Ysiluokkalaiset opettelevat myyntitykeiksi ja neuvottelijoiksi pelaamalla – Professori: Meissä jokaisessa asuu pieni yrittäjä

Tutkijan mukaan yrittäjyyskasvatus kouluissa tarvitsee lisätukea ja opettajien täydennyskoulutusta.

yrittäjyyskasvatus
Nuoret Yrityskylässä Lahdessa
Salpausselän koulun 9-luokkalaiset Viivi Lauttamus (vas.) ja Jenna Kettunen miettivät Yrityskylän pelissä, mikä on sopiva hinta myydä Kivikko-istuinta kansainvälisillä markkinoilla.Petri Niemi/Yle

Kouluissa yritteliäisyyden, luovuuden ja omatoimisuuden opettelu alkaa jo ensimmäisellä luokalla. Yrittämiseen liittyvät tiedot ja taidot tuodaan kuvaan mukaan myöhemmin muun muassa yhteiskuntaopin tunneilla.

– Alakoulussa puhutaan lapsen valmiudesta lähteä mukaan uusiin asioihin ja luovuudesta. Alakoulussa oppilas saa myös kokemusta siitä, kun lähtee seuraamaan omaa ideaansa. Koulussa voi kokeilla turvallisessa ympäristössä, yrittäjyyden professori Timo Pihkala Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kertoo.

Pihkala puhuu sisäisestä yrittäjyydestä eli yrittäjämäisestä tavasta toimia. Asenne ei riipu siitä, omistaako esimerkiksi yrityksen vai ei.

– Meissä jokaisessa asuu pieni yrittäjä. Innovatiivisesti toimimalla voi tehdä esimerkiksi työstään entistä mielekkäämpää.

Yläkoulussa yrittäjyyskasvatus laittaa nuoret pohtimaan muun muassa yrityksen mainetta, vahvan tiimin rakentamista ja työelämätaitoja.

9-luokkalainen Noora Partanen Lahden yrityskylässä
Oman tiiminsä toimitusjohtaja Noora Partanen (kuvassa vasemmalla) pankkiasioilla Yrityskylän pelissä.Petri Niemi/Yle

Omatoimisuudesta taloustaitoihin

Suomessa on kahdeksan ysiluokkalaisille tarkoitettua Yrityskylää (siirryt toiseen palveluun), joissa nuoret pääsevät tutustumaan muun muassa myyntityöhön ja vuorovaikutukseen simuloidussa ympäristössä.

Yrityskylä Yläkoulu -oppimisympäristössä yhdeksäsluokkalaiset oppilaat johtavat kilpaa yritystä kansainvälisillä markkinoilla yrityspelissä. Peli yhdistää digitaalisuuden ja vuorovaikutuksen. Uusin kylä avattiin Lahteen, huonekaluyritys Iskun tiloihin, tiistaina.

– Viisi opiskelijatiimiä eli johtoryhmää kilpailee siitä, kuka myy kuvitteellisilla Puolan ja Hong Kongin markkinoilla eniten paikallisen huonekaluyrityksen istuinta, Yrityskylä Kaakkois-Suomen aluepäällikkö Elina Niskanen kertoo.

Ennen pelipäivää opiskelijat ovat tutustuneet koulussa johdettavaan yritykseen, talouskäsitteisiin ja työelämätaitoihin. Nuoret ovat etukäteen myös muun muassa laatineet tiimilleen strategian.

Peli kestää muutaman tunnin. Pelijärjestelmä on digitaalinen, mutta pelissä oppilaat opettelevat myös vuorovaikutustaitoja esimerkiksi lainaneuvotteluissa pankin kanssa.

Voittajatiimi on se, jonka johtamana yritys pärjää markkinoilla parhaiten.

– Olemme lähettäneet kaksi tilausta ja nyt yrityksemme on ottamassa lainaa. Oma roolini toimitusjohtajana on valvoa ryhmän työtä ja luoda yhteishenkeä, sanoo Salpausselän koulun 9-luokkalainen Jenna Kettunen.

