Suomen Latu haluaisi jokamiehenoikeudet Unescon listalle – metsänomistajat kokevat jääneensä asian ulkopuolelle

Metsänomistajat kokevat, ettei heitä ole otettu mukaan keskusteluun jokamiehenoikeuksien saamisesta Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Suomen Ladusta muistutetaan, että asian pohdinta on vasta aluillaan ja mukaan halutaan kaikki tahot, myös metsänomistajat.

jokamiehenoikeudet
Puun kuori.
Matti Myller / Yle

Suomen Latu on esittänyt, että jokamiehenoikeuksien mahdollistama suomalainen tapa liikkua metsässä voisi sopia Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon (siirryt toiseen palveluun) (Unesco). Myös esimerkiksi Yle on kannustanut ihmisiä käyttämään jokamiehenoikeuksiaan Mennään metsään -hankkeella.

Metsänomistajat ovat kokeneet (siirryt toiseen palveluun) (Maaseudun Tulevaisuus), ettei heitä ole otettu keskusteluun mukaan.

– Poikkeuksellisen paljon on tullut Unesco-asiaan liittyen palautetta, sanoo metsänomistajia edustava MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Metsänomistajat liittyvät olennaisesti jokamiehenoikeuksiin, sillä pääosin metsässä liikkuminen tapahtuu yksityismetsissä. Luonnonpuistoissa marjastus ja sienestys on kielletty, ja kansallispuistoissa liikkuminen voi olla osin rajoitettua.

Tiirolan mukaan metsänomistajat suhtautuvat jokamiehenoikeuksiin kuten kuka tahansa suomalainen.

– Maamme aikuisväestöstä noin joka viides on metsänomistaja. Heistä monet käyttävät itsekin jokamiehenoikeuksia vuosisataisten perinteiden mukaisesti.

Mustikoita ämpärissä, vieressä kuksa ja termospullo.
Juha Peltoperä / Yle

Metsänomistajat ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen

Yksi pelko metsänomistajilla on jokamiehenoikeuksiin liittyen: kiinteistövero.

Tällä hetkellä maa- ja metsätalousmaista ei tarvitse maksaa kiinteistöveroa. Tiirolan mukaan verottomuus koetaan metsänomistajien keskuudessa kompensaatioksi siitä, että kansalaiset saavat kulkea yksityisten omistamissa metsissä vapaasti.

Viimeksi maa- ja metsätalousmaan kiinteistöveroa on pohdittu Kataisen hallituksessa vuonna 2011. Se sai metsänomistajat varpailleen.

– Silloin todella moni metsänomistaja oli sitä mieltä, että jos maata ryhdytään verottamaan, kaikille metsäteille tulee puomit.

Jokamiehenoikeudet ovat siis metsänomistajien valtti, jos poliitikot ryhtyvät pohtimaan maa- ja metsätalousmaan verotusta.

Unescon listalle ei päästä edes ehdolle vielä vuosiin

Suomen Ladun yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Anne Rautiainen muistuttaa, että jokamiehenoikeudet ja niiden mahdollistama metsässä liikkuminen ovat elävää perinnettä ja taitoa, joka halutaan siirtää usein sukupolvelta toiselle.

Lisäksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle edes ehdolle pääseminen on vielä vuosien päässä – jos se edes toteutuu ollenkaan.

– Unescon lista ei tarkoita suojelua siinä mielessä, että jokamiehenoikeudet jotenkin museoitaisiin tai valettaisiin betoniin. Kyse on elävän perinnön, siis luonnossa olemisen arvon tunnistamisesta, ja perinteen säilyttämisestä.

Teija Polso juoksee metsässä Vinku-koiransa kanssa.
Sari Vähäsarja / Yle

Rautiainen sanoo, että ennen Unesco-ehdokkuutta on käytävä pitkä ja laaja kansalaiskeskustelu jokamiehenoikeuksista. Järjestön suunnitelmissa on kutsua eri tahoja tarkastelemaan tätä vanhaa kulttuuriperinnettä mahdollisimman monesta näkökulmasta.

– Nyt on siis aika pohtia sitä, mitä jokamiehenoikeudet suomalaisille merkitsevät: mitä niihin liittyy, miksi ne ovat meille suomalaisille tärkeitä ja miten metsässä olemisen ja liikkumisen perinne siirtyy seuraaville sukupolville.

Ja siihen pohdintaan Suomen Latu haluaa mukaan kaikki, joita jokamiehenoikeudet koskevat, myös metsänomistajat.

Jokamiehenoikeudet kirjattiin kansallisen (siirryt toiseen palveluun) aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2017. Listalla on lisäksi 51 muuta kohdetta, esimerkiksi kirkossa käynti jouluaattona, saunominen ja lavatanssit.

Aineeton kulttuuriperintö tarkoittaa kansan arjessa elävää kulttuuria tai tapaa, joka muuttuu ajan ja ihmisten tarpeiden mukaan sekä siirtyy sukupolvelta toiselle.

Suomen ehdotukset Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle ovat tällä hetkellä saunominen ja kaustislainen viulunsoittoperinne. Muita ehdokkaita ei ole vielä nimetty.