Poropolulta papin tielle – Saamelaistyön uranuurtaja Erva Niittyvuopio on Vuoden pappi 2018

Valinta julkistettiin keskiviikkoiltana Pappisliiton 100-vuotisjuhlassa Helsingissä.

Kotimaa
Erva Niittyvuopio
Erva Niittyvuopio on ensimmäinen saamelaisnaispappi ja nyt Vuoden pappi 2018.Vesa Toppari / Yle

Pappisliiton hallitus on valinnut Vuoden papiksi 2018 saamelaistyön sihteerin Erva Niittyvuopion Oulusta. Valinta julkistettiin keskiviikkoiltana Pappisliiton 100-vuotisjuhlassa Helsingissä.

Isänsä puolelta Niillas Áslat Erva ja äitinsä puolelta Njearrejár-Risten Erva (saamelaisen kutsumanimiperinteen mukaan etunimen eteen liitetään vanhemman ja mahdollisesti myös esivanhempien nimet) ei koskaan unelmoinut tällaisesta tunnustuksesta työstään. ”Hyvänen aika, enhän minä osaa edes laulaa!” ajatteli hän ensimmäisenä, kun kuuli puhelimitse valinnastaan.

Pappisliiton hallitus toteaa valintaperusteluissaan, että Niittyvuopio on tehnyt saamelaisuutta monin tavoin näkyväksi Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa.

– Hän on toiminut yhteistyössä saamelaisten vaikuttajien kanssa myös saamelaisalueen ulkopuolella. Hänellä on ollut lisäksi tärkeä rooli Barentsin alueen saamelaisten kirkollisten yhteyksien hoitamisessa, liitto perustelee valintaansa.

Nostanut esiin saamelaisuutta Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa

Saamelaistyön sihteeri koordinoi saamelaisten kirkollista työtä kokonaiskirkollisella tasolla.

Niittyvuopiolle erityinen sydämen asia on ollut saamelaisten kielellisten oikeuksien edistäminen. Hänen mukaansa saamelaisten kielellinen asema kirkossa ei aina ole ollut kummoinen. Hän on uurastanut sen eteen, että saamelaiskielet näkyisivät ja kuuluisivat niin kokonaiskirkollisella, hiippakunnan tasolla kuin sielläkin, jossa pappi kohtaa ihmisiä, seurakunnissa.

– Tämä tunnustus merkitsee minulle sitä, että kaikki ne ponnistelut eivät ole olleet turhia etenkin niiden lasten ja nuorten tähden, joiden kanssa saan työskennellä. Toivon, että heidän tulevaisuutensa olisi helpompi ja että saamelaiset kansana pääsevät näkyviin kirkossamme, pohtii Niittyvuopio.

Erva Niittyvuopio
Vuoden pappi Erva Niittyvuopio saamenpuvussaan.Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Ensimmäisen saamelaisnaispapin alkutaival oli kaikkea muuta kuin helppo

Erva Niittyvuopio syntyi Ivalossa vuonna 1968 ja varttui Karigasniemellä Utsjoella. Ennen pappisuraansa hän suoritti muun muassa poronhoitajan ammattitutkinnon ja toimi poronhoitajana kotipaliskuntansa Paistunturin alueella. Vuonna 2005 hän valmistui teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta ja sai samana vuonna pappisvihkimyksen Kuopiossa.

Vihkimyksen jälkeen hän työskenteli muutaman vuoden Kajaanin seurakuntapastorina ja Oulun hiippakunnan kuurojenpappina. Vuonna 2008 hänet valittiin saamelaistyön sihteeriksi, kun uusi virka perustettiin Oulun hiippakuntaan. Saamelaistyön perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi kymmenen vuotta.

Niittyvuopio on ensimmäinen saamelaisnaispappi. Hän on joutunut pohtimaan omaa pappeuttansa siinä saamelaisyhteisössä, jossa varttui. Niillas Áslat Erva taikka Njearrejár-Risten Erva on kotoisin Tenojokilaaksosta, jossa naispappeuden vastustamisella on syvät juuret. Hän iloitsee siitä, että asenteet naispappeutta kohtaan ovat Saamenmaalla lieventyneet.

