Yök, uunikalaa! Kun lapset skippasivat kouluruuan, keittiö mylläsi listaa – kysely paljasti ruokailun äärilaidat samassa maakunnassa

Kyselyn mukaan Petäjävedellä lähes kaikki syövät koulun ruokalassa, kun Keuruulla lähes puolet jättää lounaan väliin. Jutun lopussa voit keskustella kouluruuasta ja siihen liittyvistä muistoista. Mikä on suosikkikouluruokasi? Entä inhokki?

kouluruoka
Kauhoissa roikkuvat Nalle Puh ja Tiikeri
Petäjäveden yläkoulun ja lukion ruokalan keittiössä keinuvat hyvästä ruuasta lahjaksi saadut pehmoeläimet.Jaana Polamo / Yle

Petäjäveden yläkoulun ja lukion keittiössä on hyvä tunnelma. Keittäjät juttelevat ja tervehtivät tulijoita leppoisasti.

– Olemme saaneet paljon palautetta, että meillä on hyvä ruoka. Meillä on myös hyvä työporukka keittiössä. On tärkeää, että ruoka näyttää ja maistuu hyvältä, kiteyttää ravitsemisesimies Minna Meronen Petäjävedeltä.

Yle julkaisi Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn tulokset viime viikolla. Sen mukaan Petäjäveden yläkoulun 8.–9. -luokkalaisista lähes kaikki syövät kouluruuan.

– Meillä on tosi hyvä kouluruoka. Saimme 7. luokalla tet-päivänä itse nähdä keittiössä, miten täällä tehdään ruokaa, kertoo nyt 9.-luokkalainen Milla Kumpunen.

– Mielestäni meillä on todella hyvää kouluruokaa, verrattuna useisiin kouluihin. Herkkuruokaani ovat hernekeitto ja pannukakku, säestää puolestaan Jesse Kytölä samasta koulusta.

Petäjävesi sijoittui kärkipäähän kouluterveyskyselyä, mutta samasta maakunnasta löytyvä Keuruu edustaa puolestaan toista ääripäätä.

Keuruu vs. Petäjävesi
Yle Uutisgrafiikka

Makaronilaatikko ja spagetti edelleen pop

Petäjävedellä ruokailuhetkestä pyritään tekemään kiireetön.

– Tietenkin lähtökohta on se, että ruoka on maittavaa ja se on kivasti esillä. Sitten ruokailua tukeva puoli: koulun tehtävä on edistää ruokailuhetken onnistumista. Kiireetön ja sosiaalinen tilanne kannustaa hyvään kouluruokailuun, Petäjäveden yläkoulun rehtori Ville Metsäpeltokertoo.

Tyttö seisoo suurtalouskeittiössä.
Petäjäveden yläkoulun 7. -luokkalainen Laura Bendecon suorittaa tet-harjoittelua koulunsa keittiössä.Jaana Polamo / Yle

Petäjäveden yläkoulun ruokalaa on remontoitu ja tilaan on muun muassa lisätty äänieristystä. Koulussa on myös jätetty joitakin ruokalajeja on kokonaan pois ruokalistalta. Lisäksi esimerkiksi kaalilaatikon rinnalla tarjotaan makaronipataa, koska kaikille kaalilaatikko ei maistu.

– Uunikala ei tee kauppaansa. Olemme kokeilleet sitä useana vuotena, mutta se ei tuo oppilaita syömään. Olemme poistaneet sen ruokalistalta, kertoo ravitsemisesimies Minna Meronen.

Makaronilaatikko, jauhelihakastike ja spagetti sekä kalapuikot muusilla ovat oppilaiden suosikkiruokia. Myös kiusaukset maistuvat kouluruokana. Lounaan lisäksi Petäjävedellä on tarjolla joka aamu puuroa.

Petäjäveden koulun keittiössä valmistetaan päivittäin 550 lounasannosta, joista osa menee alakoululaisille. Yläkoululaisia on kaikkiaan noin 160.

Oppilaat pääsivät itse suunnittelemaan ruokalistaa

Keuruulla 8.–9.-luokkalaisista 48 prosenttia jättää kouluruoan väliin kerran tai useammin viikossa. Kaupunki kritisoi tulosta.

– Ruokailussa käydään kyllä enemmän kuin kyselyssä tuli julki. Päivittäin on 10–15 oppilaan vaje joka tapauksessa. Laskemme jatkuvasti asiakkaitamme, Keuruun kaupungin palvelupäällikkö Ulla Luoma kertoo.

Lautasella on kalapuikot ja muusi, maitoa ja näkkileipää.
Jaana Polamo / Yle

Kouluruuan kehittäminen aloitettiin Keuruulla jo ennen THL:n kyselyn tulosten valmistumista. Parannuksia on tehty muun muassa yhteiskoulun ruokalan linjastoon, joka suunniteltiin yhteistyössä oppilaiden kanssa.

Ruokaohjeiden tuotekehitys on alkanut viime vuoden lokakuussa ja se jatkuu edelleen. Uusi ruokalista pyritään saamaan käyttöön marraskuussa.

– Meillä on kouluruuan osalta menossa ruokalistan muutos, jossa on kyselty myös oppilailta heidän suosikkiruokansa keitoista ja laatikoista alkaen. Nyt olemme tehneet vuoden verran tuotekehitystä, jossa muun muassa parannetaan reseptiikkaa, kertoo palvelupäällikkö Luoma.

Nirsoilu otettu puheeksi vanhempien kanssa

Keuruulla on kaksi yläkoulua, joissa oppilaita on yhteensä noin 300. Keuruun yhtenäiskoulun yläkoulua käyvät Tarmo Santamäki ja Riku Perämäki käyvät syömässä joka päivä kouluruokaa.

– Täällä Keuruulla kouluruoka on hyvää. Herkkuruokaani ovat varmaan kalapuikot ja muusi, Santamäki sanoo.

– Kyllä tätä ruokaa pystyy syömään, ihan hyvää. Kalapuikot on herkkuruokaani, kertoo myös Perämäki.

Oppilaat kertovat joskus ostavansa myös välipalaa. Välipalaksi on tarjolla sämpylää, pizzapaloja ja hedelmiä.

Myös opettajat käyvät päivittäin koululla syömässä. Yhtenäiskoulun yläkoulun rehtori Jukka Oikarisen mukaan ruokalassa on paikalla yksi opettaja, joka valvoo pelkästään oppilaiden ruokailua.

– Käyn itse ruokalassa joka päivä syömässä. Meillä opettajat valvovat ruokailua syödessään ja yksi opettaja on pelkästään valvomassa. Täällä on paljon väkeä päivittäin, joten THL:n tulos tuli vähän yllätyksenä.

Rehtorin mukaan kyselyn huonoa tulosta voi selittää muun muassa se, että kyseisen päivän ruoka ei ole ollut mieleistä tai oppilaat ovat vastanneet kyselyyn huolimattomasti. Oikarinen sanoo, etteivät oppilaat käy koulun ulkopuolella syömässä, mutta hakevat kenties välipalaa lähikaupasta, vaikka koulun alueelta poistuminen on kielletty.

– Olemme käsitelleet kouluruuan väliin jättämisen viime kevättalvella, kun saimme tulokset. Asia on viety myös vanhempien tietoon, Oikarinen kertoo.

Yhteiskoulun keittiössä valmistetaan hieman alle 1 200 ruoka-annosta, joista osa kuljetetaan muun muassa päiväkoteihin ja kaupungintalolle. Keuruun toinen yläkoulu on Haapamäen yhteiskoulu, jossa yläkoululaisia on noin 50.