Keskusrikospoliisin päällikön kujanjuoksu: Rohkaisi sisäministeriä tekemään tutkintapyynnön Helsingin poliisin tietolähteiden käytöstä, joutui itse viime metreillä epäillyksi ja vastaa nyt virkarikossyytteisiin oikeudessa

Tutkinnanjohtaja esitti tutkinnan lopettamista Robin Lardotin kohdalta. Syyttäjä päätti kuitenkin toisin.

virkavirheet
Robin Lardot.
Keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot Helsingin käräjäoikeudessa 2.10.2018.Derrick Frilund / Yle

Keskusrikospoliisin päällikön Robin Lardotin rooli muuttui tänä kesänä Helsingin poliisin tietolähteitä koskevassa rikostutkinnassa. Hän on tällä hetkellä virastaan pidätettynä.

Lardotia oli kuultu todistajana monta kertaa liittyen poliisijohdon virkarikosepäilyihin. Hän työskenteli epäiltyjen virkarikosten aikaan Poliisihallituksessa poliisijohtajana.

Lardot avasi rikostutkinnassa todistajana muun muassa poliisin sisäistä toimintaa, vastuukysymyksiä ja epäiltyjen esimiessuhteita. Samalla Lardot oli tullut kertoneeksi omia käsityksiään tietolähdetoiminnasta ja sen järjestämisestä.

Kesään mennessä Valtakunnansyyttäjänvirasto oli nostanut syytteitä virkarikoksista entistä poliisiylijohtaja Mikko Paateroa, Helsingin entistä poliisikomentajaa Jukka Riikosta ja nykyistä poliisipäällikköä Lasse Aapiota vastaan. Lisäksi syytteessä oli Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio sekä muutama muu poliisimies.

Kesäkuussa Lardotille ilmoitettiin, että myös hän on epäiltyjen listalla. Tutkinta ehti kestää lähes viisi vuotta ennen kuin Lardotista tuli epäilty.

Kaksi kuukautta epäiltynä

On tavallista, että esitutkinnan edetessä todistajien ja epäiltyjen roolit saattavat muuttua. Kiinnostavaa Lardotin tapauksessa on se, millä kiireellä tutkinta jouduttiin suorittamaan loppuun.

Lardotia kuultiin epäiltynä ensimmäisen kerran kesäkuun puolivälissä. Yhteensä häntä kuultiin epäiltynä esitutkinnan aikaan viisi kertaa.

Heinäkuun alussa tutkinnanjohtaja teki muistion, jossa hän esitti esitutkinnan päättämistä Lardotin osalta. Syyttäjä päätti kuitenkin jatkaa esitutkintaa.

Elokuun alussa Lardot sai syytteen tietolähdetoimintaa koskevasta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyte nousi vain muutama päivä ennen kokonaisuuden valmisteluistuntoa.

Tutkinnanjohtaja halusi lopettaa tutkinnan

Suomen rikoshistoriassa täysin ennennäkemättömän poliisirikoskokonaisuuden käsittely alkoi tänään Helsingin käräjäoikeudessa.

Lardot ja muut poliisipomot ovat kiistäneet syyllisyytensä.

Robin Lardotin asianajaja totesi tänään oikeudessa, että syyte on ilmeisen perusteeton, koska tutkinnanjohtaja on ilmoittanut pitkillä perusteilla, että tutkinta tulisi lopettaa.

Yle sai käsiinsä tutkinnanjohtajan tekemän muistion, jossa todetaan, että Lardotin osalta esitutkinnan aloittamiselle on ollut perusteita, mutta tarkennettujen kuulustelujen jälkeen asiassa ei ole esitetty selkeätä ja uskottavaa näyttöä tekoon. Siispä tutkinnanjohtaja esitti tutkintaa lopetettavaksi.

Tänään julkiseksi tulleet esitutkintapöytäkirjat vahvistavat myös Lardotin aiempaa kertomusta siitä, että hän oli aktiivisesti myötävaikuttamassa tietolähdetoimintaa koskevan tutkintapyynnön tekemiseen.

Silloisen sisäministerin Päivi Räsäsen (kd.) mukaan Lardot oli sanonut hänelle, että asiasta olisi syytä ilmoittaa poliisirikosasiana valtakunnansyyttäjänvirastoon. Räsänen teki tutkintapyynnön tapauksesta vuonna 2013.

Muuta poliisijohtoa koskevat esitutkintamateriaalit tulivat julkiseksi jo aiemmin.

Lardot: Lähde antaa suostumuksen kun kertoo tiedot poliisille

Helsingin poliisin tietolähdetoimintaa koskevien rikossyytteiden keskiössä on keskustelu siitä, onko tietolähteitä voitu merkitä rekistereihin vai ei.

Huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio totesi tänään oikeustalolla, että lähteiden kirjaaminen rekisteriin olisi vaarantanut näiden turvallisuuden. Aarnion mukaan huumepoliisi poisti rekisteristä niiden tietolähteiden tiedot, jotka eivät halunneet nimiensä sinne jäävän.

Lardotilla on esitutkinnan aikana ollut vahva näkemys siitä, pitääkö henkilölähteet kirjata. Lardotin mukaan on absurdi ajatus, että kirjaamiseen tarvittaisiin lähteen suostumus.

– Asetuksessa todetaan, että tietolähde on rekisteröitävä, enkä löydä minkään muun poliisin rekisterin osalta analogiaa sille, että suostumusta tarvitaan, Lardot totesi kuulustelussa.

Lardotin näkemyksen mukaan lähde antaa poliisille suostumuksen tietojensa kirjaamiseen silloin, kun se rupeaa antamaan tietoa poliisille.

Lardotin mukaan hänen tiedossaan ei ole ollut, että Helsingissä ei rekisteröitäisi tietolähteitä.

Tänään oikeudessa alkaneen tuomioistuinkäsittelyn aikana käydään läpi sitä, oliko tietolähdetoimintaa koskeva ohjeistus epäselvä ja tiesikö poliisijohto siitä, ettei Helsingin poliisilaitoksessa kirjattu lähteitä rekisteriin.

Kokonaisuuden oikeuskäsittely jatkuu pitkälle ensi kevääseen.

Lue myös:

Käräjäoikeus: KRP:n Lardotin syyte poliisijohdon virkarikosoikeudenkäynnissä ei ole perusteeton – syytettä ei hylätä

Jari Aarnio katkerana oikeudessa: Helsingin huumepoliisi on ollut raadeltavana viisi vuotta – nyt vasta poliisipäälliköt puhuvat

Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero lähes murtui kameroiden edessä: "Tämä on äärettömän raskasta" – katso, mitä Paatero ja Jari Aarnio sanoivat oikeustalolla

Kohukäräjien ensimmäinen päivä päättyi tuomarin kysymykseen: "Lardot, miten teidän nimenne lausutaan?" – Poliisijohtajat kiistivät virkarikossyytteet, Yle seurasi hetki hetkeltä oikeudenkäyntiä