi Virran 40-vuotispäivät Kruununhaan kodissa.
Olavi Virran 40-vuotispäivät Kruununhaan kodissa.Ilse Hammarin kotiarkisto

Olavi Virran äiti kyttäsi perhettä

Olavi Virran elämässä oli erikoinen piirre. Hänen äitinsä, Ida Virta, asui Kruununhaassa omassa huoneessaan poikansa perheessä ja vahti kirjan mukaan Virran vaimoa kuin haukka.

Hän piti kirjaa Irene Virran menemisistä ja puheluista, joita tämä soitti tai otti vastaan. Raportit hän toimitti keikoilta palaavalle pojalleen.

Hammarin äiti on kertonut, että hän olisi voinut elää koko elämänsä Olavi Virran kanssa, jos tämän äiti ei olisi asunut heillä.

Omista juuristaan Hammar sai kuulla ensi kertaa Virran äidiltä.

Tämä huusi riidan päätteeksi suutuspäissään, ettei tyttö ole Olavi Virran biologinen lapsi, vaan adoptoitu perheeseen.

Se oli shokki nuorelle Hammarille.

Olavi Virran äiti aiheutti Hammarin kirjan mukaan avioliiton kipeimmät säröt ja oli suurin syy Ruotsiin muuttoon.

– Ikävöin isää hyvin paljon Ruotsissa. Nuoremmat sisareni Harriet ja Sheila olivat niin pieniä, että he unohtivat isän ja suomen kielen, Hammar sanoo.

Ilsen veli Pauli ei sopeutunut Ruotsiin lainkaan.

Kruununhaan koti Meritullinkadulla muuttui juhlinnan keskukseksi.
Kruununhaan koti Meritullinkadulla muuttui juhlinnan keskukseksi.Ilse Hammarin kotiarkisto

Ruotsi muutti kaiken

Ruotsiin muuton seurauksena Ilsen ja Olavi Virran suhde muuttui. Siitä tuli aiempaa läheisempi. Virta kävi katsomassa perhettään ja muistutti joka reissulla, että Ilsen pitää opiskella, jotta hän saa Ruotsissa ammatin.

Hammarista tuli lopulta alakoulun opettaja.

Hän kertoo, ettei isä puhunut koskaan mitään itsestään lapsilleen Suomessa.

Ensimmäisen kerran Virta avautui, kun Ilse tuli kesällä 1960 Ruotsista rippileirille Helsingin saaristoon.

– Kysyin leirin jälkeen isältä, uskooko hän jumalaan. Hän vastasi, että en. Uskon vain itseeni, Hammar toteaa.

Se tuntui hänestä erikoiselta.

.
Harriet, Irene, Sheila ja Ilse Tukholman vanhassakaupungissa 1970-luvun alkupuolella.Ilse Hammarin kotiarkisto

Olavi Virta vieraili Ruotsissa tyttärensä luona myös siinä vaiheessa, kun tämä oli saanut omia lapsia.

– Koskaan ei tiennyt, mitä Olavi toi lapsille lahjaksi. Milloin ne olivat lapikkaat, milloin suklaata, Hammar muistelee.

Ruotsista perhe seurasi, miten vakavasti sairas isä päätyi lopulta asumaan Tampereen Pispalaan Hulda Simula -nimisen naisen luo. Simulasta tuli Virran omaishoitaja.

– Se tuntui minusta hyvälle. Että hänellä oli ystävä, jonka luona hän saattoi olla. Muuten isä olisi ollut ihan yksin, Hammar sanoo.

Sisarusten kesken Olavi Virrasta ei Hammarin mukaan puhuttu koskaan aikuisina.

Lapset keskittyivät omiin elämiinsä.

Timo Koivusalon Olavi Virta -elokuvan lopussa on kohtaus, jossa suomalaislehti on kustantanut Virran ja tämän vaimon Irenen Espanjaan yhteiselle lomareissulle.

Ajatuksena on ollut saattaa entinen julkkispari vielä kerran yhteen.

Näin tapahtui myös oikeassa elämässä, kun Virta oli jo erittäin sairas.

– Heidän luokseen tuli rannalla tuntemattomia ihmisiä kiittämään isää lauluista, jotka hän oli antanut heille, kun he olivat nuoria. Se oli niin kaunista, kun äiti kertoi sen, Hammar sanoo ja liikuttuu kyyneliin.

Kolmikymppinen Olavi Virta viihdyttämässä Kannaksen radiossa vuonna 1944.
Kolmikymppinen Olavi Virta viihdyttämässä Kannaksen radiossa vuonna 1944.Pentti Nikulainen / Yle