Pappisliitto: ”Valinta oli helppo”

Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi iloitsee siitä, että tunnustus myönnettiin hänen työkaverilleen, jonka kanssa hän sai muodostaa kehyksiä saamelaistyölle kymmenisen vuotta sitten. Salmi näkee tunnustuksen koskevan koko saamelaistyötä, jonka jalkauttamisessa Niittyvuopiolla on ollut keskeinen asema.

– Erva on uranuurtaja saamelaistyössä, jota hän on määrätietoisesti ollut aloittamassa. Tämä tunnustus kielii siitä, että saamelaistyöllä on vakiintunut asema kirkossamme, ja Erva on onnistunut vakiinnuttamaan tämän viran. Tämä on merkittävä asia kirkon tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa määrärahoja on supistettava. Kun saamelaistyö on vakiintunut työmuoto, ei sellaiselta toiminnalta voi määrärahoja vähentää, vaan päinvastoin sen tukemista ja kehittämistä on jatkettava.

– Tämä on myös viesti siitä, että saamelaisuus on osa isänmaatamme ja kirkkoamme, toteaa Salmi.

Samuel Salmi
Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi iloitsee Niittyvuopion valinnasta vuoden papiksi.Vesa Toppari / Yle

Samansuuntaisia ajatuksia on Pappisliiton puheenjohtajalla Eija Nivalalla.

– Valinta oli helppo ja iloitsimme kaikki siitä. Tunnustus kertoo siitä, että olemme huomanneet saamelaistyön ja arvostamme sitä. Pappisliitto haluaa tarkastella pappeutta eri näkökulmista ja haluamme nostaa esille pappeja, jotka tekevät hyvin erilaisia työtehtäviä, kertoo Nivala.

Poronhoitaja, josta ei koskaan pitänyt tulla pappia

Vuoden pappi on panostanut erityisesti siihen, että saamelaiset saisivat käyttöönsä omankielistä kirkollista materiaalia.

Niittyvuopio on toiminut hartausohjelmien vastaavana toimittajana Yle Sápmissä vuodesta 2005 lähtien. Hän on vaikuttanut merkittävästi saamenkielisen kirkollisen kirjallisuuden ja materiaalin julkaisemiseen, kuten katekismusten julkaisemiseen inarinsaamen kielellä vuonna 2011 ja pohjoissaamen kielellä vuonna 2012. Inarinsaamenkielisen Párnáá Ráámmát (suom. Lasten Raamattu) vuonna 2010, Kauneimmat joululaulut -vihkoset vuosilta 2012 ja 2015 sekä vuoden 2014 Sotilaan virsikirja, joissa on huomioitu kaikki kolme Suomessa puhuttavaa saamenkieltä, ovat nekin Niittyvuopion työn tuloksia. Hän on kehittänyt merkittävästi myös saamenkielistä rippikoulua.

Päivää ennen Vuoden pappi -tunnustuksen vastaanottamista Niittyvuopio juhli 50- vuotissyntymäpäiväänsä.

– Minusta ei koskaan pitänyt tulla pappia. Toivon, että tämä tunnustus motivoi meidän nuoriamme. Mietin aina ensimmäiseksi omaa kansaani, olen taistellut meidän kielellisten oikeuksiemme puolesta. Aina se polku ei ole ollut helppo, mutta nyt kun mietin elämääni, en tekisi mitään toisin, toteaa vuoden pappi Erva Niittyvuopio.

Utsjoen kirkkoherra Arto Seppänen (vas.), saamelaispappi Mari Valjakka ja saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio 18.4.2016.
Saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio (oik.), saamelaispappi Mari Valjakka ja Utsjoen entinen kirkkoherra Arto Seppänen Karigasniemen kappelissa keväällä 2016.Vesa Toppari / Yle

Korjattu 3.10. klo 22:21: Valinnan teki Pappisliiton hallitus, ei Suomen evankelisluterilainen kirkko kuten uutisessa yhdessä kohtaa luki.