– Pelillisyys vie nuoret mukanaan. Tässä ylitetään oppiaineiden välisiä rajoja, kun käytetään matematiikkaa, englannin kieltä, viestintää ja vuorovaikutustaitoja, sanoo yhteiskuntaopin opettaja Kari Kortelainen Salpausselän koulusta.

Ohjaajat selittävät tehtää nuorille Yrityskylässä Lahdessa
Yrityskylä-päivän ohjaajat selvittävät pelisääntöjä Salpausselän koulun oppilaille.Petri Niemi/Yle

Yrittäjyyskasvattaja ei menesty ilman tukea

Suomi on Euroopan edelläkävijä yrittäjyyskasvatuksen tuomisessa osaksi kouluopetusta. Ensimmäiset ideat yrittäjyyskasvatuksesta kirjattiin perusopetuksen opetussuunnitelmiin vuonna 1994.

Tutkijan mielestä yrittäjyyskasvatuksen taso yläkouluissa on tällä hetkellä kirjava.

– On yksittäisiä opettajia, kouluja ja kuntia, jotka kasvattavat määrätietoisesti riittävillä resursseilla. Moni opettaja kaipaisi kuitenkin täydennyskoulutusta ja esimiehen tukea sekä resursseja nuorten yritteliäisyyden ja yrittäjyyden edistämiseen, sanoo tutkijatohtori ja dosentti Elena Ruskovaara Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Pelillisyys vie nuoret mukanaan.

Kari Kortelainen

Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet sisältyvät muun muassa perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Oppilaita pitää esimerkiksi opettaa tuntemaan lähialueensa elinkeinoelämää ja tutustuttaa työelämään.

– Tavoitellaan yrittäjyyden ymmärrystä ja yritteliäisyyden kasvua. Kaikissa kouluissa tavoitteita ei ole sisäistetty. Yrittäjyyskasvatus ei ole kovin tavoitteellista suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.

Yrityskylän ideaa Ruskovaara pitää hyvänä, mutta parantamisen varaakin on.

– Toivon, ettei homma jäisi muutaman tunnin valmistelun ja pelipäivän varaan. Yrittäjyysteemoihin olisi hyvä palata myöhemmin ja pelillisyyttä voisi lisätä myös koulun arkeen.

Myös kuudesluokkalaisille on oma Yrityskylä-ympäristö, jossa oppilas tutustuu työntekijän, kuluttajan ja kansalaisen osaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja pienoiskaupungissa. Alakoululaisten yrityskylissä eri puolilla maata käy yli 75 prosenttia kuudesluokkalaisista.

Työelämää ja nuoren omaa tulevaisuutta tutuksi

Lahdessa neljän maakunnan yhteinen yrityskylä toimii ainakin kolme vuotta. Pelien esimerkkiyrityksinä ovat Isku, Peikko ja Metsä Group. Kylien toimintaa tukevat yritysten lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö, kunnat ja säätiöt. Yrityskylää koordinoi Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

– Kyläpäivän jälkeen ysiluokkalaisilla on käsitys, mitä työelämä voi olla. Samalla nuorella on ehkä ajatuksia siitä, mikä hänestä voi isona tulla, toivoo Yrityskylä Kaakkois-Suomen aluepäällikkö Elina Niskanen.

Yhdeksäsluokkalaisten yrittäjyyskasvatus tulee professorin mielestä sopivaan saumaan, kun nuori miettii omaa tulevaa koulutuspolkuaan ja ammattiaan. Yrityskylät tavoittavat vuodessa 40 prosenttia Suomen 9-luokkalaisista.

– Yrittäjyyskasvatus voi tukea nuoren omaa pohdintaa, mitä hän haluaa ja mihin hän pystyy. Puhutaan pystyvyyskäsityksistä, jotka määrittävät aika paljon ihmisten valintoja, yrittäjyyden professori Timo Pihkala Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta miettii.

Professori puhuu pystyvyydestä psykologisena tilana.

– Pystyvyyskäsitykset ohjaavat meitä miettimään, mihin pystymme ja miten toimimme. Ihmiset tykkäävät tehdä asioita, joissa onnistuvat.

Kuuntele professori Timo Pihkalan radiohaastattelu tästä.