Analyysi: Ranskan sisäministerin ero syöksi Macronin hallinnon keskelle poliittista psykodraamaa

"Yöllinen psykodraama" ja "ennennäkemätön kriisi" – näin on kuvattu Ranskan sisäministeriössä keskiviikkona todistettua vallanvaihtoa. Kyseessä on jo seitsemäs ministeriero Emmanuel Macronin puolitoista vuotta kestäneen presidenttikauden aikana.

Ranska
Kuvassa Gérard Collomb Élysée-palatsin ovella. Hänen vasen kätensä on ylhäällä. Takana näkyvät EU:n ja Ranskan liput.
Gérard Collomb poistui Élysée-palatsista sen jälkeen, kun presidentti Emmanuel Macron oli myöntänyt hänelle eron.Yoan Valat / EPA

Ranskan sisäministeriön pihalla nähtiin keskiviikkoaamuna poikkeuksellinen näytelmä. Sisäministeri Gérard Collomb erosi tehtävästään ja luovutti ministeriön vetovastuun väliaikaisesti Ranskan pääministerille Édouard Philippelle.

Vallanvaihtotilaisuus oli historiallinen, viime hetkellä improvisoitu ja tunnelmaltaan hyytävä. Pääministeri Philippen elekieli oli hyvin pidättyväistä ja petturina pitämäänsä eronnutta sisäministeriä hän ei juuri vilkaissut.

Sisäministeri Collombin ero on presidentti Emmanuel Macronille uusi ja kiusallinen poliittinen tappio. Lyonin pormestarina aiemmin toiminut Collomb kun oli yksi Macronin ensimmäisistä ja uskollisimmista tukijoista ja sisäministerin salkku yksi hallituksen painavimmista. Collomb ilmoitti eronsa syyksi halun palata pormestarin tehtäviin.

Presidentti Macron kieltäytyi ensin myöntämästä ministerilleen eroa, mutta hyväksyi eronpyynnön lopulta yllättäen kesken tiistaiyön.

Kummallista aikataulua selitti käynnissä ollut iso pidätystilanne: Ranskan poliisi pidätti suuroperaatiossaan vankilasta kolme kuukautta sitten helikopterilla paenneen Rédoine Faïd -nimisen ryöstäjän. Yöllinen poliisioperaatio oli riskialtis, mutta sujui hyvin. Presidentti ei halunnut antaa siitä Collombille enää kunniaa.

Ranskan hallituksen salkut ovat vaihtuneet viime aikoina huolestuttavan tiuhaan. Collombin lähtö on jo seitsemäs ministeriero Macronin puolitoista vuotta kestäneen presidenttikauden aikana. Edellinen kova isku tuli vain kuukausi sitten, kun toinen hallituksen raskassarjalainen, suosittu ympäristöministeri Nicolas Hulot ilmoitti jättävänsä tehtävänsä.

Ministerierot kertovat johtajuuden kriisistä Ranskassa. Kriisi sai alkunsa kesän niin kutsutusta Benalla-jupakasta: Presidentti Macronin esikuntaan kuuluva ja tämän turvajärjestelyistä vastannut Alexandre Benalla kuvattiin pahoinpitelemässä nuoria mielenosoittajia Pariisissa.

Presidentin kriisiviestintä jäi paljastusten jälkeen laimeaksi ja hänen tulkittiin jopa vähätelleen tapahtumia. Benalla-jupakka syöksikin Macronin kannatuksen alamäkeen.

Syksyn alettua Ranskan presidentti on pyrkinyt löytämään uutta vauhtia ja myös esiintymään aiempaa nöyremmin. Poliittiseen lähipiiriin kuuluvien ministerien yllättävät eroilmoitukset kuitenkin horjuttavat koko pakkaa pahasti.

Kuka sitten nousee Ranskan uudeksi sisäministeriksi? Valinta ei ole helppo. Uuden ministerin pitää olla politiikan raskassarjalainen, moniosaaja, kykenevä valvomaan öitä ja pysymään presidentille täydellisen lojaalina. Tällaisia nimiä ei ole monia.

Potentiaalisia ehdokkaita olisivat esimerkiksi nykyinen ulkoministeri Jean-Yves Le Drian tai Macronin La République En Marche (LREM) -puolueen puheenjohtaja Christophe Castaner. Mahdollinen yllätysnimitys politiikan ulkopuolelta voisi olla Pariisin terrori-iskujen tutkintaa johtanut syyttäjä Franҫois Molins.

Nimitys on tärkeä, sillä sisäministerin rooli on Ranskassa keskeinen: hän vastaa muun muassa terrorismin vastaisista toimista ja maahanmuuttopolitiikasta. Sisäministeri on myös keskeinen henkilö ajatellen pian alkavaa eurovaalikamppailua, jossa vastakkain ovat Macronin eurooppamielinen LREM-puolue sekä Marine Le Penin luotsaama, EU-kriittinen Kansallinen liittouma (RN).

Presidentin Élysée-palatsissa käy nyt hermostunut puhina ja kiivas pähkäily. Sen seuraus voi olla ihan odottamatonkin nimitys. Presidentti Macronia kun kuvataan myös taitavaksi judokaksi, joka osaa pudota jaloilleen vaikka minkälaisesta heitosta.