Vuokralainen kuolee, eikä omaisia löydy – Kuka tyhjentää asunnon?

Tavaroiden hävittäminen on ongelmallista, koska perijä voi tulla vaatimaan niitä vuosienkin jälkeen.

vuokra-asunnot
Kotkan Asuntojen vuokrakerrostalo
YLE / Raine Martikainen

Kymenlaaksolaisen Miehikkälän kunnan omistaman vuokra-asunnon asukas kuoli alkuvuodesta. Asukas oli muuttanut Miehikkälään toiselta paikkakunnalta, eivätkä paikalliset ihmiset tunteneet kuolleen omaisia.

Miehikkälän kuntakaan ei tavoittanut vainajan omaisia, jotta he olisivat voineet sopia asunnon tyhjentämisestä. Myöhemmin kunta sai tiedon poliisilta, että asukkaan lähiomainen ei ole kiinnostunut tyhjentämään asuntoa.

Ongelma on tuttu monille vuokranantajille. Omaisia on joskus vaikea löytää, eikä vuokranantaja pääse sopimaan asunnon tyhjentämisestä ja vuokrasopimuksen irtisanomisesta.

Miehikkälän kunta on aiemmin vastaavanlaisissa tapauksissa saanut apuja omaisten selvittämisessä sosiaali- ja terveysviranomaisilta sekä poliisilta ja verottajalta. Tällä kertaa asukas ei ollut tuttu kunnan työntekijöille, eikä poliisi tai verottajakaan voinut omaisten tietoja luovuttaa.

Miehikkälän kunnan teknisen johtajan Markku Uskin mukaan nykyinen tietosuojalaki haittaa osaltaan tietojen saatavuutta. Asuntoa ei voida tyhjentää, ennen kuin omaiset löytyvät.

– Poliisi ja verottaja vetoavat nyt uuteen tietosuojalakiin. Veroviranomaiselle on lähetetty tiedustelu, mutta vastausta ei ole saatu, kertoo tekninen johtaja Markku Uski.

Tietosuoja-asetus (siirryt toiseen palveluun) astui voimaan toukokuussa 2018, ja sen tarkoitus oli parantaa henkilötietojen suojaa ja tietosuojaoikeuksia.

"Tietosuoja-asetus ei ole este"

Suomen vuokranantajat ry:stä kerrotaan, että kuolleen asukkaan vuokrasopimus siirtyy sellaisenaan kuolinpesälle. Etujärjestön mukaan vuokranantajalla on sopimussuhteeseen perustuen oikeus saada tieto kuolinpesän osakkaista eli käytännössä omaisista.

– Tietosuoja-asetus ei tätä estä. Väestötietojärjestelmästä voi pyytää otteen elossa olevista perillisistä, sanoo Suomen vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Kuolinpesän osakkaat irtisanovat vuokrasopimuksen. Jos vuokrasopimusta ei katkaista, kuolinpesä vastaa vuokrista ja asunnossa olevasta omaisuudesta.

Suomen vuokranantajat ry:n mukaan vuokranantajalla ei ole oikeutta lopettaa vuokrasuhdetta, paitsi jos kuolinpesä jättää vuokrat maksamatta. Jos kuolinpesä ei sopimuksen purkamisesta huolimatta tyhjennä asuntoa, vuokranantaja voi hakea käräjäoikeuden kautta häädön, jossa ulosottomies tyhjentää asunnon.

Vuokrakoti Kouvolassa.
Vilma Hannén / Yle

Tavarat säilöön ja hävitykseen

Kaakonkulmalla sijaitsevat Miehikkälän ja Virolahden kunnat ovat yhdessä laatimassa sääntöjä siltä varalta, ettei omaisia tavoiteta jatkossakaan.

Mikäli asukkaan omaisia ei saada selville, asunto tyhjennetään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun asukas on menehtynyt. Asunnon tavarat kuvataan ja luetteloidaan. Tavarat säilytetään sen jälkeen kunnan varikolla vuoden ajan. Tämän jälkeen tavarat hävitetään mahdollisia arvotavaroita lukuun ottamatta.

– Esimerkiksi arvokkaat sormukset säilytetään arkistossa, sanoo tekninen johtaja Markku Uski.

Käytännöt kuolleen asukkaan tavaroiden säilytyksestä vaihtelevat. Esimerkiksi Kotkan kaupungin vuokrataloyhtiöllä ei ole varastotiloja, joihin tavarat voitaisiin siirtää. Kotkan Asunnot on kohdannut yksittäistapauksia, joissa omaisia ei ole löytynyt tai heitä ei ole ollut.

– Tällöin olemme lopulta joutuneet hävittämään asukkaan tavarat, kertoo toimitusjohtaja Juha Tiitta.

Omaisuus valtiolle

Mikäli vainajalla ei ole laillisia perillisiä, siirtyy omaisuus ja omaisuuden hoito valtiolle. Siellä asiaa hoitaa Valtiokonttori. Perillisten selvittäminen saattaa kestää jopa kuukausia, jos vainajan sukua on muuttanut esimerkiksi ulkomaille.

– Jos perillistä ei etsinnöitä huolimatta löydy, määrää valtiokonttori kuolinpesälle pesänhoitajan. Hän tekee perunkirjoituksen ja hoitaa omaisuuden parhaimmaksi katsomallaan tavalla, kertoo lakimies Antti Nukari Valtiokonttorista.

Mikäli vainaja on asunut vuokra-asunnossa, Valtiokonttorin valtuuttama pesänhoitaja vastaa asunnon tyhjentämisestä. Sieltä saatu omaisuus voidaan tarvittaessa realisoida eli muuttaa rahaksi. Rahat tulevat valtiolle.

– Yleensä asunnoista olevan omaisuuden arvo on hyvin vähäinen, kertoo Antti Nukari.

Nukarin mukaan vuokrataloyhtiössä asunnon omistaja voi tyhjentää asunnon tavarat varastoon, mutta mitään ei saa hävittää, ennen kuin tiedetään, onko perillisiä olemassa. Ruokatavarat ja muut pilaantuvat tavarat voi hävittää, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa muille talon asukkaille.

Mikäli perillinen löytyy, mutta hän ei halua hoitaa kuolinpesää, jää perunkirjoitus käytännössä tekemättä. Silloin kunta voi ottaa kunnan vuokra-asunnossa asuneen henkilön omaisuuden haltuunsa ja säilyttää sieltä mahdollisesti löytynyttä arvokasta omaisuutta siltä varalta, että sitä joku perillinen vielä joskus kaipaisi.

Omaiset voivat ilmaantua myöhemmin

Suomen vuokranantajat ry:n mukaan sellaisiakin tapauksia on ollut, että omaiset ovat myöhemmin lähteneet vaatimaan oikeuksia tavaroihin.

– Siksi hävittäminen on riskaabelia, toteaa toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Miehikkälä ja Virolahti aikovat varautua mahdollisiin korvausvaateisiin niissä tapauksissa, joissa kuolleen asukkaan omaiset vaativat myöhemmin korvauksia menetetystä omaisuudesta.

Kunnat aikovat vähentää korvausvaateista kahden kuukauden vuokran, muut kulutusmaksut sekä asunnon tyhjennyksestä ja säilytyksestä aiheutuneet kustannukset.

– Jos asian nyt menisi ihan käräjille saakka, käräjäoikeus voi harkintansa mukaan ottaa huomioon, että perilliset ovat olleet hyvin passiivisia perinnön hoitamiseen, kertoo lakimies Antti Nukari Valtiokonttorista.

Perintöä on lain mukaan haettava viimeistään kymmenen vuotta vainajan kuoleman jälkeen.