Analyysi: Antti Rinne opiskelee jo pääministeriksi – SDP johtaa kokoomusta selvästi Ylen tuoreessa kyselyssä

Ykkös- ja kakkospuolueen välinen kuilu on kasvanut entisestään 3,7 prosenttiyksikköön. Ihan tavaton se ei kuitenkaan vielä ole.

puolueiden kannatus
Antti Rinne, pääministerioppilas.
Antti RinneHenrietta Hassinen / Yle

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on viime viikot näyttänyt suorastaan vaarallisen tyytyväiseltä. Liekö syynä SDP:n sisäinen linnarauha vai mikä, mutta ärähtelevästä mörököllistä ei ole aikoihin saatu ainakaan julkista havaintoa.

Tänään saattaa käydä niin, ettei hymy mahdu enää kovin pieneen liivintaskuun, siksi reippaat lukemat SDP mittauttaa Ylen lokakuun kannatusmittauksessa. SDP:n ja kokoomuksen ero on revennyt miltei neljään prosenttiyksikköön.

Ero on jo tilastollisestikin merkittävä ja tuskin puhdas sattuma. Tosin ei siitä ole kuin vuosi, kun ykkösen ja kakkosen ero oli vieläkin suurempi. Lokakuussa 2017 kokoomusta kannatti 22,8 ja SDP:tä 18,4 prosenttia Ylen kyselyyn vastanneista. Nyt SDP:n kannatus on vuorostaan 22,6. Lukema on SDP:n suurin sitten helmikuun 2016.

On arvuuteltu, sataako irtisanomislain kanssa käyty hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen taistelu SDP:n laariin vai kääntyykö yleinen mielipide ay-liikkeen yhä kiristyviä työtaistelutoimia vastaan.

Nyt voi ainakin hyvällä omallatunnolla sanoa, ettei tulehtunut työmarkkinailmapiiri ole ollut ainakaan haitaksi demareille. Haitaksi ei nähtävästi ole ollut myöskään ulkoministeri Timo Soinin (sin.) grillaaminen tämän aborttilausunnoista.

Rinne varoo kuitenkin visusti julistautumasta vielä pääministeriksi. Pienikin vihjaus siihen suuntaan saa vastaansa leppoisuutta tavoittelevan "käydään nyt ne vaalit kuitenkin ensin" -tokaisun.

Muutamasta seikasta voi kuitenkin päätellä, että Rinne totuttautuu vähitellen ajatukseen, että tähtien ollessa kohdallaan näinkin saattaa käydä.

Sen näkee muun muassa siitä, miten SDP asettautui koko painollaan tukemaan tiedustelulakien vaatiman perustuslain muutoksen hyväksymistä kiireellisenä. Tai siitä miten Rinne hakee jo yhteistyötä yli nykyisten hallitus-oppositiorajojen siltä varalta, että sote kaatuu sittenkin seuraavan hallituksen syliin.

Rinne on myös selkeästi petrannut esiintymistään. Ne jotka odottavat hänen taas töppäävän television vaalikeskusteluissa, saattavat yllättyä. Tässä on ollut neljä vuotta aikaa opiskella asioita. Kun faktat ovat hallussa, itsevarmuus näkyy.

Enkä pidä ihan tuulesta temmattuna väitettä, että joku esiintymiskonsulttikin on saattanut olla asialla.

Mikäs siinä. Typerintähän olisi, jos henkilö, jolla on edes jonkinmoiset mahdollisuudet päätyä Suomen seuraavaksi pääministeriksi, ei valmistautuisi siihen mitenkään.

Ei tullut sitten Ohisalo-ilmiötä vihreillle, ei ainakaan vielä.

Puheenjohtaja Touko Aallon sairausloman ja muutaman muun selkkauksen kanssa painiskeleva puolue ehti jo elätellä toivonkipinää, kun puheenjohtajan sijainen Maria Ohisalo esiintyi poliittisten kilpailijoidenkin mielestä edukseen taannoisessa TV1:n neljän suuren puolueen puheenjohtajatentissä.

Rohkeimmat vertasivat Ohisaloa jo nuoreen Pekka Haavistoon, joka vuosikymmeniä sitten pani politiikan konkarit ahtaalle ja rynnisti saman tien suoraan eduskuntaan (1987).

Vihreiden kannatus on toki yhä selvästi korkeammalla (11,6 %) kuin viime eduskuntavaaleissa (8,5 %), mutta nyt jo alempana kuin menestyksellisissä kuntavaaleissa 2017 (12,5 %).

Sattumoisin tämänhetkistä lukua surkeammin vihreät pärjäsivät helmikuussa 2016 eli juuri silloin kun SDP pörhisteli kukkona tunkiolla.

Vaaleihin on nyt aikaa karvan päälle puoli vuotta ja moni asia saattaa tietenkin vielä heilahtaa suuntaan jos toiseenkin.

Vielä ei olla Karpalonmäen nousussa.

Rinteestä puhumattakaan.

Lisää aiheesta:

Ylen kysely: Demareiden suosiossa yllätyshyppäys, vihreiden kannattajapako vain kiihtyy